Vaikeavammaisen Veikon taistelu päättäjiä vastaan: ”Haluan asua kotona!”

Olen kirjoittanut blogissani paljon vammaisten oikeuksista. Se myös vaikeavammaisen Veikon ottamaan minuun yhteyttä ja pyytämään apua. Julkaisen tässä hänen tarinansa sen takia jos se auttaisi yhtään häntä avun saamisessa:

”Olen Veikko Päätalo autistinen, puhevammainen ja vaikeavammainen 39-vuotias mies. Olen ollut käytännössä laitoshoidossa jo 3-vuotiaasta vuoteen 2014 helmikuuhun saakka lukuunottamatta lyhyitä omais- ja perhehoitojaksoja. Nyt asun omassa kodissani.
Tarvitsen apua ihan kaikissa päivittäisissä toimissa; wc, hygienia, ruokailu, pukeutuminen, riisuutuminen sekä kodinhoidolliset asiat. En kykene itsenäisesti liikkumaan yhteiskunnassa, vaan tarvitsen myös siihen toisen ihmisen avustusta. Haluan itse hoitaa omia asioitani, mutta tarvitsen siihen avustajan. Tarvitsen sanallista ohjeistusta sekä fyysistä avustusta toimintojeni aloittamiseen ja joskus myös lopettamiseen. Videolinkki minun aamutoimistani: https://www.youtube.com/watch?v=oKmmzCZKlDM
En saa avustajaa käyttöön niin paljoa kuin tarvitsisin ja haluaisin. Asiasta olen nyt joutunut tappelemaan vuoden ja 7 kk. En enää suostu siihen, että siskoni avustaa minua. Olen aikuinen mies, enkä mikään pikkulapsi, jolle kaikki asiat vaan sanellaan. Haluan elää itsenäistä elämää, käydä eri paikoissa, mutta ilman holhouksen tunnetta. Minä haluaisin olla mukana yhteiskunnassa paljon enemmän ja tehdä niitä asioita, joita ikäiseni miehet tekevät.

22689968_275489632961725_110383538_o
Minulla on tällä hetkellä kaksi avustajaa ja tunteja on myönnetty 60 h kuukaudessa harrastuksiin. Nämä tunnit eivät vaan minulle riitä. Harrastan paljon. Käyn kerhossa, kuntosalilla, uimassa, ratsastamassa, museoissa, kylässä ja paljon muuta. Voisin tehdä itsenäisesti ruokaa, käydä teatterissa tai konserteissa, jos tunteja olisi enemmän.
Olen voinut huomattavasti paremmin, kun olen saanut harrastaa. Jos harrastuksia ei olisi, murjottaisin varmaan vaan ja tulisin mökkihöperöksi. Ne ovat minulle elinehto. Muuten vajoaisin takaisin synkkyyteen ja omaan maailmaani. Sinne on hyvin hankala kenenkään päästä.
Kykenen itse ilmaisemaan oman tahtoni ja avun tarpeeni. Käytän kommunikoinnissani tuetusti kirjoittamista puhevammaisten tulkkien kanssa. He tulevat Kelan kautta. Minulla on käytössäni myös irtokuvia sekä avustajieni kanssa käytän iPadin kommunikointiohjelmia.
Olen laitoshoidon jälkeen alkanut myös opiskelemaan. Suunnittelen itse oman viikko-ohjelmani.
Laitoshoitoni päättyi, koska sairastuin siellä vakavasti. Kukaan ei ottanut minua siellä tosissaan. Siksi laitokseen en enää mene. Minulla on oikeus asua omassa kodissani ja saada apua sinne.
(kirjoittanut Veikko Päätalo 17.10.2017 puhevammaisten tulkin avulla)”
22664043_275489562961732_1060402718_o
”Veikko on hakenut Helsingin Kaupungilta palveluasumista henkilökohtaisen avun turvin omaan kotiinsa ja toissijaisesti henkilökohtaista apua päivittäisiin toimiin ja harrastuksiin jo vuoden ja 7 kk. Ensimmäiset kielteiset päätökset tulivat heinäkuussa 2016. Kielteisten päätöksen lähes ainoat perustelut olivat, että Veikko on omaishoidossa ja muuta apua ei tarvita. Veikko valitti päätöksestään. Asia oli jaostojonossa 9 kk. Omaishoito irtisanottiin ennen jaostokokousta, koska se oli kielteisen päätöksen ainoa perustelu. Jaosto päätti palauttaa molemmat päätökset takaisin viranhaltijoiden valmisteluun. Viranhaltijat tapasivat uudestaan Veikkoa ja Veikko ilmoitti jälleen tulkin välityksellä haluavansa elää itsenäistä elämää omassa kodissa. Heinäkuussa tulivat päätökset, jossa palveluasumiseen omassa kodissa oli jälleen otettu kielteinen kanta. Harrastuksiin myönnettiin 30 h lisätuntia.
Kielteistä palveluasumispäätöstä oli nyt perusteltu täysin uudella argumentilla. Nyt väitettiin, ettei Veikko olisi siis vaikeavammainen. Kuitenkin palvelusuunnitelmassa todetaan, että Päätalo tarvitsee kaikissa päivittäisissä toimissa toisen ihmisen avustusta. Omaishoidon tukea ei ole korvattu millään palvelulla. Palveluasumisen epääminen onkin tosiasiassa perustunut siihen, että Veikon sisar hoitaa ja avustaa – ja olisi jopa velvoitettu hoitamaan ja avustamaan – Veikkoa. Vaikka sisar edelleen on auttanut Veikon päivittäisissä toimissa suoriutumisessa ja tehnyt Veikonkin asumiseen liittyvät kodinhoidolliset toimet, ei kunta voi sisarelta sellaista edellyttää eikä kunta voi tällaiseen (oikeastaan pakon edessä annettavaan) apuun vedota palveluasumisen hylkäämisperusteena. Palveluasumista ei voida mitenkään hylätä vedoten riittävästi järjestettyihin muihin palveluihin, kun pois jääneen omaishoidon osuuttakaan ei ole katettu millään palvelulla.
Henkilökohtaisen avun hylkäämisen perusteluna päivittäistoimien osalta on käytetty sitä, että Veikon tarvitsema apu on pääosin ohjausta ja apua. Oikeuskäytännössä on todettu, että vaikka osa avusta olisikin ohjausta tms., se ei ole este myöntää henkilökohtaista apua.
Toiseksi hylkäämistä on perusteltu sillä, että henkilökohtaisen avun voimavarakriteeri ei täyty päivittäistoimien osalta. Vammaispalvelulaissa on ns. voimavaraedellytys. Voimavarojen osoittamiseksi riittää, että henkilö ilmaisee sen, mitä hän tekisi tai minkä suunnitelman toteuttaisi, jos hän itsenäisesti siihen pystyisi. Veikko Päätalo kykenee määrittelemään olennaisella tavalla tarvitsemansa avun sisällön ja toteutustavan. Vaikka hänen kommunikointinsa on tavanomaisesta poikkeavaa ja hän tarvitsee myös siinä avustamista, hänen tahtonsa ja halunsa käy selville.
Kaupungin viranhaltijapäätöksen mukaan vaikeavammaisuus-kriteeri ja voimavara-kriteeri täyttyy vapaa-ajan toimintojen suhteen. Kuitenkaan Veikolle ei ole myönnetty vapaa-aikaankaan riittävästi avustajatunteja. Veikko Päätalon asia on tulossa Helsingin kaupungin jaostokokoukseen lähiviikkoina.
Kaupungin kannalta palveluasumisratkaisu henkilökohtaisen avun turvin olisi edullinen ratkaisu laitospaikkaan verrattuna, koska laitospaikka maksaa yli kaksi kertaa enemmän vuodessa, kuin nyt haettu henkilökohtainen apu. Suomi on myös ratifioinut YK:n vammaissopimuksen, jonka 19 artiklan mukaan vammaisella on oikeus asua valitsemassaan kodissa ja saada asumisen tukipalvelut omaan kotiin. Veikon tapauksessa ei ole toimittu artiklan edellyttämällä tavalla. Henkilökohtainen apu turvaisi Veikon tarvitseman välttämättömän avun ja mahdollistaisi hänelle itsenäisen elämän.”


Facebook tukisivu Veikon puolesta: https://www.facebook.com/Veikontaisteluavusta/


Autistisen Petri Virolaisen perustama adressi Veikon puolesta: https://www.adressit.com/veikko_paatalon_taistelu_henkilokohtaisesta_avusta


Veikon blogi: http://aikuisenautistinarkea.blogspot.fi/2017/08/haaveet-toteutuvat-paasin-onkimaan.html

Nyt alkaa loppukiri tärkeän asian puolesta!

Suomalaisten Vammaisjärjestöjen yhdessä aloittama Ei myytävänä -kansalaisaloite on kerännyt jo 40 000 nimeä!

Vielä kuitenkin tarvitaan lähes 10 000 nimeä joulukuun 12. päivään mennessä, että eduskunta ottaa kansalaisaloitteen käsittelyyn. Yhdessä se on mahdollista saada kerättyä!

Eli jos et ole vielä allekirjoittanut niin allekirjoita ja jaa aloitetta. Tägää ystäväsi ja kerätään yhdessä nimet kasaan!

Netissä aloitteen allekirjoittaminen onnistuu täällä: https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/2538

Tulostettava paperinen lomake löytyy täältä:
http://www.eimyytavana.fi/kansalaisaloite/

Ja muistin virkistämiseksi vielä mistä aloitteessa on kyse:
Suomalaiset vammaisjärjestöt ajavat kansalaisaloitteella sitä, että vammaisten henkilöiden koko elämän mittaiset, välttämättömät palvelut rajattaisiin hankintalain ulkopuolelle.

Tällä hetkellä kuntien kilpailuttaessa palvelut, vammaisilla ihmisillä ei ole itsellään oikeutta vaikuttaa sopimusten sisältöön eikä heidän tai heidän omaistensa mielipiteitä huomioida.

Tämä on vastoin vammaisten ihmisten oikeuksia koskevaa YK:n yleissopimusta ja monissa Euroopan Unionin maissa palvelut ovat jo rajattu kilpailutuksen ulkopuolelle.

Ymmärrettävästi kilpailutus on jo mnyt järkyttänyt monia vammaisia ja heidän lähimmäisiään:

Puhekyvytön, vaikeasti autistinen nuori nainen Linda ja hänen äitinsä kirjoittavat siitä, kuinka tärkeää osaa puhetulkki edustaa elämänlaadun varmistamisessa.

”Tulkit ovat ääneni, sanani ja puheeni tässä maailmassa: päivätoiminnassa, asioinneissani (esim. lääkärikäynneillä) ja harrastuksissani. Heidän avullaan voin osallistua, vaikuttaa ja elää mielekästä elämää ❤️

Me vammaiset emme ole myytävänä halvinta hintaa tarjoavalle, ja niin eivät saa olla puhetulkkimmekaan!”

19400252_241220776378545_249098281903383321_o

Autetaan siis Lindaa ja muita keräämällä nimet kasaan, että saadaan eduskunata ottamaan kansalaisaloite käsittelyyn!

 

Jätä muutakin kuin hiilijalanjälki! Liity mukaan Norppa-jengiin:)

Tuntuu todella kliseeltä, mutta vasta lasten syntymän jälkeen aloin todenteolla kiinnostua aivan eri lailla myös luonnosta ja sen suojelusta. Se oli osa suurempaa muutosta ajattelussani. Halusin ehdottomasti perheellemme rescue-koiran (en kasvatettua rotukoiran pentua), lopetin lihan syönnin ja maidon käytön, luovuin meikeistä ja hiustenhoitotuotteista, joita oli testattu eläimillä. Näin jotenkin jokaisen valintani sitä kautta miten ne vaikuttavat maailmaan ja sitä kautta lasteni tulevaisuuteen.

Olen ollut tukemassa Suomen luonnensuojeluliiton toimintaa erilaisin tavoin, joten minulle oli luontevaa liittyä mukaan Norppa-jengiin ja olla jättämässä muutakin kuin hiilijalanjälki tähän maailmaan.

tyyni

Onneksi kaikkina aikakausina on ollut olemassa ihmisiä, jotka ovat halunneet muutosta ja jotka ovat olleet tarpeeksi päättäväisiä saadakseen sen aikaseksi. Näin syntyi myös Suomen luonnensuojeluliitto:

”Toukokuisena perjantai-iltana vuonna 1938 käveli joukko määrätietoisia ihmisiä kohti Säätytaloa. Jälkipolville on jäänyt tiedoksi, että joukossa oli ainakin opettaja, nimismies, professori, maanviljelijä ja pankinjohtaja. Heille ja kymmenille muille oli yhteistä rakkaus luontoon. Lähes satapäinen ryhmä oli matkalla perustamaan Suomen Luonnonsuojeluyhdistystä, nykyisen Suomen luonnonsuojeluliiton edeltäjää.

Luonnonsuojelu ajatuksena oli ollut pinnalla jo pidempään. Varsinkin 1800-luvun lopulla oli virinnyt vilkas keskustelu luonnonsuojelun tarpeellisuudesta. Esimerkiksi tutkimusmatkailija Adolf Erik Nordenskiöld otti esiin kansallispuistojen perustamisen tarpeellisuuden, mikä oli mullistava ajatus koko Pohjoismaissa.

Uutta edustivat myös tuoreen Luonnonsuojeluyhdistyksen järjestämät yleisölle avoimet, opastetut luontoretket, jotka se aloitti jo 1940-luvulla.

Suomalaisen luonnonsuojelun keulakuvaksi nousseen saimaannorpankin tilanne oli yhdistyksen perustamisen aikoihin hyvin erilainen. Kun sen suojelemisesta alettiin puhua, pidettiin norppaa vielä yleisesti epäsympaattisena haittaeläimenä, josta maksettiin tapporahaa. Pikkuhiljaa asenteet muuttuivat, kun norpasta tuli Erik Bruunin piirtämän, klassikoksi nousseen julisteen myötä Suomen luonnonsuojeluliiton symboli 1976. Vaikka norppa on edelleen erittäin uhanalainen, on sen kanta sinnikkään työn ansiosta lähes kaksinkertaistunut noista ajoista.

Jokainen aikakausi on tuonut mukanaan ongelmia, jotka on luonnonsuojelun näkökulmasta ratkaistava. Yksi asia on silti pysynyt ennallaan. Luonnonsuojeluliitto tarvitsee edelleen rohkeita ja luonnon puolia pitäviä ihmisiä. Mitä enemmän meitä on, sitä paremmin pystymme vaikuttamaan. Olit sitten lähihoitaja, bloggaaja, data-analyytikko tai puutarhuri, tule vaikuttamaan suomalaisen luonnonsuojelutyön tulevaisuuteen ja liity jäseneksi nyt. ”

aamulenkki

Tule sinäkin mukaan Norppa-jengiin!

https://www.sll.fi/liity/liity-jaseneksi

Lisää Suomen luonnensuojeluliiton toiminnasta löydät infoa heidän sivuiltaan:

https://www.sll.fi/

Sieltä löytyy ihan kokonainen osio siitä mitä vaihtoehtoja tekemiseen ja mukana olemiseen on.

Lisäksi sivuilta löytyy myös suorastaan liikuttavan ajankohtainen artikkeli siitä miten siilejä voidaan auttaa näin syksyn saapuessa. Kannattaa lukea!!!!

1. Tuhti talvidieetti

On tärkeää, että siilille ehtii kertyä riittävästi rasvakudosta ennen horrokseen menemistä syys–lokakuussa. Sitä voikin ruokkia esimerkiksi lihalla, kalalla, koiran- ja kissanruualla ja ruuantähteillä. Maitoa, liian suolaisia tai pilaantuneita ruokia tulee välttää. Puhdasta vettä on hyvä olla aina tarjolla.

2. Kauniita unia – siis talvihorrosta!

Siili vaipuu talvihorrokseen ja tarvitsee siihen turvallisen, kuivan ja lämmittävän pesäpaikan. Turvallisista talvipesäpaikoista on pula, sillä jopa puolet siileistä kuolee horrosjakson aikana. Siilille voikin rakentaa talvipesän. Se on pohjaton laatikko, johon tehdään kulkuaukko. Pesälaatikon pohjalle laitetaan kerros kuivia puunlehtiä, ja laatikko täytetään kuivalla heinällä. Talvipesä kannattaa sijoittaa kauas autoliikenteestä kuivaan paikkaan, jossa lämpötila pysyy pakkasen yläpuolella ja sulavesi ei pääse valumaan sisään.

3 Aurinko paistaa risukasaankin

Halliton hoitamattomuus on luontopuutarhurin periaate ja siitä ilahtuu siilikin. Lehtikomposti, risukasat, halkopinot ja lautakasat ovat sille sopivia piilopaikkoja. Kliinisen nurmikon sijaan siili ilahtuu niitystä, joka tarjoaa sille myös ravintoa – hyönteisiä. Ja sanomattakin selvää on, että hyönteismyrkyt eivät kuulu luontopihaan!

4. Sopiva hajurako

Siili on ihana naapuri ja tarkkailtava, mutta siitä ei ole lemmikiksi. Lapsille onkin hyvä opettaa, että siiliin tulee pitää sopiva etäisyys kuten muihinkin luonnonystäviin. Se tarvitsee rauhaa eikä siilin ei ole hyvä liikaa tottua ihmisiin, koska kaikki eivät ikävä kyllä ole sen ystäviä.

5. Pii-paa-pii-paa!

Jos kohtaa sairaan tai loukkaantuneen siilin, tulee ensin varmistua, että siili on varmasti avun tarpeessa, jotta siiliä ei häiritse turhaan. Avun tarpeessa oleva siili tulee ottaa hoitoon tai sille tulee etsiä hoitaja. Eläinsuojelulain mukaan avuttomassa tilassa olevaa luonnonvaraista eläintä on pyrittävä auttamaan.

Jos näet maan jäätymisen jälkeen siilin liikkeellä, on se luultavasti pulassa. Siili kuluttaa energiaa, jos se herää kesken horroksen ja jos sillä ei ole turvallista talvipesää, ei se selviä talven yli. Myös liian pienikokoiset siilit ovat vaikeuksissa: Painoa pitäisi olla vähintään 800 grammaa, jotta siili selviää talvesta.

Ja lisää kaikkea muuta meille kaikille tärkeää asiaaa luonnosta, sen asukkaista ja niiden suojelusta löydät Suomen luonnonsuojeluliiton sivuilta. Sieltä saa myös apua ja neuvoja jos joku asia askarruttaa.

Nautitaan yhdessä luonnosta ja syksystä!

13244737_10154222028627863_7617626662701678796_n