{"id":810,"date":"2019-06-27T20:07:40","date_gmt":"2019-06-27T17:07:40","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.apu.fi\/aamusivullinen\/?p=810"},"modified":"2019-06-27T20:07:40","modified_gmt":"2019-06-27T17:07:40","slug":"maailma-on-aidin-sana","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.apu.fi\/aamusivullinen\/maailma-on-aidin-sana\/","title":{"rendered":"Maailma on \u00e4idin sana"},"content":{"rendered":"

Olen ennenkin tavoittanut h\u00e4iv\u00e4hdyksi\u00e4 siit\u00e4, mik\u00e4 vastuu odottaa vanhempaa maailman sanoittajana. Muistan, kuinka yst\u00e4v\u00e4 leikkipuistossa kertoi kolmevuotiaalleen, miksi liukum\u00e4ess\u00e4 pit\u00e4\u00e4 odottaa omaa vuoroa. Olin h\u00e4ik\u00e4istynyt: yksi kirkas lause, jossa kaikki olennainen eik\u00e4 mit\u00e4\u00e4n ylim\u00e4\u00e4r\u00e4ist\u00e4.\u00a0Milloin olin itse kyennyt ilmaisenaan jotakin yht\u00e4 koruttoman selke\u00e4sti, luottamatta kontekstin tai jaetun kokemusmaailman voimaan aukkojen t\u00e4ytt\u00e4j\u00e4n\u00e4?<\/p>\n

Mies muistuttaa minua joskus: ai mik\u00e4 se ja miss\u00e4 siell\u00e4? Minua tietenkin suututtaa, sill\u00e4 jos “sen” paikka jossain on niin arjessa, huonosti nukuttujen \u00f6iden j\u00e4lkeisiss\u00e4, vain et\u00e4isesti valveilla oloa muistuttavissa p\u00e4iviss\u00e4 – eik\u00f6 h\u00e4n voisi edes yritt\u00e4\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 “sit\u00e4” kaikkine variaatioineen, seitsem\u00e4sti samassa lauseessa, etenkin jos “sit\u00e4” t\u00e4ydennet\u00e4\u00e4n osoittelulla?<\/p>\n

Mutta eilen tajusin, mist\u00e4 Mies puhuu. Kuulin kadulla keskustelun, josta en ymm\u00e4rt\u00e4nyt koko aikana mit\u00e4\u00e4n, vaikka minulla ja keskustelijoilla oli sama matka ja ehdin kuunnella jonkin aikaa. \u201cSe oli sellanen, no, sellanen, ni m\u00e4 sit p\u00e4\u00e4tin et nyt se on teht\u00e4v\u00e4. Ja sit me pantiin se siihen ja lis\u00e4ttiin sit\u00e4, ja heti se autto\u2026\u201d Meni ainakin kaksi korttelia ennen kuin lausuttiin yht\u00e4k\u00e4\u00e4n sanaa, joka ei olisi ollut pronomini tai t\u00e4yteilmaisu. Sana oli multa. Puhe oli ruukkukasvien hoidosta.<\/p>\n

Sen keskustelun j\u00e4lkeen j\u00e4in pohtimaan sanoiksi pukemista. Ilmaus on hieno, se pit\u00e4\u00e4 sis\u00e4ll\u00e4\u00e4n sek\u00e4 todellisuuden raamittamisen ett\u00e4 verhoamisen. Luulin, ett\u00e4 kirjoittaminen haastaisi minut sanan k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4n\u00e4, ja se haastaakin. Kirjoittajankin tulisi pyrki\u00e4 samaan kuin vanhemman: \u00e4\u00e4rimm\u00e4iseen ajattelun ja sen sanoiksi pukemisen kirkkauteen, t\u00e4sm\u00e4llisyyteen, joka ei j\u00e4t\u00e4 tilaa tyhj\u00e4k\u00e4ynnille paitsi silloin, kun se on esteettinen valinta.<\/p>\n

Mutta ett\u00e4 antaisin sanat pienen ihmisen koko maailmalle? Ett\u00e4 maailma on \u00e4idin sana? Sellaista vastuuta sanojen edess\u00e4 en ole ennen tuntenut. Minun on todellakin pystytt\u00e4v\u00e4 parempaan kuin “siihen”, ainakin toisinaan.<\/p>\n

Koska riitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myyden laahus on jo muutamassa vauvan kanssa vietetyss\u00e4 kuukaudessa ehtinyt ven\u00e4ht\u00e4\u00e4 juuri niin pitk\u00e4ksi kuin ennakkoon pelk\u00e4sinkin, p\u00e4\u00e4t\u00e4n olla liitt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 t\u00e4t\u00e4 ajatusta tilkuksi samaan kankaaseen. Otan sit\u00e4 vastoin maailman sanoittamisen haasteena ja seikkailuna. Miten hienoa, ett\u00e4 voimme katsoa yhdess\u00e4 ulos ikkunasta ja min\u00e4 voin kertoa: \u201cPojalla on sel\u00e4ss\u00e4\u00e4n kitara. Tyt\u00f6ll\u00e4 on punainen takki. He halaavat kioskin ovilla. He eiv\u00e4t seurustele, sen n\u00e4kee halauksen teatraalisuudesta.\u201d<\/p>\n

\"\"
Muuan kirkas ajatus Kaisaniemen puistossa.<\/figcaption><\/figure>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Olen ennenkin tavoittanut h\u00e4iv\u00e4hdyksi\u00e4 siit\u00e4, mik\u00e4 vastuu odottaa vanhempaa maailman sanoittajana. Muistan,…<\/p>\n","protected":false},"author":85,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[289,288],"acf":[],"platta":{"numLikes":11,"numComments":0,"category":"puheenaiheet","themes":["vanhemmuus","ihmiset"],"commercial_partner":null,"thumbnail":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/35\/2019\/06\/graffiti-1024x768.jpg","blog_id":35},"jetpack_featured_media_url":"","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/aamusivullinen\/api\/wp\/v2\/posts\/810"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/aamusivullinen\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/aamusivullinen\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/aamusivullinen\/api\/wp\/v2\/users\/85"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/aamusivullinen\/api\/wp\/v2\/comments?post=810"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/aamusivullinen\/api\/wp\/v2\/posts\/810\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":813,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/aamusivullinen\/api\/wp\/v2\/posts\/810\/revisions\/813"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/aamusivullinen\/api\/wp\/v2\/media?parent=810"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/aamusivullinen\/api\/wp\/v2\/categories?post=810"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/aamusivullinen\/api\/wp\/v2\/tags?post=810"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}