![\"\u00e4\u00e4nioikeus\"](\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/36\/2017\/03\/aanioikeus-1024x506.jpg\")
<\/p>\n<\/p>\n
Yhdysvalloissa on vietetty mustan historian kuukautta, joka p\u00e4\u00e4ttyi eilen. Maaliskuun ensimm\u00e4inen on ollut kohtuullisen pime\u00e4 ja m\u00e4rk\u00e4. Tuntui hyv\u00e4lt\u00e4 syylt\u00e4 j\u00e4\u00e4d\u00e4 kotiin tekem\u00e4\u00e4n t\u00f6it\u00e4, kun se kuitenkin on mahdollista. Ty\u00f6nteko keskeyti hetkeksi postin saapuessa, koska m\u00e4 en osaa olla reagoimatta postin saapumiseen jos olen kotona.<\/p>\n
Sielt\u00e4 tuli kirjekuori vaalilautakunnalta informoiden minua \u00e4\u00e4nioikeudestani kuntavaaleissa 2017. Joka kerta kun saan ilmoituksen \u00e4\u00e4nioikeudesta sit\u00e4 tulee miettineeksi mit\u00e4 historiaa siihen liittyy: Kuka on saanut \u00e4\u00e4nest\u00e4\u00e4 ja kuka ei milloin miss\u00e4kin yhteiskunnassa historian eri vaiheissa ja t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4.<\/p>\n
1906 Suomessa meni l\u00e4pi vaatimus siit\u00e4, ett\u00e4\u00a0naiset saavat \u00e4\u00e4nest\u00e4\u00e4 ja vuotta my\u00f6hemmin naiset saivat asettua my\u00f6s ehdolle. Kyse on yleisest\u00e4 ja yht\u00e4l\u00e4isest\u00e4 \u00e4\u00e4nioikeudesta. Se oli aikanaan ison ty\u00f6n takana ja melkoinen saavutus Suomessa siihen aikaan, koska varmasti sen yhteiskunnan omat mikaniikot<\/em> kokivat v\u00e4litt\u00f6m\u00e4n tuhon seuraavan moisesta uudistuksesta.<\/p>\n Mielest\u00e4ni Suomi on br\u00e4nd\u00e4nnyt itse\u00e4\u00e4n paremmin kuin Uusi-Seelanti kun on kyse \u00e4\u00e4nioikeuden historiasta. Uudessa-Seelannissa \u00e4\u00e4nioikeus koski ainoastaan valkoisia, ei esimerkiksi alkuper\u00e4iskansoja – t\u00e4m\u00e4 on yleist\u00e4 tietoa ja osa sen yhteiskunnan historiaa. Suomessa sen sijaan puhuttiin yleisest\u00e4 ja yht\u00e4l\u00e4isest\u00e4 \u00e4\u00e4nioikeudesta jolla mit\u00e4\u00e4n ryhm\u00e4\u00e4 ei rajattu ulos. Rajoituksia kuitenkin oli: mm. irtolaisuus, k\u00f6yhyys, holhouksen alaisuus sek\u00e4 kirkon kirjoihin kuulumattomuus. N\u00e4ill\u00e4 rajoituksilla iso osa suomalaisista romaneista saatiin suljettua tehokkaasti demokratian ulkopuolelle heit\u00e4 ryhm\u00e4n\u00e4 nime\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ja todenn\u00e4k\u00f6isesti my\u00f6s muita ryhmi\u00e4. (Romanit saivat Suomessa kansalaisoikeudet vuosikymmeni\u00e4 my\u00f6hemmin kovan taistelun tuloksena).<\/p>\n Yleinen ja yht\u00e4l\u00e4inen \u00e4\u00e4nioikeus mahdollisti sen ett\u00e4 naiset (he joita rajoitukset eiv\u00e4t koskeneet) p\u00e4\u00e4siv\u00e4t vaikuttamaan itse\u00e4\u00e4n koskevaan p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoon ja se vei suomalaisen tasa-arvokamppailun salonkeihin joihin sill\u00e4 ei aiemmin ollut p\u00e4\u00e4sy\u00e4 samalla tavalla. Muiden v\u00e4hemmist\u00f6jen mahdollisuudet edist\u00e4\u00e4 omia ihmisoikeuksiaan on helpottunut sen my\u00f6t\u00e4 ja k\u00e4sitys tasa-arvosta laajentunut.<\/p>\n Uskon yhteiskuntaan, joka osaa juhlia saavutettuja oikeuksia, unohtamatta historiaansa sek\u00e4 niit\u00e4 ihmisi\u00e4 jotka joutuivat kamppailemaan pidemp\u00e4\u00e4n oikeuksiensa puolesta osana yhteist\u00e4 tarinaa. Sill\u00e4, kenell\u00e4 on p\u00e4\u00e4sy tiloihin ja p\u00f6ytiin joissa tehd\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4, jotka vaikuttavat meid\u00e4n kaikkien arkeen, on merkityst\u00e4 – ihan yht\u00e4lailla kuin sill\u00e4 kuka sielt\u00e4 puuttuu.<\/p>\n Parasta tapa juhlia \u00e4\u00e4nioikeus lie \u00e4\u00e4nest\u00e4minen. Onneksi pian on kuntavaalit joissa my\u00f6s min\u00e4 saan ja aion \u00e4\u00e4nest\u00e4\u00e4 itselleni ja t\u00e4m\u00e4n kaupungin asukkaille parempaa kotikaupunkia jonka asioita hoitavat tulevaisuudessa eri taustoista eri tiedoin ja kokemuksin varustetut kaupunkilaiset. Koska musta on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 ett\u00e4 erilaiset eletyt todellisuudet tulevat n\u00e4kyviin my\u00f6s p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteossa.<\/p>\n <\/p>\n -Maryan<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Yhdysvalloissa on vietetty mustan historian kuukautta, joka p\u00e4\u00e4ttyi eilen. Maaliskuun ensimm\u00e4inen on…<\/p>\n","protected":false},"author":84,"featured_media":10,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"acf":[],"platta":{"numLikes":0,"numComments":0,"category":null,"themes":[],"commercial_partner":null,"thumbnail":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/36\/2017\/03\/aanioikeus.jpg","blog_id":36},"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/36\/2017\/03\/aanioikeus.jpg","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/abdulkarim\/api\/wp\/v2\/posts\/8"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/abdulkarim\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/abdulkarim\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/abdulkarim\/api\/wp\/v2\/users\/84"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/abdulkarim\/api\/wp\/v2\/comments?post=8"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/abdulkarim\/api\/wp\/v2\/posts\/8\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":114,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/abdulkarim\/api\/wp\/v2\/posts\/8\/revisions\/114"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/abdulkarim\/api\/wp\/v2\/media\/10"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/abdulkarim\/api\/wp\/v2\/media?parent=8"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/abdulkarim\/api\/wp\/v2\/categories?post=8"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/abdulkarim\/api\/wp\/v2\/tags?post=8"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}