Antiaikalainen
Antiaikalainen

Kuukausi: elokuu 2009

Kansi ainakin on hyvä

Ranskalainen ystävä on menossa painoon. Se ilmestyy syyskuun puolivälissä. Kuten kuvasta näkyy, kansi on ainakin tyylikäs. En ole koskaan kokenut erityisen juhlavana sitä, kun kirja lähtee maailmalle. Olo on lähinnä tyhjä. Ei tiedä, miten olisi….

  • 18

Kielletty lähipiiriltä

Palaan vielä hetkeksi Julian Barnesin proosakirjaan Nothing to be Frightened of. Barnes kertoo siinä kirjailijanuransa alussa tekemästään päätöksestä: yritän kirjoittaa kirjani niin kuin vanhempiani ei olisi olemassa. Saattaa kuulostaa triviaalilta, mutta ei se sitä missään…

  • 0

Keskusta on kuolemaksi

”Sold a million yet?” Tämänkaltaisia kysymyksiä esitetään kirjailijoille tavan takaa muuallakin kuin Martin Amisin romaaneissa. Yleinen luulo lienee, että kaikki kirjailijat haaveilevat suuresta suosiosta ja laajasta lukijakunnasta. Ei se niin mene. Jos kirjailijan tärkeimpänä pontimena…

  • 3

Suuri Tuntematon

Olen viime päivinä pohdiskellut kuolemaa. Tai pikemminkin kuolemanpelkoa. Syynä on se, että luin Julian Barnesin mainion proosakirjan Nothing to be Frightened of. Se alkaa näin: ”I don’t believe in God, but I miss him.” Tuo…

  • 5

Listoja syksyyn

Päätinpä näin päivätöistäni hetken huiltaessani peesata Sanat-blogia ja poimia Hesarin tulevan syksyn kirjalistalta kiinnostavimmat kustakin kategoriasta. Tuskin tarvitsee edes mainita, että pois rajautuu paljon pontetiaalisesti hyvää kamaa, kun valinnat kohdistuvat vain kolmeen kirjaan. ESIKOISET Näiden…

  • 0

Arvokas, hourupäinen mietelemäkirja

”Kaiken olemassaolevan, tunnetun tai tunnettavissa olevan vastapoolin, ’Jumalan’, on oltava ikuinen mysteeri, koska ainoastaan silloin voi olla olemassa jännite, joka estää ihmiskuntaa sortumasta täydelliseen tietoon tai ’täydelliseen’ maailmaan, joka merkitsee täydellistä helvettiä.” Nuo lauseet ovat…

  • 4

Pynchonia kevytversiona

Inherent Vice tuli luettua Tanskan-matkan ja sekalaisten kesäaskareiden ohessa. Kyllähän sen Thomas Pynchonin romaaniksi tunnistaa, mutta ei siitä voi puhua samana päivänä Gravity’s Rainbow’n tai V:n kanssa. Kuten New York Timesin kriitikko Michiko Kakutani sanoo…

  • 0

Groteskin estetiikasta

”Pikkusievää biedermeier-proosaa liituraitamiehet ja jakkupukunaiset vaativat.” Näinkin voisi tiivistää — Väinö Kirstinän klassikkosäkeitä mukaillen — nykykirjallisuuteen suuren yleisön ja valtakoneistojen suunnasta kohdistuvat odotukset. Luin eilen Tanskan-matkalta palattuani viime viikon Suomen Kuvalehden, jossa Helena Sinervo tuulettaa…

  • 2