Antiaikalainen
Kenelle kirjoitan kirjani? Kollegoille, kirjallisuudentutkijoille, kriitikoille, käännösoikeuksien ostajille? Vuosien takaisille ihastuksilleni? Entisen itseni kaltaisille nuorille miehille? Kuvitteellisille sukulaissieluilleni? Tuleville sukupolville? Ostokykyisille kuluttajille? Heille kaikille, enkä kellekään heistä. En tiedä, en osaa sanoa. Kun julkaisin parikymppisenä…
Eduskuntavaalien tulos oli minulle, vapaamieliselle urbaanille sielulle, ankara pettymys. En kuitenkaan ymmärrä Helsingin Sanomissa äänestystulosta vastaan kiukutelleita kulttuuripersoonia. Näyttelijä Krista Kosonen myönsi avoimesti, ettei hänen tuttavapiiriinsä kuulu perussuomalaisia äänestäviä. ”Ei minun Suomeni!” Meillä jokaisella on toki…
Seksi ja kirjallisuus, seksi kirjallisuudessa. Siinäpä ehtymätön puheenaihe. Nuorena kirjallisuudenopiskelijana matkustin junassa ja luin Pentti Saarikosken runoja. Vastapäiselle penkille asettui vanhalta viinalta löyhkäävä mies. Tunsin hänen tuijotuksensa, mutta en nostanut katsettani kirjan sivuilta. Pian mies…
Gustave Flaubert väitti kirjeessään George Sandille, ettei kaipaa aikalaistensa suosiota tai arvostusta. ”Sillä minä kirjoitan, en tämän päivän lukijalle, vaan kaikille lukijoille, joita voi ilmaantua niin kauan kuin kieli elää.” Elämä lyhyt, kirjallisuus pitkä. Siinä…