{"id":102,"date":"2013-05-30T14:30:00","date_gmt":"2013-05-30T12:30:00","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.image.fi\/antiaikalainen\/henkilojuttu\/"},"modified":"2018-02-28T09:26:25","modified_gmt":"2018-02-28T07:26:25","slug":"henkilojuttu","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/henkilojuttu\/","title":{"rendered":"Henkil\u00f6juttu"},"content":{"rendered":"<div style=\"clear: both; text-align: center;\"><a rel=\"nofollow\" href=\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/38\/2015\/03\/press.jpg\" style=\"clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;\"><img decoding=\"async\" border=\"0\" src=\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/38\/2015\/03\/press.jpg\" \/><\/a><\/div>\n<div><\/div>\n<div>Joan Didion on hieno amerikkalainen asiaprosaisti. H\u00e4nelt\u00e4 on julkaistu kokoomateos nimelt\u00e4 <i>We Tell Ourselves Stories In Order To Live<\/i>. <o:p><\/o:p><\/div>\n<div><\/div>\n<div>Nimi kiteytt\u00e4\u00e4 aika pitk\u00e4lle ihmiskunnan historian. Mutta toki me kerromme tarinoita my\u00f6s muista syist\u00e4 kuin el\u00e4\u00e4ksemme. Tarinoiden avulla voimme esimerkiksi tehokkaasti myyd\u00e4 kaikenlaista: kirjoja, aikakauslehti\u00e4, etel\u00e4nmatkoja, katumaastureita. We tell ourselves stories in order to sell.<o:p><\/o:p><\/div>\n<div><\/div>\n<div>Jos olet ammattikirjoittaja tai sellaiseksi aikova, sinun kannattaa opetella etev\u00e4ksi tarinankertojaksi. Siten saat itsesi ja kirjoitukseksi parhaiten kaupaksi. Millainen sitten on etev\u00e4 tarinankertoja? Yhden vastauksen siihen antaa Mirka Heinosen ja Hanna Jensenin laatima <a rel=\"nofollow\" href=\"http:\/\/hannajensen.fi\/kirjoittajan-kymmenen-saantoa\" target=\"_blank\">niksilista<\/a>.&nbsp;&nbsp;<o:p><\/o:p><\/div>\n<div><\/div>\n<div>Paljastavin kohta Heinosen ja Jensenin niksilistassa on t\u00e4m\u00e4:<o:p><\/o:p><\/div>\n<div><\/div>\n<blockquote><p><i>Todellinen lukija on laiska. H\u00e4n ei puurra jutun kimpussa vaan luovuttaa heti, kun teksti ei pid\u00e4 otteessaan. Etsi sakkaavat kohdat ja tee niille jotakin: k\u00e4sittele vet\u00e4v\u00e4mmiksi, lyhenn\u00e4 tai poista. Mieluiten joko lyhenn\u00e4 tai poista.<\/i><\/p><\/blockquote>\n<div><o:p><\/o:p><\/div>\n<div><\/div>\n<div>Jokainen kirjoittava toimittaja on kuullut t\u00e4m\u00e4n ohjeen muodossa tai toisessa. Aikakauslehtien toimituksissa kiert\u00e4\u00e4 erilaisia kouluttajia, jotka korostavat lukemisen ekonomiaa (eli sit\u00e4, ett\u00e4 lukija on laiska eik\u00e4 jaksa n\u00e4hd\u00e4 vaivaa). Heid\u00e4n johdollaan k\u00e4yd\u00e4\u00e4n l\u00e4pi esimerkkitekstej\u00e4 ja etsit\u00e4\u00e4n niist\u00e4 kohtia, joissa &#8220;juttu lakkaa myym\u00e4st\u00e4&#8221; eli hypoteettisen lukijan mielenkiinto lopahtaa. On hyv\u00e4n bisnesajattelun mukaista tunnistaa t\u00e4llaiset kriittiset pisteet.<o:p><\/o:p><\/div>\n<div><\/div>\n<div>Journalismi ei ole taidetta vaan k\u00e4sity\u00f6taitoa. Sen estetiikka suosii sarjallisuutta, monistettavuutta, tehokkuutta. Ne ovat my\u00f6s rahanteon parametrej\u00e4. Hyv\u00e4 toimittaja ei ole kirjoittajana omaper\u00e4inen vaan nimenomaan etev\u00e4. Lennokkaiden lauseiden, vangitsevien virkkeiden tuottaja. Omaper\u00e4iset kirjoittajat, s\u00e4\u00e4nt\u00f6jen rikkojat, eiv\u00e4t p\u00e4rj\u00e4\u00e4 toimittajina. Heist\u00e4 tulee kokeellisia runoilijoita, joiden kokoelmat myyv\u00e4t parisataa kappaletta.<o:p><\/o:p><\/div>\n<div><\/div>\n<div>Ent\u00e4p\u00e4 tarinat? Mit\u00e4 vaaditaan myyv\u00e4lt\u00e4 tarinalta?<\/div>\n<div><\/div>\n<div>Myyv\u00e4 tarina kertoo ihmisest\u00e4, ihmiskohtalosta. Katsokaa naistenlehti\u00e4, ne ovat t\u00e4ynn\u00e4 henkil\u00f6juttuja, tarinoita ihmisist\u00e4.&nbsp;<o:p><\/o:p><\/div>\n<div><\/div>\n<div>Heinosella ja Jensenill\u00e4 on painokasta sanottavaa siit\u00e4, miten hyv\u00e4 henkil\u00f6juttu syntyy:<o:p><\/o:p><\/div>\n<div><\/div>\n<blockquote><p><i style=\"background-color: white;\"><span style=\"font-family: inherit;\"><span style=\"background-position: initial initial; background-repeat: initial initial; color: #3a3e47; font-family: &quot;FjordOne&quot;,&quot;serif&quot;;\">Kun kirjoitat haastattelua, kerro, mit\u00e4 haastateltava teki tai on tehnyt. \u00c4l\u00e4 anna h\u00e4nen kertoa ja&nbsp;muistella, miten p\u00e4iv\u00e4 meni. N\u00e4yt\u00e4 se! Kerro kuin olisit ollut paikalla. Kuvittele itsesi kirjoittajana&nbsp;filmikameran taakse ja vie lukija tilanteeseen.<\/span><span style=\"background-position: initial initial; background-repeat: initial initial; color: #3a3e47; font-family: &quot;FjordOne&quot;,&quot;serif&quot;;\"><o:p>&nbsp;<\/o:p><\/span><span style=\"background-position: initial initial; background-repeat: initial initial; color: #3a3e47; font-family: &quot;FjordOne&quot;,&quot;serif&quot;;\">\u00c4l\u00e4 kirjoita, ett\u00e4 haastateltava on hermostunut&nbsp;vaan n\u00e4yt\u00e4, kuinka h\u00e4n rummuttaa sormillaan p\u00f6yt\u00e4\u00e4. Sen sijaan, ett\u00e4 kerrot haastateltavan olevan&nbsp;j\u00e4nnittynyt, n\u00e4yt\u00e4, kuinka h\u00e4n juoksee vessaan nelj\u00e4 kertaa juuri ennen esiintymist\u00e4.<\/span><span style=\"background-position: initial initial; background-repeat: initial initial; color: #3a3e47; font-family: &quot;FjordOne&quot;,&quot;serif&quot;;\"><o:p>&nbsp;<\/o:p><\/span><span style=\"background-position: initial initial; background-repeat: initial initial; color: #3a3e47; font-family: &quot;FjordOne&quot;,&quot;serif&quot;;\">Kerrot asiat l\u00e4hes aina vet\u00e4v\u00e4mmin omin sanoin kuin haastateltavan repliikeill\u00e4. \u00c4l\u00e4 siksi t\u00e4yt\u00e4 juttua sitaateilla. Useimmat repliikit ovat l\u00f6ysi\u00e4, ne katkaisevat kerronnan.<\/span><\/span><\/i><\/p><\/blockquote>\n<div><o:p><\/o:p><\/div>\n<div><o:p><\/o:p><\/div>\n<div><o:p><\/o:p><\/div>\n<div><\/div>\n<div>Toisin sanoen: tee haastateltavasta sepitett\u00e4. Ellet tee, et pysty kertomaan hyv\u00e4\u00e4 tarinaa, ja ellet kerro hyv\u00e4\u00e4 tarinaa, lukijat pitk\u00e4styv\u00e4t tekstiisi.<o:p><\/o:p><\/div>\n<div><\/div>\n<div>Pakko tunnustaa, ett\u00e4 luen \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen harvoin lehdist\u00e4 henkil\u00f6juttuja. Ne tuntuvat minusta valheellisilta. Kun toimittaja kirjoittaa Haastateltava X:n rummuttavan p\u00f6yt\u00e4\u00e4 tai juoksevan vessassa, ensimm\u00e4inen ajatukseni ei ole: \u201dVoi kuinka paljastavaa! Nyt Haastateltava X tuntuu ihmisen\u00e4 paljon todellisemmalta!\u201d Ei, ajattelen sit\u00e4, kuinka toimittaja on mennyt Haastateltava X:n luo tuntosarvet pystyss\u00e4 valmiina kirjaamaan yl\u00f6s h\u00e4nen eleens\u00e4, ilmeens\u00e4 ja tekemisens\u00e4 saadakseen materiaalia tarinaansa. \u201dNyt se raapii taas itse\u00e4\u00e4n vasemmasta k\u00e4sivarresta! T\u00e4ss\u00e4p\u00e4 mainio yksityiskohta el\u00e4v\u00f6itt\u00e4m\u00e4\u00e4n juttua!\u201d<o:p><\/o:p><\/div>\n<div><\/div>\n<div>Henkil\u00f6juttu on kertovinaan Haastateltava X:st\u00e4, mutta kertoo tosiasiassa toimittajan omista havainnoista, tulkinnoista, ennakkoluuloista. Haastateltava X h\u00e4vi\u00e4\u00e4 sepitteen alle. H\u00e4nen ei anneta edes puhua omin sanoin, koska \u2013 kuten Heinonen ja Jensen huomauttavat \u2013 \u201duseimmat repliikit ovat l\u00f6ysi\u00e4, ne katkaisevat kerronnan.\u201d&nbsp; <o:p><\/o:p><\/div>\n<div><\/div>\n<div>Lukiessani henkil\u00f6juttuja tarraudun ep\u00e4toivoisena haastateltavan suoriin sitaatteihin, etsin niist\u00e4 edes pient\u00e4 el\u00e4m\u00e4npilkahdusta, pient\u00e4 s\u00e4r\u00f6\u00e4 sujuvasti soljuvan tarinankerronnan keskell\u00e4. Mit\u00e4 k\u00f6mpel\u00f6mpi sitaatti, sen parempi.<o:p><\/o:p><\/div>\n<div><\/div>\n<div>Heinosen ja Jensenin niksilistaa lukiessani tuumin, ett\u00e4 David Foster Wallacen kaltaisten journalistiikkaan vivahtavia esseit\u00e4 kirjoittaneiden kirjailijoiden teksteiss\u00e4 vieh\u00e4tt\u00e4\u00e4 kaikenlaisen sarjallisuuden, monistettavuuden ja tehokkuuden poissaolo. Wallace rikkoi kaikkia niit\u00e4 s\u00e4\u00e4nt\u00f6j\u00e4 vastaan, jotka Heinonen ja Jensen niksilistassaan esiin nostavat \u2013 ja joutuikin katkeriin kiistoihin aikakauslehtien editoreiden kanssa. Lukekaapa esimerkiksi Wallacen essee David Lynchist\u00e4. Heinosen ja Jensenin metodeilla Lynchist\u00e4 syntyisi luettavuudeltaan parempi juttu, mutta ei likimainkaan yht\u00e4 oivaltavaa, mieleenpainuvaa, tarkkan\u00e4k\u00f6ist\u00e4 ja el\u00e4m\u00e4nmakuista. Wallace ei et\u00e4\u00e4nnyt\u00e4 itse\u00e4\u00e4n persoonattomaksi tarinankertojaksi, joka filmikameran tavoin tallentaa haastateltavan edesottamukset, vaan on itse kaiken aikaa tekstiss\u00e4\u00e4n l\u00e4sn\u00e4, uskaltaa ep\u00e4ill\u00e4 ja kummastella omia havaintojaan ja tulkintojaan. Ep\u00e4ilem\u00e4tt\u00e4 Wallace olisi p\u00e4\u00e4ssyt helpommalla, jos olisi vain kirjannut ohjaajaneron maneerit ja repliikit ja mennyt kotiinsa naputtelemaan niiden pohjalta nasevan tarinan. <o:p><\/o:p><\/div>\n<div><\/div>\n<div>Lopputuloksena olisi ollut lennokas ja vet\u00e4v\u00e4 mutta muovinmakuinen journalistinen kertak\u00e4ytt\u00f6tuote.&nbsp;<\/div>\n<p><\/p>\n<div><\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Joan Didion on hieno amerikkalainen asiaprosaisti. H\u00e4nelt\u00e4 on julkaistu kokoomateos nimelt\u00e4 We&hellip;<\/p>\n","protected":false},"author":66,"featured_media":741,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"acf":[],"platta":{"numLikes":8,"numComments":2,"category":null,"themes":[],"commercial_partner":null,"thumbnail":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/38\/2015\/03\/press.jpg","blog_id":38},"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/38\/2015\/03\/press.jpg","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/posts\/102"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/users\/66"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/comments?post=102"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/posts\/102\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1988,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/posts\/102\/revisions\/1988"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/media\/741"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/media?parent=102"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/categories?post=102"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/tags?post=102"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}