{"id":11,"date":"2015-01-08T15:36:00","date_gmt":"2015-01-08T13:36:00","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.image.fi\/antiaikalainen\/houellebecqin-omalaatuinen-kosto\/"},"modified":"2018-02-28T09:25:19","modified_gmt":"2018-02-28T07:25:19","slug":"houellebecqin-omalaatuinen-kosto","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/houellebecqin-omalaatuinen-kosto\/","title":{"rendered":"Houellebecqin omalaatuinen kosto"},"content":{"rendered":"
<\/span><\/a><\/div>\n
Michel Houellebecqille sattuu ja tapahtuu. Tuskin kukaan olisi kuitenkaan odottanut h\u00e4nen uuden romaaninsa Soumissionin<\/i> tulevan julki n\u00e4in dramaattisten tapahtumien saattelemana.<\/o:p><\/span><\/span><\/div>\n
Kirja her\u00e4tti kohua jo ennakkoon, sill\u00e4 sen pdf vuoti sosiaaliseen median hyviss\u00e4 ajoin ennen julkaisua. Oheisessa Paris Review lehden haastattelussa<\/span><\/a> Houellebecq selvittelee ja selittelee romaanin taustoja. Se on siis er\u00e4\u00e4nlainen Eurabia<\/span><\/a>-kirjallisuuden fiktiivinen muunnelma. Kuvitteellinen muslimipuolue voittaa vuoden 2022 presidentinvaalit ja Ranskassa alkaa uudenlainen komento. Maa islamilaistetaan, naiset j\u00e4\u00e4v\u00e4t pois t\u00f6ist\u00e4 ja alkavat k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 huivia, miehet ottavat paikkansa perheen p\u00e4\u00e4n\u00e4 ja heille sallitaan moniavioisuus. Avoin yhteiskunta ajetaan alas, vapaus minimoidaan, turvallisuus maksimoidaan.<\/o:p><\/span><\/span><\/div>\n
Soumission <\/span><\/i>tuli kirjakauppoihin eilen 8. tammikuuta ja satiirilehti Charlie Hebdo julkaisi kannessaan oheisen pilakuvan, joka pilkkaa (?) Houellebecqin islamofobiaa. Samana p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 kaksi konetuliaseilla varustautunutta jihadistia hy\u00f6kk\u00e4si Charlie Hebdon toimitukseen ja surmasi 12 ihmist\u00e4, heid\u00e4n joukossaan lehden tunnetuimmat pilapiirt\u00e4j\u00e4t. Ilmeisen\u00e4 motiivina oli kosto satiirilehden islamia ja profeettaa halventavista kuvista. Lehdiss\u00e4 kerrottiin Houellebecqin olevan poliisivartionnissa.<\/o:p><\/span><\/span><\/div>\n
Hankin Soumissionin<\/i> tuoreeltaan s\u00e4hk\u00f6kirjana. En ole ehtinyt kuin selailla sit\u00e4 enk\u00e4 ehdi lukea sit\u00e4 paneutuneesti aivan l\u00e4hiaikoina. Syv\u00e4llisemm\u00e4t kirjalliset analyysit j\u00e4\u00e4v\u00e4t siis tuonnemmaksi. Arvioin t\u00e4ss\u00e4 kirjoituksessa Soumissionia<\/i> perusasetelmiensa tasolla Houellebecqin aiempaa tuotantoa vasten.<\/o:p><\/span><\/span><\/div>\n
Houellebecqin edellinen romaani Maasto ja kartta<\/i> sai kiitt\u00e4vi\u00e4 arvioita niin kotimaassaan kuin muualla ja palkittiin Prix Goncourtilla. Toki se her\u00e4tti my\u00f6s kohun, kuten Houellebecqin romaanit yleens\u00e4kin, mutta sin\u00e4ns\u00e4 “vaarattomasta” aiheesta eli plagionnista. Romaanista l\u00f6ydettiin suoraan Wikipediasta otettuja kohtia. “Se on tapani kirjoittaa”, kirjailija puolustautui.<\/o:p><\/span><\/span><\/div>\n
Soumissionin<\/span><\/i> vastaanotto n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 muodostuvan toisenlaiseksi. Se her\u00e4tt\u00e4\u00e4 monissa kriitikoissa, toimittajissa ja kirjallisuusihmisiss\u00e4 kiivasta vastarintaa. Nettikeskusteluissa Houellebecqia on syytetty taantumuksellisuudesta, rasismista, fasismista ja naisvihasta. Lib\u00e9rationin arvostelijan mukaan Houellebecq tuo vaaralliset oikeistolaiset \u00e4\u00e4riajatukset takaisin ranskalaiseen kirjallisuuteen. Arvovaltaisia puolustajiakin kirjailijalla sent\u00e4\u00e4n on. Le Mondessa Emmanuel Carr\u00e9re vertaa Soumissionia<\/i> Orwellin Vuonna 1984:\u00e4\u00e4n<\/i> ja Huxleyn Uljaaseen uuteen maailmaan<\/i>.<\/o:p><\/span><\/span><\/div>\n
***<\/div>\n
Houellebecq ei suinkaan ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa k\u00e4sittele islamia. Oikeus nautintoon<\/i> -romaanissa muslimiterroristit teurastavat l\u00e4nsimaisia seksituristeja Thaimaassa ja sivuhenkil\u00f6n\u00e4 piipahtava egyptil\u00e4inen biokemisti pistet\u00e4\u00e4n lukemaan islamille varsinaiset madonluvut: “Ei, monsieur, islam on voinut synty\u00e4 ainoastaan typer\u00e4ss\u00e4 er\u00e4maassa, t\u00f6rkyisten beduiinien keskell\u00e4, joilla ei ollut parempaa tekemist\u00e4 kuin — suokaa anteeksi — nussia kameleitaan. Mit\u00e4 l\u00e4hemp\u00e4n\u00e4 uskonto on monoteismia — ajatelkaa tarkkaan, cher monsieur — sit\u00e4 ep\u00e4inhimillisempi ja julmempi se on, ja islam on kaikista uskonnoista jyrkimm\u00e4n monoteistinen.” Houellebecqin omat ajatukset vastasivat varsin tarkkaan t\u00e4m\u00e4n henkil\u00f6hahmon ajatuksia, sill\u00e4 h\u00e4n lausui suunnilleen samoja asioita lehtihaastatteluissa ja haukkui islamia maailman typerimm\u00e4ksi uskonnoksi. Se poiki my\u00f6s oikeusjutun, jossa Houellebecqia ei kuitenkaan tuomittu.<\/o:p><\/span><\/span><\/div>\n
Pakko my\u00f6nt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 Soumissionin<\/i> kehyskertomus ei tunnu minusta erityisen nerokkaalta. Se voisi juuri ja juuri sopia satiiriin, mutta kyseess\u00e4 ei ole satiiri, vaan Houellebecqin mukaan “poliittinen fiktio”. H\u00e4n on siis niin tosissaan kuin romaanikirjailija yleens\u00e4 voi olla kuvatessaan kotimaansa islamisoitumista. Tosin h\u00e4n my\u00f6nt\u00e4\u00e4 itsekin kehitelm\u00e4ns\u00e4 ep\u00e4realistikseksi, ainakin aikataulun osalta.<\/o:p><\/span><\/span><\/div>\n
Kuinka l\u00e4hell\u00e4 islamisaatiota Ranska oikeasti on? Ei mielest\u00e4ni kovinkaan l\u00e4hell\u00e4. Maassa on lukum\u00e4\u00e4r\u00e4isesti eniten muslimeja L\u00e4nsi-Euroopan maista eli viitisen miljoonaa, mutta se tekee noin kahdeksan prosenttia Ranskan v\u00e4est\u00f6st\u00e4. Mielipidetiedustelujen mukaan monet ranskalaiset kuvittelevat osuuden olevan paljon suurempi, jopa 30 prosenttia. Liikkeell\u00e4 on paljon harhoja ja kiihkoilua, ja valitettavasti Charlie Hebdon murhen\u00e4ytelm\u00e4 vahvistanee \u00e4\u00e4rioikeiston asemia. Marine Le Pen sanoi jo Ranskan olevan sodassa. <\/o:p><\/span><\/span><\/div>\n
Yksik\u00e4\u00e4n romaani ei synny sosiaalisessa tyhji\u00f6ss\u00e4. Ei siis ihme, ett\u00e4 Soumission<\/i> on yhdistetty yleisemp\u00e4\u00e4n keskusteluun monikulttuurisuuden uhkakuvista. V\u00e4h\u00e4n ennen Soumissionia<\/i> Ranskassa nousi bestselleriksi oikeistolaisen yhteiskuntakriitikon \u00c9ric Ze
\nmmourin pamfletti Le Suicide fran\u00e7ais <\/i>eli Ranskalainen itsemurha. Poliittinen vasemmisto saa siin\u00e4 t\u00e4yslaidallisen, koska h\u00e4p\u00e4isee kansalliset arvot nahjustelemalla globalisaation, maahanmuton ja islamin edess\u00e4. <\/o:p><\/span><\/span><\/div>\n
On selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 Soumissionia<\/i> luetaan paitsi Houellebecqin aikaisempia islaminvastaisia kommentteja my\u00f6s laajempaa muslimi-invaasiolla pelottelevaa keskustelua vasten. Sen vuoksi h\u00e4nen olisi mielest\u00e4ni kannattanut sommitella toisenlainen kehyskertomus kuin t\u00e4llainen varsin karkea Eurabia-kyh\u00e4elm\u00e4. Varsinkin kun h\u00e4nen t\u00e4ht\u00e4imess\u00e4\u00e4n ei ole islam, vaan valistuksen, maallistumisen ja tasavallan pieleenmeno. Seh\u00e4n on tuttu teema Houellebecqin aiemmista romaaneista. El\u00e4mme itsekkyydelt\u00e4, masokismilta ja kuolemalta l\u00f6yhk\u00e4\u00e4v\u00e4ss\u00e4 markkinatalouden l\u00e4pitunkemassa kulutuksen ja saalistamisen maailmassa.<\/o:p><\/span><\/span><\/div>\n
***<\/span><\/span><\/div>\n
Soumissionin<\/span><\/i> perusviesti n\u00e4ytt\u00e4isi olevan, ett\u00e4 uskonto on t\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ss\u00e4 sen tyhj\u00e4n tilan, jonka yksil\u00f6hedonismi on sis\u00e4llemme kovertanut. Houellebecq kokeili nuorena katolilaisuutta eik\u00e4 se toiminut. Senk\u00f6 vuoksi h\u00e4n nyt sepitt\u00e4\u00e4 fantasian, jossa maallistuneet ranskalaiset taipuvat yhdess\u00e4 y\u00f6ss\u00e4 kuuliaisiksi islamille. T\u00e4m\u00e4h\u00e4n on yleinen ajatuskuvio konservatiivisen oikeiston keskuudessa. Islam n\u00e4hd\u00e4\u00e4n samaan aikaan tavattoman uhkaavana ja m\u00e4\u00e4r\u00e4tietoisena ja tavattoman alkeellisena ja takapajuisena. Toisaalta sit\u00e4 pel\u00e4t\u00e4\u00e4n, toisaalta ylenkatsotaan.  <\/o:p><\/span><\/span><\/div>\n
Paris Review’n haastattelussa Houellebecq sanoo vanhentuessaan tajunneensa, kuinka kest\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 ateismi on. Ennen h\u00e4n piti itse\u00e4\u00e4n ateistina, nyt agnostikkona. L\u00e4hipiiriss\u00e4 sattuneet kuolemantapaukset havahduttivat h\u00e4net pohtimaan ihmiselon suuria kysymyksi\u00e4: luojaa, kosmista j\u00e4rjestyst\u00e4. Mutta ehk\u00e4 h\u00e4n v\u00e4h\u00e4n liioittele niin kuin kirjailijat yleens\u00e4 haastattelulausunnoissaan. Keskustelukirjassa Bernard-Henri L\u00e9vyn kanssa Houellebecq kertoo, kuinka luki nuoruudessaan kiike\u00e4n\u00e4 Pascalin Mietteit\u00e4<\/i> ja k\u00e4vi sis\u00e4ist\u00e4 kamppailua uskonnon kanssa.<\/o:p><\/span><\/span><\/div>\n
Uskonto on ollut aina n\u00e4kyv\u00e4ll\u00e4 sijalla Houellebecqin romaaneissa. Oikeastaan uskonto on h\u00e4nelle kaiken alkupiste.<\/o:p><\/span><\/span><\/div>\n
Olisiko Houellebecqin tuotanto mahdollinen ilman Jean-Pierre Buvet’ta? Voi hyvinkin olla, ett\u00e4 ei. Siit\u00e4kin huolimatta, ett\u00e4 Buvet on vain sivuhenkil\u00f6 h\u00e4nen esikoisromaanissaan Halujen taistelukentt\u00e4<\/i>.<\/span><\/span><\/div>\n
Halujen taistelukent\u00e4n<\/span><\/i> min\u00e4kertoja ja Buvet ovat nuoruuden yst\u00e4vi\u00e4, he opiskelivat yhdess\u00e4 insin\u00f6\u00f6reiksi. Opiskelujen j\u00e4lkeen min\u00e4kertoja on p\u00e4\u00e4tynyt tietokonealalle, mutta Buvet on vaihtanut suuntaa ja ryhtynyt papiksi. Kun vanhat yst\u00e4vykset tapaavat, Buvet toimii Vitryn kirkkoherrana. \u201dSe ei ole helppo seurakunta\u201d, min\u00e4kertoja toteaa koruttomaan tapaansa.<\/span><\/div>\n
Illallisella meksikolaisessa ravintolassa Buvet ryhtyy puhumaan seksuaalisuudesta. H\u00e4nen mielest\u00e4\u00e4n joukkotiedotusv\u00e4lineiden ja mainosten erotiikkaa kohtaan osoittama mielenkiinto on keinotekoista. Todellisuudessa ihmiset eiv\u00e4t jaksa innostua erotiikasta, he vain teeskentelev\u00e4t olevansa innostuneita, etteiv\u00e4t erottuisi porukasta: “<\/span><\/span><\/span>Me tarvitsemme seikkailuja ja erotiikkaa, koska meille on yh\u00e4 uudestaan vakuutettava, ett\u00e4 el\u00e4m\u00e4 on ihmeellist\u00e4 ja kiihottavaa, ja me tietysti v\u00e4h\u00e4n ep\u00e4ilemme sit\u00e4.\u201d<\/span><\/span><\/span><\/div>\n
Kirjan loppupuolella Buvet soittaa min\u00e4kertojalle, kuulostaa kire\u00e4lt\u00e4 ja pyyt\u00e4\u00e4 t\u00e4t\u00e4 pist\u00e4ytym\u00e4\u00e4n. Saapuessaan vanhan yst\u00e4v\u00e4ns\u00e4 luo min\u00e4kertoja l\u00f6yt\u00e4\u00e4 Buvet\u2019n retkottamassa television \u00e4\u00e4ress\u00e4 tyls\u00e4\u00e4 varieteeohjelmaa katsellen. Buvet ryhtyy purkamaan syd\u00e4nt\u00e4\u00e4n. H\u00e4n ei ole kastanut kolmeen kuukauteen ket\u00e4\u00e4n, nuoret eiv\u00e4t vaivaudu tulemaan h\u00e4nen perustamiinsa seurakunnan nuorisoryhmiin, messuun saapuu aina samat viisi ihmist\u00e4: nelj\u00e4 afrikkalaista ja kahdeksankymppinen bretoninainen.<\/o:p><\/span><\/span><\/div>\n
Vastoink\u00e4ymisten koettelema Buvet paljastaa ajautuneensa seksisuhteeseen nuoren naisen kanssa ja joutuneensa lempatuksi ulos vet\u00e4v\u00e4mm\u00e4n rakastajan tielt\u00e4. Buvet kuvailee ex-rakastettuaan: \u201dH\u00e4n vaihtoi mielell\u00e4\u00e4n miest\u00e4. H\u00e4n oli vasta 20-vuotias. Pohjimmiltaan h\u00e4n piti minusta, mutta ei enemp\u00e4\u00e4. H\u00e4nt\u00e4 oli ennen kaikkea kiihottanut ajatus naimisesta papin kanssa, se oli huvittanut h\u00e4nt\u00e4\u2026\u201d Min\u00e4kertoja kehottaa jokseenkin ponnettomasti yst\u00e4v\u00e4\u00e4ns\u00e4 ripitt\u00e4ytym\u00e4\u00e4n, mutta Buvet puistelee p\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n. H\u00e4n sanoo, ettei tunne en\u00e4\u00e4 l\u00e4sn\u00e4oloa. Todellisuus on nujertanut h\u00e4nen uskonsa.<\/o:p><\/span><\/span><\/div>\n
***<\/span><\/span><\/div>\n
Buvet\u2019n ahdistus on Houellebecqin romaanien katkeraa ydinmehua. Samalla se ilment\u00e4\u00e4 inhimillist\u00e4 perustunnetta toisen maallistumisen maailmassa, jossa sek\u00e4 uskonnolliset ett\u00e4 sekulaariset traditiot ovat haipuneet ja j\u00e4ljell\u00e4 on vain taloudellisia pyyteit\u00e4 ja seksuaalisia haluja. Traditioiden kuolema n\u00e4ytt\u00e4ytyy Houellebecqille tragediana, koska h\u00e4n ei usko ihmisiss\u00e4 piilev\u00e4\u00e4n hyvyyteen. Hyvyys vaatii taakseen ihmist\u00e4 suurempia voimia, mutta yhteiskunnassa, jossa mik\u00e4\u00e4n ei ole pyh\u00e4\u00e4, ihmiset el\u00e4v\u00e4t kuin viimeist\u00e4 p\u00e4iv\u00e4\u00e4, muuttuvat paheidensa orjiksi. <\/span><\/span><\/div>\n
Houellebecqin romaaneissa kajahtelee markkinatalouden l\u00e4pitunkema sis\u00e4llykset\u00f6n, vieraannuttava ja l\u00e4peens\u00e4 estetisoitunut todellisuus, josta on kadonnut kiinteys ja mieli, usko ja toivo. Yksil\u00f6 pelkistyy el\u00e4mysteollisuuden houreiden kyll\u00e4st\u00e4m\u00e4ksi orjaksi, joka oppii rakastamaan kahleitaan. Yksil\u00f6nvapaus pelkistyy kuluttajan vapaudeksi kuluttaa, t\u00e4ss\u00e4 ja nyt -el\u00e4miseksi, joka suuntautuu puhtaan materialistisiin p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4riin, koska kuoleman j\u00e4lkeist\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4 ei ole eik\u00e4 niin muodoin my\u00f6sk\u00e4\u00e4n kadotusta.<\/span><\/div>\n
Houellebecq puhuu romaaneissaan usein rakkauden saarekkeista, jotka muodostavat turvapaikan toisen maallistumisen kiroilta. Ne edustavat kuitenkin l\u00e4hes aina mennytt\u00e4 tai katoavaa maailmaa. Vitryn hiipuva seurakunta on helppo n\u00e4hd\u00e4 sellaisena. Buvet edustaa seurakunnan pappina katoavan maailman viimeist\u00e4 puolustajaa, jolle j\u00e4\u00e4 tappionsa j\u00e4lkeen vain ahdistus. H\u00e4n ei en\u00e4\u00e4 \u201dtunne l\u00e4sn\u00e4oloa\u201d, mutta tuntee sen puuttumisen. H\u00e4n voi tavoitella ainoastaan nautintoja, ei rakkautta, koska rakkaus ei pysy hengiss\u00e4 saalistukseen perustuvassa maailmassa. <\/span>Mahdollisessa saaressa<\/i> \u2013 joka jo nimess\u00e4\u00e4n viittaa t\u00e4h\u00e4n saareke-ajatukseen \u2013 Houellebecq m\u00e4\u00e4rittelee rakkauden tilaksi, jossa yksil\u00f6llisyys alkaa s\u00e4r\u00f6ill\u00e4 ja maailmassa olemisen ehdot m\u00e4\u00e4rittyv\u00e4t uudelleen. Oman egonsa ainutkertaisuuteen ripustautuva ihminen ei kykene tuntemaan rakkautta.<\/span><\/div>\n
Soumissionin<\/i> islamisoitu Ranska voidaan n\u00e4hd\u00e4 Houellebecqin aikaisempien rakkauden saarekkeiden valtaisaksi kasvaneena perversiona, joka nielaisee sis\u00e4\u00e4ns\u00e4 ja jauhaa palasiksi kaiken sen, mit\u00e4 kirjailija sattuu vihaamaan: itsekkyydelt\u00e4, masokismilta ja kuolemalta l\u00f6yhk\u00e4\u00e4v\u00e4n valistuksen ja maallistumisen j\u00e4lkeisen maailman. <\/div>\n
Asetelma haiskahtaa maanisella tavalla kostonhimoiselta. Uudelleen ja omien sanojensa mukaan aiempaa positiivisemmassa hengess\u00e4 Koraania<\/i> lukenut Houellebecq tuntuisi valjastavan vanhan vihollisensa islamin kostonsa v\u00e4likappaleeksi. T\u00e4ss\u00e4 riitt\u00e4\u00e4 sulattelemista. <\/span><\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Michel Houellebecqille sattuu ja tapahtuu. Tuskin kukaan olisi kuitenkaan odottanut h\u00e4nen uuden…<\/p>\n","protected":false},"author":66,"featured_media":656,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"acf":[],"platta":{"numLikes":0,"numComments":18,"category":null,"themes":[],"commercial_partner":null,"thumbnail":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/38\/2015\/03\/houellebecq-2Bcharlie-2Bhebdo.jpg","blog_id":38},"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/38\/2015\/03\/houellebecq-2Bcharlie-2Bhebdo.jpg","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/posts\/11"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/users\/66"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/comments?post=11"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/posts\/11\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1897,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/posts\/11\/revisions\/1897"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/media\/656"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/media?parent=11"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/categories?post=11"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/tags?post=11"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}