![\"unknown](\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/38\/2015\/05\/unknown-soldiers.jpg\")
<\/a><\/p>\nMuutama viikko sitten brittil\u00e4inen p\u00e4iv\u00e4lehti The Independent<\/em> julkaisi nuivahkon arvostelun V\u00e4in\u00f6 Linnan Tuntemattoman sotilaan<\/em> uudesta k\u00e4\u00e4nn\u00f6ksest\u00e4. Kriitikko Max Liu totesi, ett\u00e4 kirja voi olla suomalaisille klassikko, mutta ei yll\u00e4 Linnan ihailemien ven\u00e4l\u00e4isten mestareiden, Tolstoin ja Dostojevskin tasolle.<\/p>\n Suomalaiset kirjallisuusihmiset ehtiv\u00e4t valitella vuosikymmeni\u00e4 sit\u00e4, ett\u00e4 Tuntemattomasta sotilaasta<\/em> liikkuu maailmalla kelvoton englanninkielinen k\u00e4\u00e4nn\u00f6s. Siin\u00e4 teksti\u00e4 lyhennettiin, tarinakulkuja muutettiin ja murteelliset ilmaisut ynn\u00e4 monet kielikuvat j\u00e4tettiin k\u00e4\u00e4nt\u00e4m\u00e4tt\u00e4.<\/p>\n Englannintajaa ei voitu edes sormella osoittaen syytt\u00e4\u00e4, sill\u00e4 h\u00e4nen henkil\u00f6llisyytens\u00e4 j\u00e4i h\u00e4m\u00e4r\u00e4n peittoon. V\u00e4itet\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 Alex Matson vastasi k\u00e4\u00e4nn\u00f6ksen ensimm\u00e4isest\u00e4 versiosta, mutta kun se ei kelvannut englanninkieliselle kustantamolle, teksti\u00e4 peukaloitiin surutta kustantamon toimituskunnassa.<\/p>\n Yrj\u00f6 Varpio kirjoittaa el\u00e4m\u00e4kertateoksessaan V\u00e4in\u00f6 Linnan el\u00e4m\u00e4<\/em>, ett\u00e4 k\u00e4\u00e4nn\u00f6sten ep\u00e4onnistuminen suurilla maailmankielill\u00e4 muodostui tuhoisaksi Tuntemattoman sotilaan<\/em> kansainv\u00e4liselle menestykselle. Englannin lis\u00e4ksi my\u00f6sk\u00e4\u00e4n saksankieliset k\u00e4\u00e4nn\u00f6kset \u2013 l\u00e4nness\u00e4 ja id\u00e4ss\u00e4 \u2013 eiv\u00e4t pystyneet tavoittamaan romaanin taiteellisia ulottuvuuksia.<\/p>\n Pohjoismaissa tilanne oli parempi. Varsinkin Nils-B\u00f6rje Stormbomin ruotsinnos on aivan toista luokkaa kuin englannin- ja saksankieliset hutaisut.<\/p>\n En ole lukenut Liesl Yamaguchin tuoretta englanninnosta, joten en pysty ottamaan kantaa sen tasokkuuteen. Sen perusteella, mit\u00e4 olen asiasta lukenut ja kuullut, on syyt\u00e4\u00a0olettaa, ett\u00e4 Yamaguchi on tehnyt huolellista ty\u00f6t\u00e4 Unknown Soldiersin<\/em> parissa.<\/p>\n Aiheellisesti voi kuitenkin kysy\u00e4: onko Tuntematonta sotilasta<\/em>\u00a0lopultakaan mahdollista tulkita muille kielille.<\/p>\n The Independentin<\/em> kriitikko syytt\u00e4\u00e4 Yamaguchia virheellisest\u00e4 ratkaisusta, kun h\u00e4n on k\u00e4\u00e4nt\u00e4nyt suomalaisten korpisotureiden lausahduksia nykyp\u00e4iv\u00e4n jenkkislangille (\u201datta boy\u201d ja \u201dgoddamn giraffe\u201d). Lis\u00e4ksi kriitikko n\u00e4lvii Unknown Soldiersissa<\/em> esiintyvi\u00e4 kliseisi\u00e4 ja ep\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4isi\u00e4 ilmaisuja.<\/p>\n Tuntemattoman sotilaan<\/em> murrekielisyys aiheutti p\u00e4\u00e4nvaivaa jo 1950-luvun k\u00e4\u00e4nt\u00e4jille. Jopa Stormbom joutui tekem\u00e4\u00e4n ns. luovia ratkaisuja. Esimerkiksi Hietasen Turun murteelle ei l\u00f6ytynyt luontevaa ruotsinkielist\u00e4 vastinetta, joten h\u00e4n laittoi Hietasen puhumaan Kokkolan ruotsia. Ok\u00e4nd soldatissa<\/em> sanotaankin Hietasen olevan kotoisin Kokkolaakin kauempaa eli Pohjois-Pohjanmaalta.<\/p>\n On selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 jos murteellisuuden h\u00e4ivytt\u00e4\u00e4 Tuntemattomasta sotilaasta<\/em>, siit\u00e4 h\u00e4vi\u00e4\u00e4 paljon muutakin. Romaanin tematiikka ei kunnolla\u00a0avaudu, ellei henkil\u00f6iden v\u00e4lisiss\u00e4 suhteissa tule riitt\u00e4v\u00e4n selv\u00e4sti esiin ero kansankielisen rahvaan ja kirjakielisen keskiluokan v\u00e4lill\u00e4.<\/p>\n Murteiden lis\u00e4ksi toinen ylitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4lt\u00e4 tuntuva ongelma on Linnan k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4n kulttuurisen kuvaston supisuomalaisuus. Viittaukset Suomen historiaan ja kirjallisuuteen tai lauluihin ja kansanperinteeseen eiv\u00e4t aukea ulkomaiselle lukijalle ilman uutteraa\u00a0taustaty\u00f6t\u00e4, olipa k\u00e4\u00e4nn\u00f6s kuinka onnistunut tahansa.<\/p>\n Kuten Yrj\u00f6 Varpio huomauttaa: \u201dSuomessa n\u00e4ihin tekstikohtiin liittyi lukijan mieless\u00e4 vahvoja tunneassosiaatiota ja my\u00f6s tulkinnan avaimia, joita k\u00e4\u00e4nn\u00f6ksess\u00e4 oli l\u00e4hes mahdoton tarjota.\u201d<\/p>\n <\/p>\n ***<\/p>\n <\/p>\n Samana p\u00e4iv\u00e4n\u00e4\u00a0Unknown Soldiersin<\/em> kanssa The Independent<\/em> julkaisi arvostelun Sofi Oksasen Kun kyyhkyset katosivat<\/em> -romaanin englanninnoksesta. Siin\u00e4 ylistet\u00e4\u00e4n Oksasen kertojanlahjoja ja kiitell\u00e4\u00e4n h\u00e4nt\u00e4 virolaisten 1900-luvulla kokemien k\u00e4rsimysten kuvaamisesta fiktion keinoin. Oksasen tekstiss\u00e4 \u201dsotkuinen historia muuttuu narratiiviseksi kullaksi\u201d.<\/p>\n Miksi Oksanen puhuttelee brittikriitikkoja, mutta Linna ei?<\/p>\n Molemmat nojautuvat kansalliseen kulttuuriin ja historiaan. Ero on siin\u00e4, ett\u00e4 Oksanen kirjoittaa kaikenmaalaisille\u00a0lukijoille siin\u00e4 miss\u00e4 Linna kirjoitti maanmiehilleen.<\/p>\n Oksasen teokset edustavat sit\u00e4 kirjallisuudenlajia, jota brittil\u00e4inen esseisti ja kriitikko Tim Parks nimitt\u00e4\u00e4 \u201dglobaaliksi romaaniksi\u201d. K\u00e4\u00e4nn\u00f6skirjamarkkinat ovat nykyisin olennaisesti suuremmat ja tehokkaammat\u00a0kuin Linnan p\u00e4ivin\u00e4. Monille meid\u00e4n aikamme bestselleristeille \u2013 etenkin pienill\u00e4 kielialueilla \u2013 teosten ulkomainen myynti ja vastaanotto ovat nousseet\u00a0kotimaista t\u00e4rke\u00e4mmiksi, ainakin jos tunneseikat ty\u00f6nnet\u00e4\u00e4n syrj\u00e4\u00e4n.<\/p>\n Parks uskoo, ett\u00e4 kansainv\u00e4liselle yleis\u00f6lle kirjoittaminen muuttaa v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 kirjailijoiden l\u00e4hestymistapaa ja kielenk\u00e4ytt\u00f6\u00e4. Jos V\u00e4in\u00f6 Linna olisi halunnut Sofi Oksasen kaltaiseksi kansainv\u00e4liseksi ilmi\u00f6ksi, h\u00e4n olisi karsinut tekstist\u00e4\u00e4n murteellisuutta ja supisuomalaista kuvastoa sek\u00e4 laittanut lis\u00e4tehoa juonenkuljetukseen ja mahdollisesti my\u00f6s kontekstualisoinut Karjalan kannaksen sotatapahtumat laajempaan historialliseen kehykseen.<\/p>\n Esseess\u00e4\u00e4n \u201dThe Dull New Global Novel\u201d Parks vertaa Belgian takavuosikymmenten suurnime\u00e4 Hugo Clausia nykyp\u00e4iv\u00e4n kirjailijoihin ja huomaa selv\u00e4n eron. Claus ei uhrannut ajatustakaan sille, miten h\u00e4nen tarinansa avautuvat Belgian oloja tuntemattomille lukijoille ja millaisia vaikeuksia ne aiheuttavat k\u00e4\u00e4nt\u00e4jille. Sit\u00e4 vastoin norjalaisen Per Petterssonin, hollantilaisen Gerbrand Bakkerin ja italialaisen Alessandro Bariccon kaltaiset \u201dglobaalin romaanin\u201d edustajat kirjoittavat teoksia, jotka solahtavat\u00a0sellaisenaan k\u00e4\u00e4nn\u00f6smarkkinoille.<\/p>\n Sofi Oksanenkin on t\u00e4hdent\u00e4nyt, ett\u00e4 pohtii\u00a0teostensa nimi\u00e4 ja ilmaisuja sen kannalta, kuinka helposti ne siirtyv\u00e4t kulttuurista toiseen.<\/p>\n Maailmanmarkkinoille t\u00e4ht\u00e4\u00e4misess\u00e4 ei ole mit\u00e4\u00e4n v\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4. On hienoa, jos suomalainen, virolainen tai bulgarialainen romaani tavoittaa\u00a0lukijoita kaikilta mantereilta.<\/p>\n Tim Parks nostaa\u00a0esseess\u00e4\u00e4n esiin my\u00f6s t\u00e4m\u00e4n ilmi\u00f6n varjopuolia. Kansainv\u00e4liselle yleis\u00f6lle kirjoitetut globaalit romaanit maistuvat usein k\u00e4\u00e4nn\u00f6skirjallisuudelta jo alkukielell\u00e4\u00e4n. Parks leikittelee ajatuksella, ett\u00e4 jos Shakespeare el\u00e4isi meid\u00e4n aikanamme ja haluaisi maailmant\u00e4hdeksi, h\u00e4n joutuisi luopumaan tunnusomaisista sanaleikeist\u00e4\u00e4n ja sutkautuksistaan.<\/p>\n Globaaleilla kirjamarkkinoilla\u00a0kulttuurisesti spesifit viittaukset ja oman \u00e4idinkielen hallintaan perustuva kielellinen virtuositeetti ovat kirjailijalle turhaa painolastia. Ne korvataan yleistunnistettavilla \u201dkaunokirjallisilla\u201d troopeilla, jotka rinnastuvat elokuvien erikoistehosteisiin. Lopputuloksena on laadukasta kerrontaa ja henkil\u00f6kuvausta mutta tyls\u00e4\u00e4 proosaa.<\/p>\n Parks toki k\u00e4rjist\u00e4\u00e4, kuten esseisteill\u00e4 on tapana.<\/p>\n Jotta asetelma ei olisi liian mustavalkoinen tai menneit\u00e4 aikoja nostalgisoiva, muistutettakoon, ett\u00e4 V\u00e4in\u00f6 Linnakin muutti Tuntemattoman sotilaan<\/em> teksti\u00e4 yhteisty\u00f6ss\u00e4 k\u00e4\u00e4nt\u00e4jiens\u00e4 kanssa. Ok\u00e4nd soldatissa<\/em> lotta Raili Kotilainen esitet\u00e4\u00e4n huomattavasti my\u00f6nteisemm\u00e4ss\u00e4 valossa kuin alkuteoksessa. Taustalla oli V.A. Koskenniemen toivomus \u201dlottien kansainv\u00e4lisen maineen\u201d pelastamisesta.<\/p>\n My\u00f6hemmin Linna katui sit\u00e4, ett\u00e4 taipui ”psyykkisten paineiden alla” kirjoittamaan ruotsalaisille lottahahmostaan hyveellisemm\u00e4n version<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Muutama viikko sitten brittil\u00e4inen p\u00e4iv\u00e4lehti The Independent julkaisi nuivahkon arvostelun V\u00e4in\u00f6…<\/p>\n","protected":false},"author":66,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"acf":[],"platta":{"numLikes":0,"numComments":6,"category":null,"themes":[],"commercial_partner":null,"thumbnail":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/38\/2015\/05\/unknown-soldiers.jpg","blog_id":38},"jetpack_featured_media_url":"","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/posts\/1126"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/users\/66"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/comments?post=1126"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/posts\/1126\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1875,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/posts\/1126\/revisions\/1875"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/media?parent=1126"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/categories?post=1126"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/tags?post=1126"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}