{"id":121,"date":"2013-02-05T20:55:00","date_gmt":"2013-02-05T18:55:00","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.image.fi\/antiaikalainen\/runeberg-palkinto\/"},"modified":"2018-02-28T09:26:28","modified_gmt":"2018-02-28T07:26:28","slug":"runeberg-palkinto","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/runeberg-palkinto\/","title":{"rendered":"Runeberg-palkinto"},"content":{"rendered":"
<\/a><\/div>\n

Olli-Pekka Tennil\u00e4 palkittiin t\u00e4n\u00e4\u00e4n kirjallisuuden Runeberg-palkinnolla runoteoksestaan Yksinkeltainen on kaksinkeltaista<\/i>. H\u00e4n on Kari Aronpuron ja Risto Ahdin j\u00e4lkeen vasta kolmas t\u00e4m\u00e4n palkinnon voittanut runoilija.<\/p>\n

Ohessa palkintopuhe, jonka pidin Porvoossa Runeberg-palkintoraadin puheenjohtajan ominaisuudessa:<\/p>\n

<\/p>\n

RUNEBERG-PALKINTO <\/o:p><\/i><\/div>\n
OLLI-PEKKA TENNIL\u00c4N TEOKSELLE YKSINKELTAINEN ON KAKSINKELTAISTA<\/o:p><\/i><\/div>\n
<\/div>\n
Vuoden 2013 Runeberg-kirjallisuuspalkinto my\u00f6nnet\u00e4\u00e4n t\u00e4n\u00e4\u00e4n, Runebergin p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 viides helmikuuta Olli-Pekka Tennil\u00e4lle teoksesta Yksinkeltainen on kaksinkeltaista.<\/o:p><\/i><\/div>\n
Voittajan valitsi kahdeksan ehdokkaan joukosta raati, johon kuuluvat sen puheenjohtaja, kirjailija Tommi Melender, teatterinjohtaja Dan Henriksson ja tutkija, kriitikko Siru Kainulainen. <\/o:p><\/i><\/div>\n
<\/div>\n
Raadin perustelut<\/o:p><\/i><\/div>\n
<\/div>\n
Ehdokkaiden joukko oli monipuolinen: esille tulivat eri kirjallisuuden lajit, eri-ik\u00e4iset tekij\u00e4t ja erilaiset l\u00e4hestymistavat kirjallisuuteen.  Esiraadin valitsemat palkintoehdokkaat ovat teoksia, jotka eiv\u00e4t ole liiemm\u00e4lti olleet julkisuudessa. <\/o:p><\/i><\/div>\n
<\/div>\n
Palkintoraati keskusteli pitk\u00e4\u00e4n Jaakko Yli-Juonikkaan poikkeuksellisen kokeellisesta ja omaper\u00e4isest\u00e4 teoksesta Neuromaani, joka sek\u00e4 huvitti ja ihastutti ett\u00e4 h\u00e4mmensi ja hermostutti raatilaisia. Uusia suuntia etsiv\u00e4 suomalainen romaani tuskin j\u00e4\u00e4 entiselleen Yli-Juonikkaan romaanin j\u00e4lkeen. <\/o:p><\/i><\/div>\n
<\/div>\n
Neuromaanin lis\u00e4ksi raati vaikuttui Peter Sandstr\u00f6min novelleista. Niiss\u00e4 on j\u00e4nnitt\u00e4v\u00e4\u00e4 ep\u00e4tyypillisyytt\u00e4, jos vertailukohtana pidet\u00e4\u00e4n perinteisempien suomenkielisten novellien ehe\u00e4\u00e4 ja sile\u00e4\u00e4 muotoa. Sandstr\u00f6m avaa ansiokkaasti etenkin mieshahmojen ajattelutapoja ja sielunel\u00e4m\u00e4\u00e4.<\/o:p><\/i><\/div>\n
<\/div>\n
Kolmesta vahvasta ehdokkaasta raati p\u00e4\u00e4tyi palkitsemaan Olli-Pekka Tennil\u00e4n uutta runoa parhaimmillaan edustavan teoksen Yksinkeltainen on kaksinkeltaista.  Se ei rajaudu yksiselitteisesti runouden kategoriaan, vaan on kytk\u00f6ksiss\u00e4 my\u00f6s aforistiseen ja proosamuotoiseen tekstiin. <\/o:p><\/i><\/div>\n
<\/div>\n
Yksinkeltainen on kaksinkeltaista on yht\u00e4 aikaa rakenteellisesti hallittu ja ilmaisullisesti el\u00e4v\u00e4 kokonaisuus.  Tennil\u00e4 karttaa sellaista runollisuutta, jossa lukijan on ratkaistava arvoitus purkamalla sis\u00e4\u00e4nrakennettu koodi. Pikemminkin Tennil\u00e4n kirjassa liikutaan pinnoilla, kaltevilla ja luistavillakin \u2013huikaisevan tasapainoisesti. <\/o:p><\/i><\/div>\n
<\/div>\n
Tennil\u00e4n ilmaisu tarttuu lukijaansa fyysisesti, ja samalla sanojen ajatuksellinen dynamiikka saa tilaa kasvaa ja kehitty\u00e4. T\u00e4rke\u00e4mp\u00e4\u00e4 kuin pyrki\u00e4 tiivist\u00e4m\u00e4\u00e4n olennainen yhteen kuvaan, on tehd\u00e4 uskottava esitys siit\u00e4, miten havaitseminen rakentuu. <\/o:p><\/i><\/div>\n
<\/div>\n
Teoksen nimi on yksi sen keskeisist\u00e4 piirteist\u00e4: pienen lapsen kielilogiikasta on mahdollista vaikuttua uudelleen aikuisena.  <\/o:p><\/i><\/div>\n
<\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Olli-Pekka Tennil\u00e4 palkittiin t\u00e4n\u00e4\u00e4n kirjallisuuden Runeberg-palkinnolla runoteoksestaan Yksinkeltainen on kaksinkeltaista. H\u00e4n on…<\/p>\n","protected":false},"author":66,"featured_media":757,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"acf":[],"platta":{"numLikes":0,"numComments":12,"category":null,"themes":[],"commercial_partner":null,"thumbnail":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/38\/2015\/03\/yksinkeltainen.jpg","blog_id":38},"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/38\/2015\/03\/yksinkeltainen.jpg","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/posts\/121"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/users\/66"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/comments?post=121"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/posts\/121\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2007,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/posts\/121\/revisions\/2007"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/media\/757"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/media?parent=121"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/categories?post=121"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/tags?post=121"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}