{"id":1213,"date":"2015-07-06T18:50:32","date_gmt":"2015-07-06T15:50:32","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.image.fi\/antiaikalainen\/?p=1213"},"modified":"2018-02-28T09:25:15","modified_gmt":"2018-02-28T07:25:15","slug":"kirjasto-vaatii-rinnalleen-antikirjaston","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/kirjasto-vaatii-rinnalleen-antikirjaston\/","title":{"rendered":"Kirjasto vaatii rinnalleen antikirjaston"},"content":{"rendered":"<p><a rel=\"nofollow\" href=\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/38\/2015\/07\/kirjahylly-sivusta.jpg\"><img decoding=\"async\" loading=\"lazy\" class=\"size-medium wp-image-1214\" src=\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/38\/2015\/07\/kirjahylly-sivusta-300x169.jpg\" alt=\"Created with Nokia Smart Cam\" width=\"300\" height=\"169\" srcset=\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/38\/2015\/07\/kirjahylly-sivusta-300x169.jpg 300w, https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/38\/2015\/07\/kirjahylly-sivusta-768x432.jpg 768w, https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/38\/2015\/07\/kirjahylly-sivusta-1024x576.jpg 1024w, https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/38\/2015\/07\/kirjahylly-sivusta.jpg 1632w\" sizes=\"(max-width: 300px) 100vw, 300px\" \/><\/a><\/p>\n<p>\u201dVoi sent\u00e4\u00e4n! Oletko lukenut n\u00e4m\u00e4 kaikki?\u201d Useimmat ihmiset huudahtavat n\u00e4in astuessaan Umberto Econ kotiin. Eik\u00e4 ihme, onhan Ecolla valtava,\u00a0kymmenist\u00e4 tuhansista niteist\u00e4 koostuva yksityiskirjasto. Is\u00e4nn\u00e4ll\u00e4 on kuulemma tapana vastata vierailleen piikikk\u00e4\u00e4sti. \u201dEhei, t\u00e4ss\u00e4 ovat n\u00e4kyvill\u00e4 vain ne kirjat, jotka ajattelin lukea tulevan viikonvaihteen aikana.\u201d<\/p>\n<p>Vannoutuneet bibliofiilit ymm\u00e4rt\u00e4v\u00e4t Econ piikittelynhalun. Kirjat eiv\u00e4t ole esill\u00e4 siksi, ett\u00e4 vierailijat tajuaisivat tulleensa sivistyneen miehen kotiin. Ne ovat esill\u00e4, koska Eco tarvitsee niit\u00e4 \u2013 ja varmaan rakastaakin ainakin osaa niist\u00e4.<\/p>\n<p>Nassim Nicholas Taleb on huomauttanut, ett\u00e4 j\u00e4ttim\u00e4inen kirjasto ei ole Ecolle itsetehostuksen vaan maailman tutkimisen ja ymm\u00e4rt\u00e4misen v\u00e4line. Erityisen arvokkaita ovat ne kirjat, joita h\u00e4n ei ole ehtinyt viel\u00e4 lukea. Niihin varastoitunut tiedon ja sivistyksen p\u00e4\u00e4oma rikastuttaa h\u00e4nt\u00e4 entisest\u00e4\u00e4n.<\/p>\n<p>\u201dMit\u00e4 enemm\u00e4n tied\u00e4t, sit\u00e4 suuremmaksi kasvaa lukemattomien kirjojen m\u00e4\u00e4r\u00e4 hyllyss\u00e4si. Kutsukaamme t\u00e4llaisia kirjoja antikirjastoksi\u201d, Taleb tiivist\u00e4\u00e4.<\/p>\n<p>Jokainen paljon lukeva tunnistaa t\u00e4m\u00e4n ajatuksen. Tietokirjallisuuden lis\u00e4ksi se p\u00e4tee my\u00f6s kaunokirjallisuuteen.<\/p>\n<p>Kun tutustuu uuteen kiinnostavaan tekij\u00e4\u00e4n, tulee samalla johdatetuksi my\u00f6s toisten kiinnostavien j\u00e4ljille. Milan Kunderan kautta voi l\u00f6yt\u00e4\u00e4 Herman Brochin ja Witold Gombrowiczin tai David Foster Wallacen kautta George Saundersin ja Donald Antrimin.<\/p>\n<p>Jokainen kirjailija on osa rihmastoa, joka yhdist\u00e4\u00e4 h\u00e4net satoihin tai tuhansiin muihin kirjailijoihin, el\u00e4viin ja kuolleisiin. Tuota rihmastoa kutsutaan arkisemmin maailmankirjallisuudeksi.<\/p>\n<p>Kirjallisuus on vaikutuksen alaiseksi tulemista, toisille ihmistietoisuuksille altistumista. Gustave Flaubert sanoi, ett\u00e4 t\u00e4ytyy lukea tuhatviisisataa kirjaa voidakseen kirjoittaa yhden. Sama mekaniikka toimii my\u00f6s lukemisessa. P\u00e4\u00e4sty\u00e4ni yhden kirjan loppuun minulla on viisi muuta kirjaa odottamassa ja niiden viiden j\u00e4lkeen viisikymment\u00e4.<\/p>\n<p>Lukemattomat kirjat ovat el\u00e4m\u00e4n merkki. Viimeist\u00e4 nidett\u00e4 my\u00f6ten l\u00e4piluettu kirjasto olisi kauhistus. Siksi jokainen kirjasto vaatii rinnalleen antikirjaston.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>***<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>Harva pystyy hankkimaan niin suurta kirjastoa kuin Umberto Eco. Useimmat tuskin sellaista edes haluaisivat. Fredrik Suuri v\u00e4itti, ett\u00e4 yhdelle ihmiselle riitt\u00e4\u00e4 parikymment\u00e4 kirjaa.<\/p>\n<p>Min\u00e4 olen kotoisin keskiluokkaisesta kodista, jossa vanhemmat katsoivat enemm\u00e4n televisiota kuin lukivat kirjoja. Silti meill\u00e4 oli olohuoneen yhden sein\u00e4n peitt\u00e4v\u00e4 kirjahylly, enimm\u00e4kseen kotimaisista klassikoista ja ulkomaisista bestsellereist\u00e4 koostuva. Opin luontaisesti arvostamaan kirjoja, vaikka en viitsinyt niit\u00e4 lukea. Ihmettelin koteja, joista puuttui kirjahylly.<\/p>\n<p>Sivistysmaihin verrattuna Suomessa on nuori kirjakieli ja kirjallinen kulttuuri. Ei tarvitse palata montakaan sukupolvea taaksep\u00e4in, kun ainoa kirja oli Raamattu. Sit\u00e4 luettiin hartaasti. Ehk\u00e4 t\u00e4m\u00e4 niukkuuden muisto selitt\u00e4\u00e4 sen, ett\u00e4 my\u00f6hemmin muihinkin kirjoihin, jopa romaaneihin, suhtauduttiin kunnioittavasti. Kirjallista kulttuuria puolustavat lobbarit puhuvat Suomessa edelleen varsin hartaalla nuotilla.<\/p>\n<p>Toisaalta samaan aikaan erilaiset muodin ja lifestylen suunnann\u00e4ytt\u00e4j\u00e4t uskaltavat jo suhtautua\u00a0kirjoihin avoimen halveksivasti. Kirjahylly ei ole en\u00e4\u00e4 trendikk\u00e4\u00e4n kodin sisustuselementti. Se n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 groteskilta ja ker\u00e4\u00e4 p\u00f6ly\u00e4. Pit\u00e4\u00e4 olla raikkautta, ilmavuutta, avaruutta, eli kaikkia niit\u00e4 elementtej\u00e4, joista positiivisen kestohymy naamalla kulkevan ihmisen maailmankuva muodostuu.<\/p>\n<p>Tervehdin t\u00e4t\u00e4 kehityst\u00e4 riemulla. Minulla ei ole mit\u00e4\u00e4n sit\u00e4 vastaan, jos n\u00e4yt\u00e4n dynaamisten aikalaisteni silmiss\u00e4 nololta tyypilt\u00e4, joka el\u00e4\u00e4 menneisyydest\u00e4 naaratun hylkytavaran eli kirjojen keskell\u00e4.<\/p>\n<p>En ole koskaan\u00a0tullut laskeneeksi, montako kirjaa minulla on. M\u00e4\u00e4r\u00e4 liikkunee parintuhannen tienoilla. Hiljattain edesmennyt Veijo Meri kertoi esseess\u00e4\u00e4n \u201dKirjat\u201d omistavansa juuri sen verran kirjoja. Sen isommaksi\u00a0h\u00e4n ei halunnut\u00a0kirjastoaan p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4.<\/p>\n<blockquote><p><em>Kes\u00e4m\u00f6kiss\u00e4 minulla on 200 kirjan tehokirjasto, johon mahtuu kaikki t\u00e4rke\u00e4 ja kolmisenkymment\u00e4 roskakirjaa, joiden lukeminen on kuin rypisi l\u00e4mpim\u00e4ss\u00e4 ja puhtaassa mutavelliss\u00e4 jonkun tuhman naisen kanssa.<\/em><\/p><\/blockquote>\n<p>Meri ei tarkenna, mit\u00e4 h\u00e4n roskakirjoilla tarkoittaa, mutta luullakseni dekkareita ja muita viihdekirjoja. H\u00e4n kuului siihen sukupolveen, joka saattoi luontevasti puhua roskakirjoista. Min\u00e4 taas olen postmodernin k\u00e4\u00e4nteen\u00a0j\u00e4lkeinen kirjailija ja joudun varomaan sanojani. Nykymaailmassa korkean ja matalan raja on h\u00e4m\u00e4rtynyt tai h\u00e4m\u00e4rretty ja kaanoniin vetoajat n\u00e4hd\u00e4\u00e4n vallant\u00e4yteisin\u00e4 elitistein\u00e4. Olen joskus h\u00e4tk\u00e4ht\u00e4nyt tavatessani vanhempia kirjailijakollegoja, jotka Meren tavoin luonnehtivat viihdekirjoja t\u00e4ysin siekailematta roskaksi. Selk\u00e4ydinreaktioni sanoo, ettei moinen\u00a0puhe ole poliittisesti korrektia.<\/p>\n<p>Ep\u00e4ilem\u00e4tt\u00e4 minunkin kirjastostani l\u00f6ytyy sellaista, mik\u00e4 t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 Meren kriteerist\u00f6ll\u00e4 roskakirjallisuuden tunnusmerkit. Kenenp\u00e4 ei. Tykk\u00e4\u00e4n lukea tiedustelun, vakoilun ja kansainv\u00e4lisen terrorismin maailmaan sijoittuvia trillereit\u00e4. Itse asiassa soisin pit\u00e4v\u00e4ni niist\u00e4 enemm\u00e4nkin, mutta minulla on niiden kanssa samanlainen ongelma kuin viskinjuonnin kanssa. Nautin viskipaukun tekemisest\u00e4 ja etuk\u00e4teisfiilistelyst\u00e4, itse juomisesta en niink\u00e4\u00e4n. Samoin ajatus vet\u00e4v\u00e4n trillerin lukemisesta kutkuttaa enemm\u00e4n\u00a0kuin itse lukeminen.<\/p>\n<p>Tosiasiallista ajanvietekirjallisuutta minulle edustavat poliittisiin, taloudellisiin ja yhteiskunnallisiin teemoihin pureutuvat pamfletin suuntaan liippaavat\u00a0tietokirjat. Tony Judtin esseem\u00e4iset teokset takaavat nautinnollisen lukutuokion koska tahansa. Ahmin niit\u00e4\u00a0kuin Tobleronea.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>***<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>Mihin Veijo Meri mahtoi asetella roskakirjansa? Varmaankin takariviin, jos h\u00e4nell\u00e4 oli hyllyiss\u00e4\u00e4n kirjoja useammassa riviss\u00e4. Sieluni silmin n\u00e4en Maigretit piilossa ven\u00e4l\u00e4isten klassikkojen takana.<\/p>\n<p>Meren mielest\u00e4 kirjahyllyn piti kuvastaa kulloistakin mielentilaa. Se taas edellytti\u00a0isoja tai pieni\u00e4 muutoksia p\u00e4ivitt\u00e4in. Moista voisi pit\u00e4\u00e4 outona suhtautumisena vannoutuneelta kirjallisuusmiehelt\u00e4. Useimmille lukutoukille kirjahyllyn j\u00e4rjestys edustaa pysyv\u00e4mp\u00e4\u00e4 heijastumaa identiteetist\u00e4 ja maailmankuvasta. Tapasin kerran miehen, joka kertoi 70-lukulaisen radikalisminsa koulimana\u00a0sijoittavansa\u00a0liian porvarillisina pit\u00e4m\u00e4ns\u00e4 kirjailijat et\u00e4\u00e4lle kirjahyllyns\u00e4 paraatipaikoilta tai kokonaan piiloon.<\/p>\n<p>Mutta Meri ei ollut dogmaatiikko, ei kirjailijana eik\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4kseni ihmisen\u00e4. Er\u00e4\u00e4ss\u00e4 haastattelussa h\u00e4n sanoi pyrkineens\u00e4 pit\u00e4m\u00e4\u00e4n egonsa mahdollisimman pienen\u00e4. Se on kunnioitettava pyrkimys\u00a0kirjailijalta, koska kirjailijoiden ammattitauteihin kuuluu v\u00e4hint\u00e4\u00e4n orastava narsismih\u00e4iri\u00f6. Er\u00e4s tapa pit\u00e4\u00e4 ego siedett\u00e4viss\u00e4 mitoissa, on pit\u00e4\u00e4 ajatus vire\u00e4n\u00e4 ja leikkis\u00e4n\u00e4. Silloin ei p\u00e4\u00e4se syntym\u00e4\u00e4n henkisesti tuhoisia fiksaatioita. Voin kuvitella, ett\u00e4 Merelle kirjahyllyn j\u00e4rjestely oli t\u00e4m\u00e4n periaatteen toteuttamista k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4.<\/p>\n<blockquote><p><em>Muutoksilla siirr\u00e4n arvostusta kohteesta toiseen, korotan ja alennan. Joskus tuomitsen ja siirr\u00e4n kokonaan pois n\u00e4kyvist\u00e4 syyllisen. Joskus historia ottaa ylivallan ja syrj\u00e4ytt\u00e4\u00e4 fiktion, toisella kertaa lyriikka proosan, jonkin kerran draama kiilaa v\u00e4liin ja alkaa levitt\u00e4yty\u00e4.<\/em><\/p><\/blockquote>\n<p>Minulla on osa kirjahyllyist\u00e4 olohuoneessa ja osa ty\u00f6huoneessa. Olohuoneeseen olen sijoittanut kuolleiden tai sammuneiden kirjailijoiden teokset. Sammuneilla tarkoitan sellaisia, joilta ei en\u00e4\u00e4 tule uusia (Philip Roth) tai joilta en en\u00e4\u00e4 odota uusia (Hannu Salama). Jostain syyst\u00e4 olohuoneen kirjahyllyt ovat ahkerammassa k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 kes\u00e4isin kuin talvisin. Talvi ei ole minulle kuolleiden kirjailijoiden aikaa. Jostainhan se valo pit\u00e4\u00e4 pime\u00e4n keskelle saada. Miksei sitten el\u00e4vist\u00e4, yh\u00e4 sykkivist\u00e4 kirjailijoista.<\/p>\n<p>Ennen\u00a0asettelin\u00a0kirjat aakkosj\u00e4rjestykseen tekij\u00e4n nimen perusteella, mutta luovuin k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6st\u00e4, kun toissa talvena jouduin lattiaremontin takia purkamaan v\u00e4liaikaisesti kaikki kirjahyllyt. Lattiaremontin valmistuttua\u00a0en jaksanut aakkostaa kirjoja, vaan sijoittelin ne hyllyihin enemm\u00e4n tai v\u00e4hemm\u00e4n sattumanvaraisesti.<\/p>\n<p>Kuluneiden puolentoista\u00a0vuoden aikana olen sis\u00e4ist\u00e4nyt kirjojen j\u00e4rjestyksen niin, ettei se en\u00e4\u00e4 tunnu sattumanvaraiselta, vaan jonkinlaisen\u00a0luovan kaaoksen lopputulokselta. En tietoisesti laittanut esimerkiksi amerikkalaisia ja ranskalaisia prosaisteja samaan hyllyyn. Ne vain solahtivat sinne. En\u00e4\u00e4 en voisi\u00a0ajatella niit\u00e4 erilleen toisistaan. Niiden kuuluu olla juuri siell\u00e4, miss\u00e4 ne ovat, toistensa seurassa. Mit\u00e4\u00e4n j\u00e4rjellist\u00e4 syyt\u00e4 siihen ei tietenk\u00e4\u00e4n ole.<\/p>\n<p>Fyysisen kirjastoni kasvua on hillinnyt se, ett\u00e4 olen ryhtynyt ostamaan my\u00f6s s\u00e4hk\u00f6kirjoja. Pid\u00e4n niit\u00e4 siunauksellisena keksint\u00f6n\u00e4, vaikka minulta kesti pitk\u00e4\u00e4n hyv\u00e4ksy\u00e4 ajatus kirjasta, joka ei ole esine vaan pelkk\u00e4 tekstitiedosto. Ostoissani hahmottuu selv\u00e4 hierakia. T\u00e4rkeimm\u00e4t kirjat haluan fyysisess\u00e4 muodossa hyllyilleni, mutta v\u00e4hemm\u00e4n t\u00e4rke\u00e4t otan mieluusti aineettomina, jotta ne eiv\u00e4t vie niukaksi k\u00e4yv\u00e4\u00e4 tilaa.<\/p>\n<p>Veijo Meri pohti esseess\u00e4\u00e4n, mitk\u00e4 kirjat ottaisi mukaansa, jos tulisi tiukka paikka ja saisi ottaa vain kaps\u00e4killisen. Samaa ajatusleikki\u00e4 olen harrastanut joskus min\u00e4kin. Merelle v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4t kirjailijat olivat kaikki miehi\u00e4, mik\u00e4 ei sin\u00e4ns\u00e4 yll\u00e4t\u00e4:<\/p>\n<blockquote><p><em>\u2026listassa olisivat Hemingway, Faulkner, Haanp\u00e4\u00e4, Haavikko, Hyry, T\u0161ehov, Gogol, Chandler ja japanilaisista Natsume Soseki. Kaikki Chandlerit ja englanniksi k\u00e4\u00e4nnetyt Natsume Sosekit minulla on, Chandlerit my\u00f6s m\u00f6kill\u00e4. Villonia luen ja k\u00e4\u00e4ntelen jatkuvasti.<\/em><\/p><\/blockquote>\n<p>Mit\u00e4 min\u00e4 haalisin kaps\u00e4kkiini? Jos saisi ottaa vain kaunokirjallisuutta, mukaan pit\u00e4isi saada ainakin\u00a0Ashberyn, Brodskyn, Haavikon, Turkan, Mannerin ja Forsstr\u00f6min runot, Montaignen, Ozickin, Sontagin, Kunderan, Meren ja Calasson esseet, Flaubertin kirjeet, Gombrowiczin p\u00e4iv\u00e4kirjat, Cioranin aforismit, Barthelmen ja Lydia Davisin novellit, C\u00e9line\u00e4, Strindbergi\u00e4, Nervalia, Rabelais\u2019ta, Bernhardia, Becketti\u00e4, Durasia, Handkea, DeLilloa, Malapartea, Pynchonia, Pereci\u00e4, Byattia ja Markku Lahtelan <em>Hallitsija<\/em>, ja Matti Pulkkisen <em>Romaanihenkil\u00f6n kuolema<\/em>, ja Jouko Turkan <em>Aiheita<\/em>, ja Martin Amisin <em>Money<\/em>, ja David Foster Wallacen <em>Infinite Jest<\/em>&#8230;<\/p>\n<p>Oi voi, kaps\u00e4kki\u00a0taitaisi revet\u00e4.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>\u201dVoi sent\u00e4\u00e4n! Oletko lukenut n\u00e4m\u00e4 kaikki?\u201d Useimmat ihmiset huudahtavat n\u00e4in astuessaan Umberto&hellip;<\/p>\n","protected":false},"author":66,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"acf":[],"platta":{"numLikes":0,"numComments":19,"category":null,"themes":[],"commercial_partner":null,"thumbnail":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/38\/2015\/07\/kirjahylly-sivusta-300x169.jpg","blog_id":38},"jetpack_featured_media_url":"","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/posts\/1213"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/users\/66"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/comments?post=1213"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/posts\/1213\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1870,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/posts\/1213\/revisions\/1870"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/media?parent=1213"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/categories?post=1213"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/tags?post=1213"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}