{"id":125,"date":"2013-01-28T19:27:00","date_gmt":"2013-01-28T17:27:00","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.image.fi\/antiaikalainen\/haureuden-apostoli\/"},"modified":"2018-02-28T09:26:28","modified_gmt":"2018-02-28T07:26:28","slug":"haureuden-apostoli","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/haureuden-apostoli\/","title":{"rendered":"Haureuden apostoli"},"content":{"rendered":"
<\/a><\/div>\n


<\/i>“The core of seduction is persistence. Persistence, the Jesuit ideal. Eighty percent of women will yield under tremendous pressure if the pressure is persistent. You must devote yourself to fucking the way a monk devotes himself to God.”<\/i><\/p>\n

Nuo sanat voisivat olla Warren Beattyn kaltaisen paatuneen naistenmiehen koeteltua el\u00e4m\u00e4nviisautta. Mutta ei. Ne lausuu Philip Rothin Sabbath’s Theater<\/i> -romaanin p\u00e4\u00e4henkil\u00f6 Mickey Sabbath. H\u00e4nt\u00e4 rivompaa henkil\u00f6hahmoa saa kirjallisuushistoriasta etsi\u00e4.<\/p>\n

Kirjailijanty\u00f6ns\u00e4 hiljattain p\u00e4\u00e4tt\u00e4nyt Roth pohdiskeli haastattelussa<\/a> pitk\u00e4n uransa huippukohtia ja nosti esiin kaksi romaania: Sabbath’s Theaterin<\/i> ja American Pastoralin<\/i>. Noista vain j\u00e4lkimm\u00e4inen on suomennettu, mit\u00e4 sopii ihmetell\u00e4, koska Sabbath’s Theater<\/i> on todellakin loistelias romaani. Se ilmestyi 1990-luvun puoliv\u00e4liss\u00e4, jolloin Roth oli jonkinlaisessa suomennospaitsiossa. Toivottavasti WSOY korjaa k\u00f6mm\u00e4hdyksen ja tuo Sabbath’s Theaterin<\/i> suomenkielisten lukijoiden ulottuville nyt, kun h\u00e4nelt\u00e4 ei en\u00e4\u00e4 uutuusteoksia voida odottaa.<\/p>\n

Roth tunnetaan niin Suomessa kuin maailmalla ennen muuta Portnoyn taudista<\/i>. Se on kelpo romaani, mutta ei p\u00e4rj\u00e4\u00e4 vimmaisuudessa Sabbath’s Theaterille<\/i>. Kun n\u00e4it\u00e4 kahta teosta vertaa, tulee mieleen ett\u00e4 Mickey Sabbath voisi olla Alexander Portnoyn turmeltuneempi pikkuserkku. Sabbath kapinoi seksuaaliel\u00e4m\u00e4n tabuja ja kaksinaismoralismia vastaan siin\u00e4 miss\u00e4 Portnoykin, mutta tekee sen monin verroin raivokkaammin ja armottomammin. Eik\u00e4 pyytele mit\u00e4\u00e4n anteeksi, p\u00e4invastoin: “My failure is failing to have gone far enough! My failure is not having gone further!”<\/i><\/p>\n

Mickey Sabbath on hyl\u00e4nnyt totaalisesti kaikki 60-lukulaiseen seksuaalivallankumoukseen liitetyt edistykselliset ja emansipatoriset utopiat. H\u00e4nt\u00e4 ei kiinnosta maailman parantaminen vaan pelkk\u00e4 paneminen. El\u00e4m\u00e4nuransa Mickey Sabbath on tehnyt nukketaitelijana, mutta harmittelee kuusikymppisen\u00e4 parrakkaana ja paskaisena \u00e4ij\u00e4nk\u00f6ril\u00e4\u00e4n\u00e4 sit\u00e4 ett\u00e4 valitsi “huorien sijasta taiteen.” Sabbath tuntee n\u00e4ytelm\u00e4kirjallisuuden klassikot l\u00e4pikotaisin — romaani vilisee viittauksia Shakespeareen — mutta halveksii avoimesti niit\u00e4, joiden mielest\u00e4 on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 olla yhteiskunnallisesti tiedostava: “He didn’t care who was at war with whom or where a plane had crashed or what had befallen Bangladesh. He did not even want to know who was the president of the United States.”<\/i>

<\/i>Misogyynisemp\u00e4\u00e4 hahmoa kuin Sabbath ei nykykirjallisuudesta hevin l\u00f6ydy. H\u00e4nen unelmiensa t\u00e4yttymys on “tavallinen nainen joka suostuu mihin tahansa”, ei oikeuksistaan tietoinen yliopisto\u00e4lykk\u00f6. T\u00e4llainen unelmanainen on kroatialaisl\u00e4ht\u00f6inen Drenka, jonka kanssa Sabbath nautiskelee t\u00e4ysin siemauksin aviorikoksesta ja haureudesta. Suhde p\u00e4\u00e4ttyy kuitenkin suruun, sill\u00e4 Drenka sairastuu sy\u00f6p\u00e4\u00e4n ja kuolee. Rakastajattarensa kuolinvuoteella Sabbath muistelee itku kurkussa heid\u00e4n yhteisi\u00e4 lihan ilojaan. H\u00e4n kuitenkin tunnustaa, ettei erityisemmin nauttinut Drenkan virtsan juomisesta. “I wanted to do it. And when it began to come out of you, it came out in a trickle. That was okay. But then when it came the full stuff –“<\/i> Drenka nauraa syd\u00e4mellisesti rakastajansa tunnustukselle.<\/p>\n

Kun Drenka on kuollut, Sabbath k\u00e4y h\u00e4nen haudallaan tyydytt\u00e4m\u00e4ss\u00e4 itse\u00e4\u00e4n. Eik\u00e4 ole ainoa. Drenkan rakastajista saisi varsinaisen runkkuringin haudan ymp\u00e4rille, elleiv\u00e4t he kaikki hiippailisi sinne y\u00f6n suojissa salaa. Kun Sabbath n\u00e4kee ensimm\u00e4isen kerran er\u00e4\u00e4n kilpailevista rakastajista haudan \u00e4\u00e4rell\u00e4, h\u00e4n viskaa t\u00e4t\u00e4 kivell\u00e4. Mies s\u00e4ik\u00e4ht\u00e4\u00e4 ja pakenee limusiinillaan paikalta. Haudalta Sabbath l\u00f6yt\u00e4\u00e4 upean kukkalaitteen. Sit\u00e4 tunnustellessaan h\u00e4n huomaa, ett\u00e4 kukissa on jotain tahmeaa ja niljakasta. Miehen siemennestett\u00e4. Sabbath ottaa kukkalaitteen mukaansa ja nuolee sperman tahrimia sormiaan kaihoisasti Drenkaansa muistellen. Kohtaus on juuri niin \u00e4ll\u00f6tt\u00e4v\u00e4\u00e4 luettavaa, kun sen kuuluukin olla. Kun Rothia syyteltiin romaanin ilmestytty\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 h\u00e4n laittoi sen p\u00e4\u00e4henkil\u00f6ksi n\u00e4in iljett\u00e4v\u00e4n olennon, h\u00e4n vastasi: “Min\u00e4 jouduin viett\u00e4m\u00e4\u00e4n h\u00e4nen kanssaan aikaa huomattavasti kauemmin kuin romaanin lukijat.”<\/p>\n

Mickey Sabbathia olisi helppo lukea esimerkkin\u00e4 seksuaalivallankumouksen pime\u00e4st\u00e4 puolesta, \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen hedonistisesta yksil\u00f6st\u00e4, joka ei koe en\u00e4\u00e4 mink\u00e4\u00e4nlaisia estoja tarpeidensa tyydytt\u00e4misess\u00e4. H\u00e4n kuitenkin vastustaa itse t\u00e4llaista tulkintaa. Sabbathin mielest\u00e4 seksuaalivallankumous meni vikaan juuri siin\u00e4, ett\u00e4 vallankumouksesta tehtiin t\u00e4rke\u00e4mp\u00e4\u00e4 kuin seksist\u00e4. Todistusaineistoa h\u00e4n l\u00f6yt\u00e4\u00e4 n\u00e4kemykselleen niist\u00e4 julkisista skandaaleista, joita on saanut k\u00e4yt\u00f6ksell\u00e4\u00e4n aikaiseksi. 1950-luvulla Sabbath joutui syytteeseen paljastettuaan nuoren naisen rinnan nukketeatteriesityksess\u00e4. Silloin taidemaailma ja kulttuuriv\u00e4ki tukivat h\u00e4nt\u00e4 vankkumatta. Romaanin nykyhetkess\u00e4, 1990-luvulla, Sabbath saa potkut collegen lehtorin virastaan, kun vaikutusvaltainen naisten oikeuksia ajava j\u00e4rjest\u00f6 saa k\u00e4siins\u00e4 nauhoitteen, jossa Sabbath harrastaa puhelinseksi\u00e4 naispuolisen opiskelijan kanssa. Nyt taidemaailma ja kulttuuriv\u00e4ki tuomitsevat Sabbathin yksiss\u00e4 tuumin, eiv\u00e4tk\u00e4 ainoastaan tuomitse vaan suorastaan demonisoivat h\u00e4net. Sabbath tietysti antaa samalla mitalla takaisin ja \u00e4ityy maanisiin antifeministisiin vuodatuksiin (“these filthy, lowlife, rectitudinous cunts who tell… these terrible lies about men, about the sinister villainy of what is simply the ordinary grubbing about in reality of ordinary people…”<\/i>)<\/p>\n

Saatuaan potkut collegesta Sabbath h\u00e4ipyy alkoholismista toipuvan vaimonsa luota New Yorkiin, jossa h\u00e4net ottaa hoiviinsa vanha yst\u00e4v\u00e4, el\u00e4m\u00e4ss\u00e4\u00e4n menestynyt Norman Cowan. Uusi skandaali koittaa, kun Sabbath onnistuu taivuttamaan rouva Cowanin makaamaan kanssaan. He sopivat jo p\u00e4iv\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4n valmiiksi, mutta suunnitelma menee m\u00f6nk\u00e4\u00e4n, kun rouva Cowan j\u00e4rkyttyy l\u00f6yt\u00e4ess\u00e4\u00e4n Sabbathin housuntaskuista yhdeks\u00e4ntoistavuotiaan tytt\u00e4rens\u00e4 pikkuhousut. Niit\u00e4 Sabbath on nuuhkinut salaa ja kanniskelut mukanaan kaupungilla liikkuessaan. Norman Cowan heitt\u00e4\u00e4 Sabbathin ulos talostaan eik\u00e4 s\u00e4\u00e4stele sanojaan kuvatessaan millaisen vastenmielisen iljetyksen kanssa onkaan joutunut tekemisiin:<\/p>\n

“Isn’t it tiresome in 1994, this role of rebel-hero? What an odd time to be thinking of sex as rebellion. Are we back to Lawrence’s gamekeeper? At this late hour? To be out with that beard of yours, upholding the virtues of fetishism and voyeurism. To be out with that belly of yours, championing pornography and flying the flag of your prick. What a pathetic, outmoded old crank you are, Mickey Sabbath. The discredited male polemic’s last gasp. Even as the bloodiest of all centuries comes to an end, you’re out working day and night to create an erotic scandal. You fucking relic, Mickey!”<\/i><\/p>\n

Inhimillisesti katsoen Norman on varmastikin oikeassa, ja h\u00e4nen moraalinen tuohtumuksensa on helppo ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4. Mutta jos ajatellaan kirjallisuuden n\u00e4k\u00f6kulmasta, niin Normanin saarna k\u00e4\u00e4ntyy itse\u00e4\u00e4n vastaan. Sabbath’s Theater<\/i> on romaanina v\u00e4kev\u00e4 ja energisoiva juuri ehdottomuutensa takia. Se ei v\u00e4lj\u00e4hdyt\u00e4 60-lukulaista seksuaalivallankumousta pelk\u00e4ksi edistyksellisen historiankirjoituksen itsetyytyv\u00e4iseksi alaluvuksi, sankaritarinaksi ehk\u00e4isypillerin keksimisen ja tabujen kaatamisen siunauksellisista yhteiskunnallisista seurauksista. Seksi ei ole Sabbath’s Theaterissa<\/i> sellaista vap
\nautuneiden ihmisten pikkutuhmaa seuraleikki\u00e4 kuin vaikkapa John Updiken romaaneissa vaan ruhjovaa, maanista ja ehdotonta. Ei olekaan sattumaa, ett\u00e4 Normanin tulikivenkatkuisen saarnan kuunneltuaan Sabbath toteaa, ett\u00e4 h\u00e4nen kapinallisuutensa hintana on t\u00e4ydellinen erilleen ajautuminen normaalista ihmiselosta. Erist\u00e4ytyminen on Sabbathin mielest\u00e4 parasta mahdollista valmistautumista kuolemaan. Romaanin lopussa h\u00e4n ostaa itselleen hautapaikan ja suunnittelee itsemurhaa, mutta p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 kuitenkin luopua aikeestaan: “He could not fucking die. How could he leave? How could he go? Everything he hated was here.”<\/i><\/p>\n

Seksi, viha ja kuolema. Siin\u00e4 Sabbath’s Theaterin<\/i> avainsanat. Se on Philip Rothin julmin, iljett\u00e4vin ja samalla vaikuttavin romaani. Sen luettuaan voi ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, miksi Roth on sanonut pit\u00e4v\u00e4ns\u00e4 Louis-Ferdinand C\u00e9line\u00e4 omana Marcel Proustinaan, vaikka joutuukin C\u00e9linen parissa vaimentamaan juutalaisen omantuntonsa. Sabbath’s Theater<\/i> on matka syv\u00e4lle y\u00f6h\u00f6n, raivoisasta misantropiasta t\u00e4ydelliseen nihilismiin. On varmasti monia lukijoita, jotka inhoavat t\u00e4t\u00e4 romaania syd\u00e4mens\u00e4 pohjasta, mutta Roth tuskin panee sit\u00e4 pahakseen. Kun h\u00e4nelt\u00e4 kerran haastattelussa kysyttiin, miettiik\u00f6 h\u00e4n kirjoittaessa lukijoitaan, h\u00e4n vastasi: “Ehk\u00e4 mietin joskus sellaista lukijaa, joka vihaa syv\u00e4sti kirjojani. Saan nautintoa, kun ajattelen h\u00e4nen mahdollisia reaktioitaan.”<\/p>\n

Jos minun pit\u00e4isi ottaa jokin Rothin romaaneista mukaan autiolle saarelle, se olisi ehdottomasti Sabbath’s Theater<\/i>.<\/p>\n

<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

“The core of seduction is persistence. Persistence, the Jesuit ideal. Eighty percent…<\/p>\n","protected":false},"author":66,"featured_media":758,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"acf":[],"platta":{"numLikes":0,"numComments":5,"category":null,"themes":[],"commercial_partner":null,"thumbnail":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/38\/2015\/03\/sabbath.jpg","blog_id":38},"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/38\/2015\/03\/sabbath.jpg","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/posts\/125"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/users\/66"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/comments?post=125"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/posts\/125\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2011,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/posts\/125\/revisions\/2011"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/media\/758"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/media?parent=125"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/categories?post=125"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/tags?post=125"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}