{"id":1288,"date":"2015-08-27T16:04:03","date_gmt":"2015-08-27T13:04:03","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.image.fi\/antiaikalainen\/?p=1288"},"modified":"2018-02-28T09:25:14","modified_gmt":"2018-02-28T07:25:14","slug":"koston-enkeli-lisbeth-salanderin-paluu","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/koston-enkeli-lisbeth-salanderin-paluu\/","title":{"rendered":"Koston enkeli Lisbeth Salanderin paluu"},"content":{"rendered":"

\"se_mika_ei_tapa-31860155-frntl\"<\/a><\/p>\n

Stieg Larssonin Millennium<\/em>–trilogian<\/em> yst\u00e4v\u00e4t ovat rynn\u00e4nneet t\u00e4n\u00e4\u00e4n kirjakauppoihin hankkimaan valtaisan mediarummutuksen matkaan saattelemaa teosta Se mik\u00e4 ei tapa<\/em>.<\/p>\n

Siin\u00e4 David Lagercrantz jatkaa Larssonin sankarihahmojen tarinaa perikunnan suostumuksella, mutta kirjailijan ex-el\u00e4m\u00e4nkumppanin ankarasti paheksumana. Onko kyseess\u00e4 kirjallinen haudanry\u00f6st\u00f6? Mielest\u00e4ni ei.<\/p>\n

Miell\u00e4n Lisbeth Salanderin samanlaiseksi populaarikulttuurin ikoniksi kuin James Bond tai Jason Bourne. On luontevaa, ett\u00e4 Bond ja Bourne seikkailevat viel\u00e4 Ian Flemingin ja Robert Ludlumin\u00a0kuoltua. Sama p\u00e4tee Stieg Larssonin luomaan Salanderiin. N\u00e4m\u00e4 hahmot ovat kasvaneet tekij\u00f6it\u00e4\u00e4n suuremmiksi. He suorastaan vaativat saada jatkaa el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4, kirjoissa tai valkokankaalla.<\/p>\n

Kovin moni ei paheksunut, kun brittikirjailija William Boyd julkaisi hiljattain uuden Bond-romaanin nimelt\u00e4 Solo<\/em>. Miksi paheksua my\u00f6sk\u00e4\u00e4n Lagercrantzia ja Larssonin perikuntaa?<\/p>\n

Millennium-trilogiassa<\/em> ei ole niin omaleimaisia kaunokirjallisia ansioita ett\u00e4 tuntuisi mahdottomalta kuvitella kenenk\u00e4\u00e4n voivan t\u00e4ydent\u00e4\u00e4\u00a0Larssonin el\u00e4m\u00e4nty\u00f6t\u00e4. H\u00e4n loi unohtumattoman sankarihahmon, mutta tyylin ja lauseiden tasolla h\u00e4n oli perustason puurtaja, bulkintuottaja. Pid\u00e4n mahdollisena, jopa todenn\u00e4k\u00f6isen\u00e4, ett\u00e4 Lagercrantz kirjoittaa parempaa proosaa kuin Larsson.<\/p>\n

En v\u00e4it\u00e4 olevani oikeassa, kunhan kerron mielipiteeni. Pystyn kyll\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n my\u00f6s niit\u00e4, joiden mielest\u00e4 Millennium<\/em>–trilogia\u00a0<\/em>olisi pit\u00e4nyt j\u00e4tt\u00e4\u00e4 siihen\u00a0mihin se kirjailijalta ennenaikaisen kuoleman vuoksi j\u00e4i.<\/p>\n

Itse en ole varsinainen Larsson-fani, l\u00f6yd\u00e4n paljonkin nipotettavaa h\u00e4nen teoksistaan. Siit\u00e4 huolimatta luin trilogian kaikki osat ahmimalla ja kirjoitin niist\u00e4 parin vuoden takaiseen esseekokoelmaani Yhden hengen orgiat<\/em>. T\u00e4m\u00e4 merkint\u00e4 pohjautuu kyseiseen tekstiin.<\/p>\n

Lagercrantzin kirjaa en ole ehtinyt viel\u00e4 lukea, koska sain sen vasta viime y\u00f6n\u00e4, kuten kaikki muutkin ennakkotilaajat.<\/p>\n

 <\/p>\n

***<\/p>\n

 <\/p>\n

Stieg Larsson oli siin\u00e4 mieless\u00e4 tyypillinen ruotsalainen dekkaristi, ett\u00e4 h\u00e4nt\u00e4 ei kiinnostanut niink\u00e4\u00e4n maailma vaan oma maailmankuvansa. H\u00e4nen kirjojensa henkil\u00f6hahmot jakautuvat kahteen leiriin: toiset edustavat valon ja toiset pimeyden voimia.<\/p>\n

Sankareiksi nousee kaksi valon soturia: neuvokas, peloton ja idealistinen toimittaja Mikael Blomkvist ja uhrista py\u00f6veliksi ryhtyv\u00e4 toimintasankarin kyvyill\u00e4 siunattu goottityyliin pukeutuva Lisbeth Salander. Pimeyden voimat ruumiillistuvat naisia hyv\u00e4ksik\u00e4ytt\u00e4viss\u00e4 rikkaissa ja vaikutusvaltaisissa heteromiehiss\u00e4. Konnagalleria ulottuu turvallisuuspoliisi S\u00e4pon p\u00e4\u00e4llik\u00f6ist\u00e4 ven\u00e4l\u00e4iseen sotilastiedustelupalvelun loikkariin Aleksander Zalat\u0161enkoon. Heid\u00e4n siloteltujen julkisivujensa takaa paljastuu v\u00e4kivaltaa, sadismia, perversioita, paritusta, naiskauppaa ja pedofiliaa.<\/p>\n

Ruotsalaisissa dekkareissa konnat ovat usein enemm\u00e4n tai v\u00e4hemm\u00e4n avoimesti fasistisia, mutta Millennium<\/em>–trilogiassa<\/em> yleispahana toimii fasismin asemesta seksismi, ja pahuuden linnakkeen muodostaa yhteiskunnan ylimmille tasoille levitt\u00e4ytynyt naisia vihaavien miesten salaliitto. Ensimm\u00e4isen osan sarjamurhaajatapauksen j\u00e4lkeen trilogian tapahtumat keskittyv\u00e4t salaliiton paljastamiseen ja kukistamiseen.<\/p>\n

Er\u00e4s pahojen miesten uhreista on Lisbeth Salander, jonka is\u00e4 sattumoisin on ven\u00e4l\u00e4isloikkarista kansainv\u00e4liseksi suurrikolliseksi ryhtynyt Aleksander Zalat\u0161enko. Kaksitoistavuotiaana Lisbeth yritti polttaa Zalat\u0161enkon kuoliaaksi, koska t\u00e4m\u00e4 oli silkasta v\u00e4kivallan halustaan pahoinpidellyt Lisbethin \u00e4idin henkihieveriin. Tapauksen j\u00e4lkeen Zalat\u0161enkon k\u00e4tyrit S\u00e4possa j\u00e4rjestiv\u00e4t Lisbethin pakkohoitoon lastenpsykiatrian klinikalle sadistisen Peter Teleborianin armoille.<\/p>\n

Teleborianin hahmossa ruumiillistuu ruotsalaisen sosiaalivaltion systeemiv\u00e4kivalta. H\u00e4n tyydytt\u00e4\u00e4 alhaisia seksuaalisia himojaan alistamalla nuorta Lisbethi\u00e4 kunnianarvoisan psykiatrin roolinsa turvin: \u201dH\u00e4nell\u00e4 oli valtion lupa sitoa onnettomia pikkutytt\u00f6j\u00e4 nahkahihnoihin.\u201d\u00a0 Kun Lisbeth varttuu t\u00e4ysi-ik\u00e4iseksi, h\u00e4net julistetaan holhouksenalaiseksi ja virallisissa papereissa h\u00e4net luokitellaan mielisairaaksi ja vajaa\u00e4lyiseksi. Samaan aikaan Zalat\u0161enko py\u00f6ritt\u00e4\u00e4 paisuvaa rikosimperiumiaan S\u00e4pon p\u00e4\u00e4llik\u00f6iden suojeluksessa ja myy paitsi aseita ja huumeita my\u00f6s nuoria it\u00e4eurooppalaisia tytt\u00f6j\u00e4. Zalat\u0161enkolla piisaa asiakaskuntaa ruotsalaisen yhteiskunnan huipulta: \u201dKaikki pit\u00e4v\u00e4t huorista \u2013 syytt\u00e4j\u00e4t, tuomarit, rikolliset ja kansanedustajat.\u201d<\/p>\n

Salaliiton vastaisen taistelun hermokeskuksena toimii Mikael Blomkvistin perustama Millennium<\/em>-aikakauslehti. Taustatukea Blomkvist saa ep\u00e4lukuisalta joukolta hyvi\u00e4 ihmisi\u00e4, jotka tiedostavat yhteiskunnassa rehottavan naisiin kohdistuvan v\u00e4kivallan. Heit\u00e4 l\u00f6ytyy my\u00f6s j\u00e4rjestelm\u00e4n sis\u00e4lt\u00e4: poliisista, tuomiolaitoksesta, politiikan huipulta. Millennium-trilogia<\/em> kantaakin lohdullista sanomaa, koska siin\u00e4 yhteiskunta ei n\u00e4ytt\u00e4ydy l\u00e4peens\u00e4 m\u00e4t\u00e4n\u00e4 vaan yksitt\u00e4iset m\u00e4t\u00e4pes\u00e4kkeet on mahdollista kitke\u00e4 pois, kunhan Blomkvistin ja Salanderin kaltaiset valon soturit tarmokkuudellaan ja sinnikkyydell\u00e4\u00e4n ne ensin paljastavat.<\/p>\n

Stieg Larsson eroaa stereotyyppisest\u00e4 ruotsalaisdekkaristista siin\u00e4, ett\u00e4 h\u00e4n ei ulkoista pahaa yhteiskunnan rakenteisiin vaan personoi sen h\u00e4ik\u00e4ilem\u00e4tt\u00f6miin ja opportunistisiin yksil\u00f6ihin. Henning Mankellin Wallander-dekkareista huokuva fatalistisia ja paranoideja s\u00e4vyj\u00e4 saava sosiaalinen pessimismi on sangen kaukana Larssonin raadollisesta mutta selv\u00e4piirteisest\u00e4 maailmankuvasta.<\/p>\n

L\u00e4pi Millennium-trilogian<\/em> kulkee v\u00e4kev\u00e4n moralistinen juonne, jonka mukaan yksil\u00f6 on vastuussa teoistaan eik\u00e4 kaikkea voi selitt\u00e4\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6ll\u00e4 ja kasvatuksella. Selvimmin t\u00e4t\u00e4 katsantokantaa edustaa Salander, joka kimpaantuu\u00a0Blomkvistin puolustellessa trilogian ensimm\u00e4isen osan p\u00e4\u00e4pirun Martin Vangerin hirmutekoja sill\u00e4 ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 joutui lapsena is\u00e4ns\u00e4 seksuaalisen v\u00e4kivallan kohteeksi: \u201dMartinilla oli t\u00e4sm\u00e4lleen sama mahdollisuus kuin kaikilla muillakin iske\u00e4 takaisin. H\u00e4n teki oman valintansa. H\u00e4n murhasi ja k\u00e4ytti v\u00e4kivaltaa siksi ett\u00e4 piti siit\u00e4.\u201d<\/p>\n

Mies tekee, mit\u00e4 mies haluaa, ja Millennium-trilogiassa<\/em> miehet haluavat ennen kaikkea alistaa, hyv\u00e4ksik\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ja murhata naisia.<\/p>\n

 <\/p>\n

***<\/p>\n

 <\/p>\n

\u201dRuotsalaisnaisista 18 prosenttia on jossain el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 vaiheessa kokenut miehen uhkaavan itse\u00e4\u00e4n.\u201d<\/em><\/p>\n

\u201dRuotsalaisnaisista 46 prosenttia on joutunut miehisen v\u00e4kivallan kohteeksi.\u201d<\/em><\/p>\n

\u201d13 prosenttia Ruotsin naisista on joutunut karkean seksuaalisen v\u00e4kivallan uhreiksi seksisuhteidensa ulkopuolella.\u201d<\/em><\/p>\n

\u201d92 prosenttia ruotsalaisnaisista, jotka viimeksi v\u00e4kivaltaa kohdatessaan ovat joutuneet seksuaalisen v\u00e4kivallan kohteeksi, ei ole ilmoittanut asiasta poliisille.\u201d<\/em><\/p><\/blockquote>\n

N\u00e4in kertoo 2001 julkaistu tutkimus \u201dSlagen dam \u2013 M\u00e4ns v\u00e5ld mot kvinnor i j\u00e4mnst\u00e4llda Sverige\u201d. <\/em>Stieg Larsson vaikuttui tutkimuksesta niin, ett\u00e4 nosti nuo sitaatit trilogiansa ensimm\u00e4isen osan p\u00e4\u00e4lukujen motoiksi. Lisbeth Salander varmaankin pit\u00e4isi \u201dSlagen damin\u201d maalaamaa kuvaa ruotsalaisten naisten el\u00e4m\u00e4ntodellisuudesta kaunistelevana. Omien kokemustensa perusteella h\u00e4n tiet\u00e4\u00e4, ett\u00e4 todellisuus on monin verroin julmempi: \u201dH\u00e4nen tuttavapiirins\u00e4 ei ollut kovin suuri eik\u00e4 siihen kuulunut omakotitalol\u00e4hi\u00f6iden suojattua keskiluokkaa, mutta kahdeksantoista vuoden i\u00e4ss\u00e4 Lisbeth Salander ei tuntenut ainuttakaan tytt\u00f6\u00e4, jota ei ainakin jossain vaiheessa olisi pakotettu jonkinlaiseen seksuaaliseen toimintaan vastoin tahtoaan.\u201d<\/p>\n

Tunkeutuessaan Zalat\u0161enkon k\u00e4skyl\u00e4isen ja prostituutioringin vakioasiakkaan Per-\u00c5ke Sandstr\u00f6min kotiin Salander tainnuttaa ja sitoo t\u00e4m\u00e4n ja laittaa hirttosilmukkaan. H\u00e4n pakottaa Sandstr\u00f6min tunnustamaan olevansa sadistisika, elukka ja raiskaaja. \u201dMin\u00e4 en tajua, miksi miesten aina t\u00e4ytyy dokumentoida kaikki perversionsa\u201d, Lisbeth Salander sanoo n\u00e4ytt\u00e4ess\u00e4\u00e4n Sandstr\u00f6mille t\u00e4m\u00e4n tietokoneelta hakkeroimaansa kuvaa pahoinpidellyst\u00e4 ja raiskatusta virolaistyt\u00f6st\u00e4. Kohtauksessa tiivistyy Millennium-trilogian<\/em> sukupuolipoliittinen perusasetelma. Siin\u00e4 miss\u00e4 Sandstr\u00f6min kaltaisten heteromiesten silmiss\u00e4 jokainen nainen on potentiaalinen uhri, Lisbeth Salanderin silmiss\u00e4 jokainen heteromies on potentiaalinen py\u00f6veli. Sadistiset heteromiehet rakastavat py\u00f6velin osaansa, kun taas Salander vihaa uhrin osaansa.<\/p>\n

Larsson kertoi luoneensa Lisbeth Salanderin hahmon kuvittelemalla, mink\u00e4lainen Peppi Pitk\u00e4tossusta olisi tullut varttuessaan. Mielest\u00e4ni Salander muistuttaa kuitenkin enemm\u00e4n sarjakuvahahmoa kuin satuhahmoa. H\u00e4nell\u00e4 on valokuvamuisti, h\u00e4n osaa murtautua mille tahansa tietokoneelle, h\u00e4n hallitsee kamppailulajit ja on kaiken kukkuraksi varsinainen matematiikkanero \u2013 trilogian toisessa osassa h\u00e4n ratkaisee Fermatin yht\u00e4l\u00f6n hiiviskelless\u00e4\u00e4n mets\u00e4ss\u00e4 Zalat\u0161enkon maatilan liepeill\u00e4. \u201dFermat ei olisi koskaan pystynyt tuottamaan sit\u00e4 todistusta, jonka Andrew Wiles esitti. Fermatin ratkaisu oli luonnollisesti aivan toinen.\u201d<\/p>\n

Paha kyll\u00e4 Salander ei paljasta Millennium-trilogian<\/em> lukijoille oikeaa ratkaisua. H\u00e4nelle tulee kiire seuraavaan toimintakohtaukseen.<\/p>\n

Larssonin kirjojen englanninkieliset nimet (The Girl with the Dragon Tattoo<\/em>, The Girl Who Played with Fire <\/em>ja The Girl Who Kicked the Hornets\u2019 Nest<\/em>) korostavat Salanderin hahmon sarjakuvamaisuutta ja h\u00e4ivytt\u00e4v\u00e4t Millennium-trilogian<\/em> sukupuolipoliittiset piirteet. Se on kaupallisesti fiksua, koska on paljon helpompaa br\u00e4nd\u00e4t\u00e4 massamarkkinoille suunnattu j\u00e4nn\u00e4ri feminiinisen toimintasankarin avulla kuin Men Who Hate Women<\/em> -tyyppisell\u00e4 yhteiskunnallisella tiedostavuudella.<\/p>\n

 <\/p>\n

***<\/p>\n

 <\/p>\n

Nykyp\u00e4iv\u00e4n dekkareille ja trillereille ominaiseen tapaan Millennium-trilogia <\/em>sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 runsaasti seksi\u00e4 ja v\u00e4kivaltaa. Er\u00e4s oksettavimmista kohtauksista on trilogian ensimm\u00e4isess\u00e4 osassa, jossa Lisbeth Salanderin holhoojaksi nimetty asianajaja Nils Bjurman pakottaa h\u00e4net seksiorjakseen ja k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 h\u00e4nt\u00e4 tuntikausia hyv\u00e4kseen. Kytketty\u00e4\u00e4n Salanderin k\u00e4siraudoilla s\u00e4ngyn p\u00e4\u00e4typutkeen Bjurman kiskoo h\u00e4nelt\u00e4 housut pois, asettuu hajareisin h\u00e4nen p\u00e4\u00e4lleen ja k\u00e4hisee: \u201dSin\u00e4 et siis pid\u00e4 anaaliseksist\u00e4\u201d:<\/p>\n

Lisbeth Salander avasi suunsa huutaakseen. Mies tarttui h\u00e4nt\u00e4 tukasta ja ty\u00f6nsi pikkuhousut h\u00e4nen suuhunsa. Lisbeth tunsi miehen kiert\u00e4v\u00e4n jotain h\u00e4nen nilkkojensa ymp\u00e4ri, sitten mies veti h\u00e4nen jalkansa haralleen ja sitoi ne niin ett\u00e4 Lisbeth oli aivan avuton. H\u00e4n kuuli miehen liikkuvan huoneessa mutta ei n\u00e4hnyt mit\u00e4 h\u00e4n teki, sill\u00e4 T-paita kasvoilla peitti maisemat. Valmistelut kestiv\u00e4t monta minuuttia. Ja sitten h\u00e4n tunsi j\u00e4rjett\u00f6m\u00e4n kivun, kun mies survaisi v\u00e4kivaltaisesti jotain h\u00e4nen per\u00e4suoleensa.<\/em><\/p><\/blockquote>\n

Vastakohtaa Millennium-trilogiassa<\/em> viliseville Bjurmanin kaltaisille sadistisille pedoille edustaa miespuolinen sankarihahmo Mikael Blomkvist. H\u00e4n ottaa Lisbeth Salanderin aisaparikseen trilogian ensimm\u00e4isess\u00e4 osassa selvitt\u00e4ess\u00e4\u00e4n Vangerin teollisuussuvun synkki\u00e4 salaisuuksia. Heid\u00e4n suhteensa vaikuttaa aluksi puhtaan ammatilliselta, mutta sitten Salander havahtuu siihen, ett\u00e4 Blomkvist ei olekaan synk\u00e4n normin mukainen mies, potentiaalinen py\u00f6veli. H\u00e4nt\u00e4 harmittaa, kun Blomkvist ei flirttaile h\u00e4nen kanssaan, ja niinp\u00e4 h\u00e4n p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 tehd\u00e4 itse aloitteen. Blomkvistin vet\u00e4ytyess\u00e4 y\u00f6puulle Sara Paretskyn dekkarin kanssa Salander astelee h\u00e4nen huoneeseensa pelkk\u00e4 lakana verhonaan.<\/p>\n

Blomkvist on pikemminkin h\u00f6lmistynyt kuin kiihottunut ja pohtii, kannattaako heid\u00e4n ty\u00f6kavereina ruveta harrastamaan seksi\u00e4. Salander sanoo haluavansa naida eik\u00e4 naiminen h\u00e4nen mielest\u00e4\u00e4n t\u00f6it\u00e4 haittaa. \u201dMinulla ei ole kondomeja\u201d, Blomkvist yritt\u00e4\u00e4 viel\u00e4, mutta Salander sanoo, ettei kondomeilla ole paskankaan v\u00e4li\u00e4.<\/p>\n

Brittil\u00e4inen kriitikko Tim Parks on huomauttanut, ett\u00e4 Larssonin kirjoissa seksi on mutkatonta ja antoisaa silloin, kun aloitteen tekee nainen, mutta sadistista ja perverssi\u00e4 silloin, kun aktiivisena osapuolena h\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 mies. Tavanomaisen maskuliinisen halun Millennium-trilogia<\/em> sivuuttaa l\u00e4hes tyystin.<\/p>\n

Kirjallisuuden ei toki tarvitsekaan antaa maailmasta ehdottoman tasapainoista ja todenmukaista kuvaa. Philip Roth on satirisoinut yleistett\u00e4vyyden vaatimusta kuvittelemalla, millaisen kirjeen mielens\u00e4 pahoittaneet opiskelijat olisivat kirjoittaneet Dostojevskille Rikoksen ja rangaistuksen<\/em> luettuaan: \u201dHyv\u00e4 Fjodor Dostojevski \u2013 kaikki koulumme oppilaat, ja useimmat opettajat, ovat sit\u00e4 mielt\u00e4, ett\u00e4 olet ep\u00e4reilu meit\u00e4 kohtaan. Edustaako Raskolnikov mielest\u00e4si tasapainoista kuvausta opiskelijoista? Tai ven\u00e4l\u00e4isist\u00e4 opiskelijoista? Tai k\u00f6yhist\u00e4 opiskelijoista? Useimmat opiskelijat eiv\u00e4t murhaa ket\u00e4\u00e4n ja tekev\u00e4t kotiteht\u00e4v\u00e4ns\u00e4 huolellisesti.\u201d Millennium-trilogia<\/em> ei pyri kertomaan kaikista miehist\u00e4 vaan v\u00e4kivaltaisista seksistisist\u00e4 miehist\u00e4. Sen vuoksi sit\u00e4 olisi yht\u00e4 helppo kritisoida \u201dahtaasta mieskuvasta\u201d kuin Philip Rothin ja Hannu Salaman romaaneja \u201dahtaasta naiskuvasta\u201d.<\/p>\n

Samalla voi kuitenkin pohtia, paljastaako tavanomaisen maskuliinisen halun sivuuttaminen jotain olennaista Millennium-trilogian<\/em> maailmankuvasta. Sivuutetaanko se siksi, ett\u00e4 se edustaa vain seksistisen vallank\u00e4yt\u00f6n puleerattua julkisivua? Jos Bjurmanin kaltaisissa sadistisissa pedoissa ruumiillistuu patriarkaatin y\u00f6puoli, ruumiillistuuko sen p\u00e4iv\u00e4puoli tavanomaista maskuliinista halua tuntevissa \u201domakotitalol\u00e4hi\u00f6iden suojattuun keskiluokkaan\u201d kuuluvissa miehiss\u00e4, jotka eiv\u00e4t kelpaa Larssonin kirjoihin edes sivuhenkil\u00f6iksi?<\/p>\n

My\u00f6nteisimm\u00e4ll\u00e4 tavalla Millennium-trilogia<\/em> kuvaa miehen seksuaalisuutta Mikael Blomkvistin hahmossa. Blomkvistille seksi on tasa-arvoista nautintoa vailla porvarillisia sovinnaisuuksia tai v\u00e4kivaltaista alistamista.\u00a0H\u00e4n vastustaa johdonmukaisesti patriarkaatin valtaa yll\u00e4pit\u00e4vi\u00e4 instituutioita, olipa kyse S\u00e4posta, suuryrityksist\u00e4 tai ydinperheest\u00e4. Blomkvistilla on suhde ty\u00f6toverinsa Erika Bergerin kanssa. He menev\u00e4t s\u00e4nkyyn silloin kun huvittaa, eik\u00e4 kumpikaan yrit\u00e4 hallita toista. Erika Bergerin aviomies hyv\u00e4ksyy vaimonsa syrj\u00e4hypyt ja harrastaa sellaisia itsekin.<\/p>\n

Millennium-trilogian<\/em> ensimm\u00e4inen osa korostaa sit\u00e4, mink\u00e4laista sadismia porvarillisen ydinperhemallin julkisivun taakse k\u00e4tkeytyy. Martin Vangerin is\u00e4 on patologinen kiduttaja ja sarjamurhaaja, ja siirt\u00e4\u00e4 taipumuksensa pojalleen samalla kun alistaa t\u00e4t\u00e4 seksuaalisesti. Blomkvist tekee selv\u00e4ksi, ett\u00e4 h\u00e4nen kaltaiselleen yksil\u00f6n vapauteen ja itsem\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4misoikeuteen uskovalle idealistille el\u00e4m\u00e4 ydinperheess\u00e4 ei sovi.<\/p>\n

Larssonin kirjojen pahuuden linnake, yhteiskunnan huipulle nousseiden heteromiesten salaliitto voidaan n\u00e4hd\u00e4 \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen\u00e4 symbolina patriarkaatin k\u00e4tketyst\u00e4 vallasta tasa-arvon, demokratian ja liberalismin nimiin vannovassa yhteiskunnassa.<\/p>\n

 <\/p>\n

***<\/p>\n

 <\/p>\n

Nuoruudessaan Stieg Larsson todisti er\u00e4\u00e4n tyt\u00f6n raiskausta, menem\u00e4tt\u00e4 v\u00e4liin. Tyt\u00f6n nimi oli sattumoisin Lisbeth.<\/p>\n

Biografisesti tulkittuna Millennium-trilogia<\/em> on helppo n\u00e4hd\u00e4 Larssonin henkil\u00f6kohtaisena kostoretken\u00e4, yrityksen\u00e4 maksaa kalavelat Lisbeth-tyt\u00f6n raiskaajille ja hakea sovitusta omalle pelkuruudelle. Larsson tekee kirjailijan roolissaan seksistisille heteromiehille samaa mit\u00e4 he tekev\u00e4t arkiel\u00e4m\u00e4ss\u00e4 naispuolisille uhreilleen: k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 seksi\u00e4 aseena heit\u00e4 vastaan.<\/p>\n

Suurimmat tehonsa kostofantasia saa trilogian ensimm\u00e4isess\u00e4 osassa. Lisbeth Salander palaa holhoojansa Nils Bjurmanin luokse, mutta ei uhrina vaan py\u00f6velin\u00e4. \u201dHyv\u00e4\u00e4 y\u00f6t\u00e4\u201d, h\u00e4n sanoo ja painaa s\u00e4hk\u00f6pistoolin Bjurmanin vasempaan kainaloon. 75\u00a0000 volttia tekee teht\u00e4v\u00e4ns\u00e4. Her\u00e4tess\u00e4\u00e4n Bjurman makaa s\u00e4ngyss\u00e4\u00e4n ranteet k\u00e4siraudoissa ja jalat tuskallisesti lev\u00e4lleen sidottuna. Lisbeth tuijottaa h\u00e4nt\u00e4 piiska toisessa ja dildo toisessa k\u00e4dess\u00e4.<\/p>\n

Bjurman tunsi yht\u00e4kki\u00e4 kylm\u00e4n pelon raastavan rintaansa ja h\u00e4n menetti itsehillint\u00e4ns\u00e4. H\u00e4n riuhtoi k\u00e4sirautojaan. <\/em>Tytt\u00f6 on ottanut ylivallan. Mahdotonta. H\u00e4n ei kyennyt tekem\u00e4\u00e4n mit\u00e4\u00e4n kun Lisbeth kumartui ja ty\u00f6ns\u00e4 tapin h\u00e4nen pakaroidensa v\u00e4liin. \u201dSin\u00e4 olet sadisti\u201d, h\u00e4n totesi. \u201dSinusta on hauska ty\u00f6nt\u00e4\u00e4 esineit\u00e4 ihmisiin, eik\u00f6 niin?\u201d H\u00e4n tuijotti miest\u00e4. H\u00e4nen kasvonsa olivat kuin ilmeet\u00f6n naamio. \u201dIlman liukasteita, mit\u00e4?\u201d<\/em><\/p><\/blockquote>\n

Anaaliraiskauksen j\u00e4lkeen Salander pakottaa Bjurmanin katsomaan cd-levyn, jolle on tallennettu heid\u00e4n edellinen kohtaamisensa, jossa Salander oli uhrina ja Bjurman py\u00f6velin\u00e4. Kauniiksi lopuksi Salander kiipe\u00e4\u00e4 s\u00e4nkyyn ja tatuoi holhoojansa vatsaan p\u00f6lkkykirjaimin: MIN\u00c4 OLEN SADISTINEN SIKA, ELUKKA JA RAISKAAJA.<\/p>\n

\u201dTytt\u00f6 on ottanut ylivallan. Mahdotonta.\u201d<\/p>\n

Noissa Bjurmanin kauhun ja pelon sekaisissa ajatuksissa kulminoituu Millennium-trilogian<\/em> kostofantasian ydin. Kunpa maailman voisikin muuttaa sellaiseksi, ett\u00e4 py\u00f6velit joutuisivat puolustuskyvytt\u00f6min\u00e4 kohtaamaan uhrinsa, kokemaan omissa nahoissaan uhriensa ep\u00e4toivon, n\u00f6yryytyksen ja h\u00e4pe\u00e4n.<\/p>\n

Nauttikohan Larsson kirjoittaessaan s\u00e4nkyyns\u00e4 kahlitusta Bjurmanista ja t\u00e4t\u00e4 piinaavasta feminiinisest\u00e4 kostonenkelist\u00e4? Varmasti nautti. Min\u00e4kin nautin kohtausta lukiessani, vaikka en t\u00e4ysin kykene el\u00e4ytym\u00e4\u00e4n Larssonin mainkealaiseen maailmankuvaan. Oikeamieliseen vihaan perustuvassa vanhatestamentillisessa oikeudenk\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 on oma vieh\u00e4tyksens\u00e4, ainakin kirjan sivuilta luettuna.<\/p>\n

 <\/p>\n

***<\/p>\n

 <\/p>\n

Ratkaisevissa k\u00e4\u00e4nteiss\u00e4\u00e4n Millennium-trilogia<\/em> kuitenkin kadottaa militantin s\u00e4rmikkyytens\u00e4 ja laimentuu jylh\u00e4st\u00e4 kostofantasiasta sosiaalidemokraattiseksi sovituskertomukseksi. T\u00e4m\u00e4 k\u00e4\u00e4nne johtuu siit\u00e4, ett\u00e4 tarinan todellinen sankari ei kenties olekaan Lisbeth Salander, vaikka usein niin v\u00e4itet\u00e4\u00e4n, vaan Mikael Blomkvist, kirjailijan idealisoitu alter ego.<\/p>\n

Jos Salanderia ajaa raivo, Blomkvistia ajaa maanisuus. H\u00e4n kaivaa ep\u00e4inhimillisell\u00e4 uutteruudella todistusaineistoa yhteiskunnan huipulle levitt\u00e4ytyneest\u00e4 salaliitosta, kunnes koossa on niin vahva n\u00e4ytt\u00f6, ett\u00e4 oikeusviranomaisille ei j\u00e4\u00e4 muuta vaihtoehtoa kuin pid\u00e4tt\u00e4\u00e4 konnat ja tuoda heid\u00e4t tuomioistuimen eteen. Mahtoiko Larsson nauttia enemm\u00e4n kirjoittaessaan Blomkvistin journalistisista sankariteoista kuin kuvatessaan Salanderia kostamassa Bjurmanin kaltaisille limap\u00e4ille? Mahdollisesti.<\/p>\n

Salanderkaan ei lopulta ryhdy py\u00f6velist\u00e4 varsinaiseksi teloittajaksi. Aina kun h\u00e4nelle avautuu tilaisuus ottaa sadistisen mies hengilt\u00e4, h\u00e4n per\u00e4\u00e4ntyy ja tyytyy vain n\u00f6yryytt\u00e4m\u00e4\u00e4n heit\u00e4 tai ampumaan heit\u00e4 jalkaan. Poikkeuksena on Zalat\u0161enko, jota Salander ei saa tapetuksi vaikka kirveen kanssa parhaansa yritt\u00e4\u00e4. Olosuhteet ovat Salanderia vastaan, sill\u00e4 h\u00e4n ei ole parhaissa voimissaan, koska on juuri kaivautunut luoti kallossaan yl\u00f6s haudasta, johon Zalat\u0161enko on h\u00e4net j\u00e4rjest\u00e4nyt.<\/p>\n

Millennium-trilogia<\/em> huipentuu kohtaukseen, jossa Salander joutuu vastakkain Zalat\u0161enkon pojan eli oman velipuolensa kanssa. T\u00e4m\u00e4 Vaaleaksi j\u00e4ttil\u00e4iseksi kutsuttu hahmo on murhannut ja kiduttanut lukemattomia ihmisi\u00e4 Zalat\u0161enkon k\u00e4skyst\u00e4. Vaalea j\u00e4ttil\u00e4inen on kuin suoraan James Bond -leffasta rev\u00e4isty: petomainen voimapes\u00e4, joka ei harvinaisen hermostollisen sairauden vuoksi tunne lainkaan kipua. Ankaran kamppailun p\u00e4\u00e4tteeksi Salander saa Vaalean j\u00e4ttil\u00e4isen satimeen.<\/p>\n

Ampuuko Salander Vaalean j\u00e4ttil\u00e4isen tohjoksi? Ei. H\u00e4n soittaa poliisit paikalle ja jatkaa matkaansa. Koston enkelist\u00e4kin paljastuu pintaa raaputtamalla kunnon sosiaalidemokraatti. J\u00e4rjest\u00e4ytyneen yhteiskunnan oikeudenk\u00e4ytt\u00f6 voittaa primitiivisen kostonhimon.<\/p>\n

Kansankodissa on kaikki\u00a0taas hyvin.<\/p>\n

 <\/p>\n

(Sitaatit Millennium-trilogiasta, suomennos Marja Kyr\u00f6)<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Stieg Larssonin Millennium–trilogian yst\u00e4v\u00e4t ovat rynn\u00e4nneet t\u00e4n\u00e4\u00e4n kirjakauppoihin hankkimaan valtaisan mediarummutuksen matkaan…<\/p>\n","protected":false},"author":66,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"acf":[],"platta":{"numLikes":0,"numComments":4,"category":null,"themes":[],"commercial_partner":null,"thumbnail":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/38\/2015\/08\/se_mika_ei_tapa-31860155-frntl.jpg","blog_id":38},"jetpack_featured_media_url":"","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/posts\/1288"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/users\/66"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/comments?post=1288"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/posts\/1288\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1866,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/posts\/1288\/revisions\/1866"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/media?parent=1288"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/categories?post=1288"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/tags?post=1288"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}