{"id":13,"date":"2014-12-29T15:21:00","date_gmt":"2014-12-29T13:21:00","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.image.fi\/antiaikalainen\/valipaivien-kirjallinen-loyto\/"},"modified":"2018-02-28T09:25:19","modified_gmt":"2018-02-28T07:25:19","slug":"valipaivien-kirjallinen-loyto","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/valipaivien-kirjallinen-loyto\/","title":{"rendered":"V\u00e4lip\u00e4ivien kirjallinen l\u00f6yt\u00f6"},"content":{"rendered":"
<\/a><\/div>\n

Joululomien lukusuunnitelmani meniv\u00e4t uusiksi, kun l\u00e4hdin v\u00e4lip\u00e4iviksi Pohjanmaalle ja unohdin ottaa Vankileirien saariston<\/i> mukaan.<\/p>\n

<\/div>\n
Onneksi iPadill\u00e4ni on korkkaamattomia s\u00e4hk\u00f6kirjoja. P\u00e4\u00e4tin lukea Jenny Offillin t\u00e4n\u00e4 syksyn\u00e4 ilmestyneen Dept. of Speculationin<\/i>. Olin ostanut sen suosittelijoiden yllytt\u00e4m\u00e4n\u00e4. En pettynyt, en ollenkaan. Taisin jopa v\u00e4h\u00e4n innostua.<\/div>\n
<\/div>\n
Offillin kirja on romaani, tavallaan. Ainakin se luokitellaan romaaniksi, mik\u00e4 ep\u00e4ilem\u00e4tt\u00e4 edesauttaa sen menekki\u00e4. Muodoltaan ja sommittelultaan Dept. of Speculation<\/i> muistuttaa jonkin verran Pirkko Saision uusinta kirjaa Signaalia<\/i>, jota Saisio luonnehti “mihink\u00e4\u00e4n kirjallisuudenlajiin kuulumattomaksi harhailuksi.” Luvut muodostuvat lyhyist\u00e4 tai todella lyhyist\u00e4 toisiinsa kytkeytyvist\u00e4 tekstikatkelmista.<\/div>\n
<\/div>\n
Tekstikatkelmat sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t v\u00e4l\u00e4hdyksi\u00e4 arkisesta el\u00e4m\u00e4st\u00e4, anekdootteja taiteen ja kirjallisuuden maailmasta, lent\u00e4vi\u00e4 lauseita ja vaeltavia viisauksia, parodisia selfhelp-opinkappaleita ja syv\u00e4henkist\u00e4 itsetutkiskelua.<\/div>\n
<\/div>\n
Tarinallisuutta tekstiin tuo p\u00e4\u00e4henkil\u00f6n eli kertojamin\u00e4n (“Vaimon”) ja h\u00e4nen puolisonsa (“Aviomiehen”) ryppyj\u00e4 saava rakkaus. Muutoin hyv\u00e4n & kunnollisen “Aviomiehen” uskottomuus saa “Vaimon” turvautumaan erilaisiin terapiadiskursseihin, joita h\u00e4n my\u00f6s ter\u00e4v\u00e4sti satirisoi ja ironisoi, Offillilla on taito kirjoittaa syv\u00e4sti henkil\u00f6kohtaisista asioista samaan aikaan persoonallisesti ja yleisp\u00e4tev\u00e4sti. <\/div>\n
<\/div>\n
Aviokriisi, kuten muutkaan kirjan tapahtumat, eiv\u00e4t hahmotu ehein\u00e4 tarinankaarina, vaan piirtyv\u00e4t esiin inhimillisen arkih\u00e4lyn keskelt\u00e4. Offill kertoo asiat useimmiten jonkin yksitt\u00e4isen huomion kautta. Esimerkiksi kun perheen tyt\u00e4r hypp\u00e4\u00e4 keinusta ja h\u00e4nen k\u00e4tens\u00e4 murtuvat, sairaalareissua ei kuvata perinteiseen romaanityyliin, vaan \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen tiivistyksen avulla: kertojamin\u00e4 muistelee, kuinka itkuinen tyt\u00e4r sanoo, ett\u00e4 h\u00e4nen kaverinsa “lupasi”, ettei keinusta hyp\u00e4tess\u00e4 tapahdu mit\u00e4\u00e4n. “H\u00e4n lupasi, h\u00e4n lupasi”. <\/div>\n
<\/div>\n
Offillin tapa katsoa ja hahmottaa maailmaa tuo v\u00e4lill\u00e4 mieleen Lydia Davisin lyhytproosan, jota olen blogissani useammankin kerran ihastellut. H\u00e4nell\u00e4 on samanlaista silm\u00e4\u00e4 arkisten asioiden outoudelle. Toisaalta Offillin kertojamin\u00e4ss\u00e4 vieh\u00e4tt\u00e4\u00e4 h\u00e4nen tapansa puhua v\u00e4lill\u00e4 alastatuksesta, omaa haurauttaan tutkiskellen. Se ei tunnu retorisesti viekkaalta sympatiapisteiden keruulta, vaan aidosti koetulta h\u00e4mmennykselt\u00e4 maailman painon alla. Kertojamin\u00e4 toivoo v\u00e4lill\u00e4 olevansa “art monster” voidakseen omistautua kirjoittamiselleen, mutta t\u00e4m\u00e4n t\u00e4st\u00e4 havahtuu karuun todellisuuteen.<\/div>\n
<\/div>\n
\n

A few nights later, I secretly hope that I might be a genius. Why else can no amount of sleeping pills fell my brain? But in the morning my daughter asks me what a cloud is and I cannot say.<\/i><\/p><\/blockquote>\n<\/div>\n

<\/div>\n
Kertojamin\u00e4n el\u00e4m\u00e4nvaiheet muistuttavat Offillin omia el\u00e4m\u00e4nvaiheita. Offillhan julkaisi kiitetyn esikoisromaaninsa Last Things<\/i> vuonna 2000. Toisen romaanin (eli t\u00e4m\u00e4n Dept. of Speculationin<\/i>) julkaisemiseen ehti vier\u00e4ht\u00e4\u00e4 14 vuotta, vaikka Offill toki siin\u00e4 v\u00e4liss\u00e4 kunnostautui lastenkirjailijana. Kertojamin\u00e4 potee toisen romaanin kriisi\u00e4 ja ahdistuu, kun vanhat tuttavat kyselev\u00e4t, onko se jo valmis.<\/div>\n
<\/div>\n
Lukiessani Dept. of Speculationia<\/i> ajattelin, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 ahdistusta her\u00e4tt\u00e4v\u00e4 toinen romaani on er\u00e4\u00e4nlainen haamuteksti. Siit\u00e4 vapautuakseen Offillin on ollut pakko ly\u00f6d\u00e4 perinteinen romaanimuoto rikki ja sommitella palasista jotain uudenlaista. Ei ihme, ett\u00e4 Dept. of Speculation<\/i> on yht\u00e4 paljon antiromaani kuin romaani.<\/div>\n
<\/div>\n
Se voidaan toki my\u00f6s n\u00e4hd\u00e4 “novel from life” -lajityypin edustajana. T\u00e4m\u00e4 lajityyppih\u00e4n on viime vuosina noussut n\u00e4kyv\u00e4sti esiin, kun er\u00e4\u00e4t prosaistit ovat alkaneet kokea kertomakirjallisuuden vakiintuneet konventiot aikansa el\u00e4nein\u00e4 ja rajoittavina, heist\u00e4 tunnetuin ja suosituin on Karl Ove Knausg\u00e5rd.<\/div>\n
<\/div>\n
Offillin tavassa kirjoittaa itsens\u00e4 ulos perinteisest\u00e4 romaanimuodosta ei ole mielest\u00e4ni mit\u00e4\u00e4n uhmakkaan kapinallista. En luonnehtisi Dept. of Speculationia<\/i> kokeelliseksi kirjallisuudeksi tai avantgardeksi. Ei siin\u00e4 ole mit\u00e4\u00e4n sellaista, mit\u00e4 ei olisi tehty kirjallisuudessa jo monet kerrat aiemminkin, enk\u00e4 usko Offillin tavoitelleenkaan uudistajaheeroksen manttelia, todenn\u00e4k\u00f6isesti h\u00e4n vain on etsinyt itselleen luontevaa tapaa kirjoittaa mieless\u00e4\u00e4n olevat asiat ja onnistunut l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4n sellaisen. Mit\u00e4\u00e4n t\u00e4rkeilev\u00e4\u00e4 ei Offillin proosassa ole.<\/div>\n
<\/div>\n
Dept. of Speculationia<\/i> voisi luonnehtia mietelem\u00e4proosan muotoon kirjoitetuksi romaaniksi. Juuri minulle sopivaa kirjallisuutta.<\/div>\n
<\/div>\n
<\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Joululomien lukusuunnitelmani meniv\u00e4t uusiksi, kun l\u00e4hdin v\u00e4lip\u00e4iviksi Pohjanmaalle ja unohdin ottaa Vankileirien…<\/p>\n","protected":false},"author":66,"featured_media":658,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"acf":[],"platta":{"numLikes":0,"numComments":2,"category":null,"themes":[],"commercial_partner":null,"thumbnail":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/38\/2015\/03\/Jenny_offill_2014.jpg","blog_id":38},"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/38\/2015\/03\/Jenny_offill_2014.jpg","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/posts\/13"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/users\/66"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/comments?post=13"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/posts\/13\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1899,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/posts\/13\/revisions\/1899"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/media\/658"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/media?parent=13"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/categories?post=13"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/tags?post=13"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}