{"id":132,"date":"2013-01-04T16:08:00","date_gmt":"2013-01-04T14:08:00","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.image.fi\/antiaikalainen\/bernhard-koira-ja-komiikka\/"},"modified":"2018-02-28T09:26:29","modified_gmt":"2018-02-28T07:26:29","slug":"bernhard-koira-ja-komiikka","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/bernhard-koira-ja-komiikka\/","title":{"rendered":"Bernhard, koira ja komiikka"},"content":{"rendered":"
<\/a><\/div>\n

<\/span><\/div>\n
Moni tuskin pit\u00e4\u00e4 Franz Kafkaa koomisena kirjailijana. Lukiessaan yst\u00e4villeen tarinoitaan \u00e4\u00e4neen Kafka usein kuitenkin hytkyi naurusta.<\/span><\/div>\n

<\/span><\/div>\n
Viel\u00e4 harvempi taitaa pit\u00e4\u00e4 Thomas Bernhardia koomisena kirjailijana. Bernhard sanoi puhuvansa kuolemasta yht\u00e4 rutiininomaisesti kuin s\u00e4mpyl\u00f6ist\u00e4. Onko se koomista? Ainakin sen voi n\u00e4hd\u00e4 koomisena. Toki traagisenakin.<\/span><\/div>\n

<\/span><\/div>\n
Sellaisessa lukijassa, joka kaipaa kirjallisuudelta valoa, l\u00e4mp\u00f6\u00e4 ja empatiaa mahdollisimman helposti v\u00e4littyv\u00e4ss\u00e4 muodossa, Bernhard her\u00e4tt\u00e4nee samanlaista suoraan selk\u00e4ytimest\u00e4 nousevaa vastenmielisyytt\u00e4, jota minussa her\u00e4tt\u00e4v\u00e4t sellaiset kirjat kuin Linda Olssonin Laulaisin sinulle lempeit\u00e4 lauluja<\/i>pelk\u00e4n nimens\u00e4 ja kantensa perusteella. Bernhardia lukeva joutuu kohtaamaan nihilistin ja misantroopin, joka julistaa kaiken absoluuttista merkityksett\u00f6myytt\u00e4. Ei ole jumalaa, ei pelastusta. Olemassaolomme on turhaa ja tarkoituksetonta. Kaikki puuhastelumme ovat vain ep\u00e4toivoista ja naurettavaa yrityst\u00e4 kielt\u00e4\u00e4 n\u00e4m\u00e4 kylm\u00e4t tosiasiat. <\/span><\/span><\/div>\n

<\/span><\/span><\/div>\n
Tyypillinen Bernhardin romaani rakentuu yhden kertojan monologille, jossa selostetaan joko kertojan omaa tai h\u00e4nen yst\u00e4v\u00e4ns\u00e4 vastoink\u00e4ymisten s\u00e4vytt\u00e4m\u00e4\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4. Hakkuun<\/i>alaotsikko \u201dMuuan mielenkuohu\u201d kuvaa hyvin t\u00e4llaisen monologin luonnetta: se etenee pid\u00e4kkeett\u00f6m\u00e4n kiihkoisana paisuen v\u00e4lill\u00e4 hysteeriseksi. Bernhardin romaanien p\u00e4\u00e4henkil\u00f6t ovat estyneit\u00e4 ja eristyneit\u00e4 kellariloukon otuksia, er\u00e4\u00e4nlaisia hengen aristokraatteja. He ovat poikkeuksetta miespuolisia, eik\u00e4 tarvitse syyllisty\u00e4 r\u00e4ike\u00e4\u00e4n biografismiin arvellakseen heit\u00e4 Bernhardin oman persoonan kirjallisiksi versioiksi, niin paljon h\u00e4nen fiktiivisten ja omael\u00e4m\u00e4kerrallisten teostensa monologit muistuttavat toisiaan. <\/span><\/span><\/div>\n

<\/span><\/span><\/div>\n
Jos Bernhard koettelee lukijaa sysimustalla maailmankuvallaan, samaa voi sanoa h\u00e4nen tyylist\u00e4\u00e4n rakentaa ja sommitella romaaninsa. Teksti vy\u00f6ryy alusta loppuun koko sivun t\u00e4ytt\u00e4v\u00e4n\u00e4 massana ilman lukemista helpottavia kappaleenjakoja tai dialogimerkint\u00f6j\u00e4. Lukiessa tulee t\u00e4m\u00e4n t\u00e4st\u00e4 tunne, ett\u00e4 on fyysisestikin upotettuna Bernhardin tekstin sy\u00f6vereihin. Virkkeet seuraavat toisiaan tajunnanvirranomaisina py\u00f6rtein\u00e4, eik\u00e4 niiden keskelt\u00e4 l\u00f6ydy luontaisia taukopaikkoja. Ei voi turvautua ajatukseen: \u201dLuen t\u00e4m\u00e4n luvun loppuun ja jatkan huomenna seuraavasta.\u201d Bernhard ei piittaa lukijansa viihtyvyydest\u00e4 eik\u00e4 sovinnaisesta lukemisen ekonomiasta. <\/span><\/span><\/div>\n

<\/span><\/span><\/div>\n
Bernhardin proosa on hyperbolan taidetta. H\u00e4nen romaaneissaan toistuvat tekstijaksot, joissa ajatus l\u00e4htee liikkeelle jostain sin\u00e4ns\u00e4 neutraalista havainnosta tai v\u00e4itteest\u00e4, mutta kun se imaistaan Bernhardin kielen py\u00f6rteisiin, se alkaa paisua, jyrkenty\u00e4, k\u00e4rjisty\u00e4 \u00e4\u00e4rimm\u00e4isyyksiin. Paradoksaalisesti juuri t\u00e4m\u00e4 \u00e4\u00e4rimm\u00e4isyyteen meneminen suhteellistaa Bernhardin vihan purkaukset, luo tekstiin absurdia ja mustaa komiikkaa. En ole koskaan nauranut \u00e4\u00e4neen Jari Tervoa tai Miika Nousiaista lukiessani, mutta Bernhardin romaanien \u00e4\u00e4rell\u00e4 niin on tapahtunut useinkin. Hyvien koomikoiden tavoin h\u00e4n ei alleviivaa huumoriaan, vaan j\u00e4tt\u00e4\u00e4 oivalluksen lukijalle. Minulle erityisen l\u00e4heinen huvittumisen paikka on Betonissa<\/i>, jossa p\u00e4\u00e4henkil\u00f6lle ehdotetaan koiran ottamista yksin\u00e4isyytt\u00e4 lievent\u00e4m\u00e4\u00e4n. H\u00e4n pit\u00e4\u00e4 ajatusta j\u00e4rjett\u00f6m\u00e4n\u00e4 ja \u00e4ityy perustelemaan vastahankaisuutensa niin \u00e4\u00e4rimm\u00e4isin argumentein, ett\u00e4 tuloksena on hykerrytt\u00e4v\u00e4\u00e4 komiikkaa.<\/span><\/span><\/div>\n

<\/p>\n

\u201dMin\u00e4 en kuulu massoihin, olen koko el\u00e4m\u00e4ni ollut massoja vastaan enk\u00e4 pid\u00e4 koirista. Niin kutsuttu el\u00e4inrakkaus on saanut niin paljon pahaa aikaan, ett\u00e4 jos todella syventyisimme sit\u00e4 pohdiskelemaan, kuolisimme siin\u00e4 samassa pelk\u00e4st\u00e4 s\u00e4ik\u00e4hdyksest\u00e4. Ei ole lainkaan niin j\u00e4rjet\u00f6nt\u00e4 kuin milt\u00e4 se aluksi vaikuttaa, kun sanon, ett\u00e4 maailman kauheimmat sodat johtuvat hallitsijoiden niin kutsutusta el\u00e4inrakkaudesta. Kaikki t\u00e4m\u00e4 on dokumentoitu ja t\u00e4m\u00e4 tosiasia tulisi viel\u00e4 tehd\u00e4 kaikille selv\u00e4ksi. Koira hallitsee n\u00e4it\u00e4 ihmisi\u00e4, poliitikoita ja diktaattoreita, ja sen vuoksi he sy\u00f6ksev\u00e4t miljoonia ihmisi\u00e4 onnettomuuteen ja tuhoon, he rakastavat koiraa ja hautovat maailmansotaa, jossa miljoonat saavat surmansa t\u00e4m\u00e4n yhden koiran vuoksi.\u201d<\/o:p><\/span><\/span><\/i><\/div>\n
Tekstijakson alussa lukija saattaa olla vakavissaan valmis miettim\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 ehk\u00e4 ihmisten el\u00e4inrakkauden takana todella on ep\u00e4ilytt\u00e4vi\u00e4 vaikuttimia. Mutta kun kertojan monologi \u00e4ityy maaniseksi, ajatuskulusta katoaa j\u00e4rjellisyys, vaikka juuri j\u00e4rkeen ja dokumentoituihin tosiasioihin kertoja vetoaa. V\u00e4ite, ett\u00e4 maailmansodissa miljoonat ihmiset saisivat surmansa yhden koiran vuoksi, on niin posketon, ettei siit\u00e4 voi loukkaantua edes kaltaiseni vannoutunut koiraihminen.<\/span><\/span><\/div>\n
Paitsi absurdin koomisena Bernhardin kertojan koiravihamielisyys n\u00e4ytt\u00e4ytyy yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n\u00e4. Monet tunnetut misantroopithan ovat rakastaneet koiria. Esimerkiksi Schopenhauer, jonka pessimismi on l\u00e4heist\u00e4 sukua Bernhardin pessimismille. Betonin<\/i> kertoja v\u00e4itt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 Schopenhauerin ajatuksista ei p\u00e4\u00e4tt\u00e4nyt h\u00e4n itse, vaan h\u00e4nen koiransa: \u201dMinun ei tarvitse olla mielipuoli v\u00e4itt\u00e4\u00e4kseni, ett\u00e4 Schopenhauerilla oli hartioillaan p\u00e4\u00e4n sijasta koira. Ihmiset rakastavat el\u00e4imi\u00e4, koska eiv\u00e4t pysty rakastamaan itse\u00e4\u00e4n.\u201d <\/span><\/span><\/div>\n
Ne, jotka v\u00e4itt\u00e4v\u00e4t, ett\u00e4 Bernhardin teoksista l\u00f6ytyy vain synkkyytt\u00e4 eik\u00e4 ollenkaan huumoria, ovat tuskin lukeneetkaan h\u00e4nt\u00e4.<\/span><\/span><\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Moni tuskin pit\u00e4\u00e4 Franz Kafkaa koomisena kirjailijana. Lukiessaan yst\u00e4villeen tarinoitaan \u00e4\u00e4neen Kafka…<\/p>\n","protected":false},"author":66,"featured_media":763,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"acf":[],"platta":{"numLikes":0,"numComments":10,"category":null,"themes":[],"commercial_partner":null,"thumbnail":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/38\/2015\/03\/berngaart.jpg","blog_id":38},"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/38\/2015\/03\/berngaart.jpg","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/posts\/132"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/users\/66"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/comments?post=132"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/posts\/132\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2018,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/posts\/132\/revisions\/2018"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/media\/763"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/media?parent=132"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/categories?post=132"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/tags?post=132"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}