{"id":1345,"date":"2015-09-13T17:07:58","date_gmt":"2015-09-13T14:07:58","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.image.fi\/antiaikalainen\/?p=1345"},"modified":"2018-02-28T09:25:14","modified_gmt":"2018-02-28T07:25:14","slug":"kirjallisuus-ei-tarvitse-tahtia","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/kirjallisuus-ei-tarvitse-tahtia\/","title":{"rendered":"Kirjallisuus ei tarvitse t\u00e4hti\u00e4"},"content":{"rendered":"

\"aristoteles\"<\/a><\/p>\n

Tapasin joitakin aikoja sitten baarissa tuohtuneen kriitikon. H\u00e4nt\u00e4 jurppi se, ett\u00e4 lehdet, joihin h\u00e4n arvosteluja kirjoittaa, vaativat antamaan kirjoille t\u00e4hti\u00e4 yhdest\u00e4 viiteen. Ny\u00f6kk\u00e4ilin osaaottavasti.<\/p>\n

En ole itse varsinaisesti kriitikko, mutta arvostelen silloin t\u00e4ll\u00f6in kirjoja Parnassoon. Onneksi Parnasso ei ole siirtynyt t\u00e4htisysteemiin, eik\u00e4 varmaan aivan pian siirryk\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Miksi vastustan t\u00e4htisysteemi\u00e4 kirjakritiikeiss\u00e4? Olenko elitisti, jonka mielest\u00e4 sellaiset kuuluvat alempiin taiteisiin, kuten popmusiikkiin ja viihdeleffoihin?<\/p>\n

Saatan olla elitisti jollain mittarilla, enk\u00e4 h\u00e4pe\u00e4 sit\u00e4. Se ei kuitenkaan ole syy siihen, miksi suhtaudun vastahakoisesti kirjojen t\u00e4hditt\u00e4miseen.<\/p>\n

Kriitikon nahkoihin asettuessani minun on mahdoton hahmottaa edes suurin piirtein yleisp\u00e4tev\u00e4\u00e4 asteikkoa, jonka perusteella m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4, montako t\u00e4hte\u00e4 kukin\u00a0kirja ansaitsee.<\/p>\n

Pit\u00e4\u00e4k\u00f6 huomioida kirjailijan aikaisempi tuotanto? Onko mestariteoksen j\u00e4lkeinen perushyv\u00e4 v\u00e4lity\u00f6 vain kahden t\u00e4hden arvoinen, koska edellinen j\u00e4tti riman niin korkealle? Ansaitsisiko sama kirja noviisin tekem\u00e4n\u00e4 nelj\u00e4 t\u00e4hte\u00e4, koska esikoiskirjailijalta se olisi merkitt\u00e4v\u00e4 saavutus?<\/p>\n

Mink\u00e4 verran painavat ulkokirjalliset seikat, kuten omat fiilikseni? Jos kirjallisesti keskinkertaisen romaanin aiheet ja n\u00e4k\u00f6kulmat puhuttelevat minua el\u00e4m\u00e4ntilanteeni vuoksi, annanko sille kahden asemesta kolme t\u00e4hte\u00e4? Ent\u00e4 stressin ja v\u00e4symyksen keskelle tipahtava poetiikaltaan poikkeuksellisen vaativa romaani: rankaisenko sit\u00e4 kahdella t\u00e4hdell\u00e4, koska en uupumukseltani jaksa lukea sit\u00e4 kunnolla? Vai l\u00e4tk\u00e4isenk\u00f6 sille nelj\u00e4 tai jopa viisi t\u00e4hte\u00e4 v\u00e4ltty\u00e4kseni leimautumasta moukaksi?<\/p>\n

Paljonko laitan\u00a0painoa kirjailijan intentiolle? Jos koen hahmottavani teosta j\u00e4sent\u00e4v\u00e4t esteettiset pyrkimykset, edellytt\u00e4\u00e4k\u00f6 viiden t\u00e4hden suoritus niiden t\u00e4ydellist\u00e4 toteutumista? Vai pit\u00e4\u00e4k\u00f6 teokseen j\u00e4\u00e4d\u00e4 tyylirikkoja, esteettist\u00e4 s\u00e4r\u00f6\u00e4? Ep\u00e4onnistuakin voi kahdella tavalla, paremmin tai huonommin. Eik\u00f6 loistava ep\u00e4onnistuminen ole kiehtovampaa kuin takuuvarma laatuty\u00f6?<\/p>\n

 <\/p>\n

***<\/p>\n

 <\/p>\n

Ent\u00e4 laajempi konteksti? T\u00e4ytyyk\u00f6\u00a0viiden t\u00e4hden kirjan olla t\u00e4ytt\u00e4 timanttia paitsi sis\u00e4isill\u00e4 mittapuillaan my\u00f6s suhteessa muuhun kirjallisuuteen? Suomen kokoisessa maassa ilmestyy poikkeuksellisia teoksia ehk\u00e4 muutama vuosikymmeness\u00e4, mutta viiden t\u00e4hden arvioita mahtuu yhteen kirjasyksyyn r\u00f6ykki\u00f6itt\u00e4in. Onko siin\u00e4 j\u00e4rke\u00e4? Eik\u00f6 valtaisan enemmist\u00f6n kirjoista pit\u00e4isi olla kahden tai kolmen t\u00e4hden arvoisia? Nelj\u00e4 t\u00e4hte\u00e4 olisi harvinaisuus, viisi t\u00e4hte\u00e4 uutispommi.<\/p>\n

Joku voisi sanoa, ett\u00e4 suhtaudun t\u00e4htisysteemiin liian ryppyotsaisesti.<\/p>\n

Eih\u00e4n kirjojen t\u00e4hditt\u00e4minen ole objektiivista vaan subjektiivista touhua, arvottamista. Kriitikothan arvottavat teoksia, joten miksi he eiv\u00e4t voisi tehd\u00e4 sit\u00e4 my\u00f6s selkein numeraalisin mittarein?<\/p>\n

Ongelma piilee juuri t\u00e4ss\u00e4. T\u00e4htisysteemi luo illuusion kvantitatiivisesta arvoasteikosta tiivist\u00e4m\u00e4ll\u00e4 teoksen her\u00e4tt\u00e4m\u00e4t mahdollisesti hyvinkin ristiriitaiset ja ambivalentit tuntemukset yhteen suureeseen.<\/p>\n

Kun luen t\u00e4hditetty\u00e4 kirjakritiikki\u00e4, huomioni nauliintuu lopulta siihen, mihin arvosanaan kriitikko p\u00e4\u00e4tyy: \u201dJaaha, kolmen t\u00e4hden kirja.\u201d Siin\u00e4 vaiheessa tuskin en\u00e4\u00e4 muistan,\u00a0mit\u00e4 kriitikko kirjoitti itse tekstiss\u00e4, vaikka tekstiss\u00e4 esiin nousevat asiat kertovat t\u00e4rkeimm\u00e4n eli sen, miten kriitikko on teosta lukenut, tulkinnut ja ymm\u00e4rt\u00e4nyt.<\/p>\n

 <\/p>\n

***<\/p>\n

 <\/p>\n

Edell\u00e4 kuvaamani ongelmat ovat toki kirjallisuuskritiikiss\u00e4 l\u00e4sn\u00e4 my\u00f6s ilman t\u00e4htisysteemi\u00e4, eri tavalla vain.<\/p>\n

Kriitikot voidaan tyypitell\u00e4 karkeasti kahteen ryhm\u00e4\u00e4n, klassisteihin ja romantikkoihin. Kummatkaan eiv\u00e4t ole sin\u00e4ns\u00e4 oikeassa tai v\u00e4\u00e4r\u00e4ss\u00e4, he edustavat erilaisia l\u00e4hestymistapoja.<\/p>\n

Klassistit nojautuvat yleisp\u00e4teviin tyyli- ja muotoihanteisiin. Heill\u00e4 on enemm\u00e4n tai v\u00e4hemm\u00e4n vahvat k\u00e4sityksens\u00e4 siit\u00e4, miten juonenkuljetus pit\u00e4\u00e4 rakentaa, miten dialogit rytmitt\u00e4\u00e4, miten luoda\u00a0psykologisesti uskottavia henkil\u00f6hahmoja.<\/p>\n

Meid\u00e4n aikanamme klassistit eiv\u00e4t ole onneksi yht\u00e4 normatiivisia kuin Ranskan akatemia 1600-luvulla, jolloin se m\u00e4\u00e4ritti oikeaoppisen tragedian s\u00e4\u00e4nn\u00f6t Aristoteleen Runousopin<\/em> pohjalta. Jos kirjoitti muulla tavoin, toimi kuin timpuri, jolla on peukalo keskell\u00e4 k\u00e4mment\u00e4.<\/p>\n

Romantikot eiv\u00e4t perusta ulkoa annetuista ideaaleista, vaan l\u00e4htev\u00e4t siit\u00e4, ett\u00e4 jokainen teos luo omat s\u00e4\u00e4nt\u00f6ns\u00e4, oman poetiikkansa. Kirjailijan teht\u00e4v\u00e4 on antaa muoto muodottomalle ja hahmo hahmottomalle, luoda maailmaan jotain ainutkertaista.<\/p>\n

On selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 klassisesti orientoitunut kriitikko arvottaa teoksia eri tavalla\u00a0kuin romanttisesti orientoitunut. Edellinen vieh\u00e4ttyy huolellisesti sommitellusta perinteisest\u00e4 tarinankerronnasta, j\u00e4lkimm\u00e4inen innostuu kerronnan konventioilla leikittelev\u00e4st\u00e4 proosasta.<\/p>\n

Harva kriitikko profiloituu puhdaslinjaisesti\u00a0klassistiksi tai romantikoksi, mutta usein heid\u00e4n tekstej\u00e4\u00e4n seuraamalla voi sanoa, kumpi puoli heiss\u00e4 hallitsee. T\u00e4m\u00e4 painotus vaikuttaa siihen, miten he l\u00e4hestyv\u00e4t\u00a0lukemiaan teoksia.<\/p>\n

Objektiivisuus ei toteudu ikin\u00e4 kirjallisuuskritiikiss\u00e4. Se on mahdottomuus, koska taustalla vaikuttaa maun paradoksi: ei ole olemassa tietolauseita, joiden pohjalta yksitt\u00e4isi\u00e4\u00a0teoksia\u00a0voitaisiin loogisesti arvottaa.<\/p>\n

Hyv\u00e4 kriitikko yritt\u00e4\u00e4 n\u00e4hd\u00e4 lukukokemuksensa ylitse, mutta t\u00e4ysin irti h\u00e4n ei siit\u00e4\u00a0p\u00e4\u00e4se, eik\u00e4 tarvitse p\u00e4\u00e4st\u00e4k\u00e4\u00e4n. Arvottamisessa on v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 kyse my\u00f6s mieltymyksist\u00e4, pit\u00e4misest\u00e4. Uskon, ett\u00e4 ne tulevat paremmin sanallistetuiksi, jos kritiikki ei tyhjene eksaktiuden illuusioon perustuvaan t\u00e4hditykseen.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Tapasin joitakin aikoja sitten baarissa tuohtuneen kriitikon. H\u00e4nt\u00e4 jurppi se, ett\u00e4 lehdet,…<\/p>\n","protected":false},"author":66,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"acf":[],"platta":{"numLikes":0,"numComments":13,"category":null,"themes":[],"commercial_partner":null,"thumbnail":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/38\/2015\/09\/aristoteles-265x300.jpg","blog_id":38},"jetpack_featured_media_url":"","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/posts\/1345"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/users\/66"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/comments?post=1345"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/posts\/1345\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1862,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/posts\/1345\/revisions\/1862"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/media?parent=1345"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/categories?post=1345"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/tags?post=1345"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}