{"id":14,"date":"2014-12-20T18:49:00","date_gmt":"2014-12-20T16:49:00","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.image.fi\/antiaikalainen\/kaksi-kirjaa-kaksi-vastaanottoa\/"},"modified":"2018-02-28T09:25:19","modified_gmt":"2018-02-28T07:25:19","slug":"kaksi-kirjaa-kaksi-vastaanottoa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/kaksi-kirjaa-kaksi-vastaanottoa\/","title":{"rendered":"Kaksi kirjaa, kaksi vastaanottoa"},"content":{"rendered":"
<\/a><\/div>\n

Kirjallisuuden vastaanotto on lukijoiden, kriitikoiden ja journalistien hommaa. T\u00e4st\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmasta katsottuna kirjan syntym\u00e4 on kirjailijan kuolema. Tuskin voi kirjailija k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 aikaansa turhempaan kuin vastakritiikkien laatimiseen. Toki sellaiset voivat joskus olla paikallaan, mutta useimmiten eiv\u00e4t.<\/span>

<\/span>Parhaiten kirjailija tekee, kun unohtaa maailman kohinan ja ryhtyy luonnostelemaan uutta teosta heti kun on saanut edellisen valmiiksi.<\/span>

<\/span>Ammatillisesta mielenkiinnosta olen t\u00e4n\u00e4 syksyn\u00e4 seurannut kahden teoksen vastaanottoa, Antti Arnkilin Lauantaiesseiden<\/i> ja Jussi Valtosen He eiv\u00e4t tied\u00e4 mit\u00e4 tekev\u00e4t<\/i> -romaanin. Arnkilin kohdalla seuraamisen halu johtuu siit\u00e4 ett\u00e4 essee on minulle syd\u00e4men asia ja toivon hyvien esseekokoelmien saavan ansaitsemansa huomion. Valtosta aloin pit\u00e4\u00e4 silm\u00e4ll\u00e4, kun h\u00e4nen kirjansa nousi suuresta tuntemattomuudesta ensin Finlandia-ehdokkaaksi ja sitten Finlandia-voittajaksi.<\/span>

<\/span>Lauantaiesseet<\/i> ei voittanut palkintoja, mutta sai sit\u00e4kin enemm\u00e4n suitsutusta niin kritiikeiss\u00e4 kuin sosiaalisessa mediassa. En ole kuullut viel\u00e4 kenenk\u00e4\u00e4n sanovan, ett\u00e4 Arnkil on kirjoittanut paskan kirjan. Eip\u00e4 ole kukaan tainnut moittia edes keskinkertaiseksi.<\/span>

<\/span>Silmiinpist\u00e4vin piirre Lauantaiesseiden<\/i> vastaanotossa on ollut eronteko Arnkilin ja “poleemisten suomalaisten nykyesseistien” v\u00e4lill\u00e4.<\/span>

<\/span>Helsingin Sanomissa Mervi Kantokorpi l\u00f6ysi Lauantaiesseist\u00e4<\/i> “l\u00e4mp\u00f6\u00e4”, “rakastavaa el\u00e4ytymist\u00e4” ja “perihumanistisia l\u00e4ht\u00f6kohtia”. Kiiltomadossa Taika Martikainen sanoo, ett\u00e4 Arnkilin teksteiss\u00e4 “mik\u00e4\u00e4n ei \u00e4rsyt\u00e4 tai her\u00e4t\u00e4 vastarintaa” vaan “niiden maailmassa on hyv\u00e4 olla”.<\/span>

<\/span>Suuria yleiskatsauksia rakastava Kiiltomadon p\u00e4\u00e4toimittaja Aleksis Salusj\u00e4rvi summaa blogissaan Lauantaiesseiden<\/i> annin n\u00e4in: “Arnkilin esseet eiv\u00e4t ole poleemisia eiv\u00e4tk\u00e4 osallistu asiaproosa-asemasodank\u00e4yntiin. Sen sijaan esseist\u00e4 huokuu pop-kulttuurin nuoruudessaan omaksuneen kirjallisen ihmisen kulttuurik\u00e4sitys ja aikuistuva antinihilismi.”<\/span><\/span>

<\/span>Samatyyppiset huomiot, luonnehdinnat ja analyysit siis toistuvat Lauantaiesseiden<\/i> vastaanotossa. Syntyy vahva vaikutelma, ett\u00e4 Arnkilist\u00e4 on tullut (tai tehty) suomalaisen esseistiikan virallinen mukava mies. Se her\u00e4tt\u00e4\u00e4 kysymyksi\u00e4; onko Lauantaiesseiss\u00e4<\/i> mahdollisesti mennyt jotain ohi? Ovatko sen tekstit todellakin niin yksihahmotteisia kuin vastaanoton perusteella voi lukea? Olisiko niist\u00e4 mahdollista nostaa esiin muitakin n\u00e4k\u00f6kulmia kuin perihumanismia ja antinihilismi\u00e4?<\/span><\/span>

<\/span>Ja ennen kaikkea: mist\u00e4 t\u00e4m\u00e4 innokkuus korostaa sit\u00e4 millainen loistava poikkeus Arnkil on “asiaproosa-asemasodank\u00e4ynnin” keskell\u00e4? <\/span><\/span>

<\/span>Mielest\u00e4ni kotimaisesta esseistiikasta varsin pieni osa on k\u00e4rkev\u00e4\u00e4 tai sotaisaa. Paljon pitemm\u00e4n listan saisi sellaisista asiaproosan taitajista, joista ensimm\u00e4inen mieleen tuleva m\u00e4\u00e4re on jokin muu kuin “poleeminen”.<\/span><\/span>

<\/span>Ennen kuin joku ehtii \u00e4l\u00e4ht\u00e4\u00e4, my\u00f6nn\u00e4n itsekin kommentoineeni Arnkilin tekstej\u00e4 siteeraamieni kriitikoiden tapaan. Parnasson arviossa totesin, ett\u00e4 Arnkililla on “taito kirjoittaa \u00e4rsytt\u00e4m\u00e4tt\u00e4”. En kuitenkaan tarkoittanut sit\u00e4 pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n kehuksi, vaikka Lauantaiesseet<\/i> oli ja on minulle kaikin puolin mieluinen kirja.<\/span><\/span>

<\/span>Voisin kuvitella, etten itse esseistin\u00e4 olisi mieliss\u00e4ni jos minut leimattaisiin kerta toisensa j\u00e4lkeen ihanan l\u00e4mp\u00f6iseksi kirjoittajaksi. Samanlainen taakka siit\u00e4 voi tulla kuin k\u00e4rkk\u00e4\u00e4n poleemikon maineesta. Totalisoivien tulkintojen vaara on ilmeinen aina kun kirjailija m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n lopullisen tuntuisesti konsensuskuoron toimesta.<\/span><\/span>

<\/span>Ent\u00e4p\u00e4 Valtonen?<\/span><\/span>

<\/span>He eiv\u00e4t tied\u00e4 mit\u00e4 tekev\u00e4t<\/i> ei kustantajan ennakkolaskelmissa ollut bestseller. Sen realistinen myyntiodotus liikkui jossain 500-1000 v\u00e4lill\u00e4. Nyt romaania on painettu satatuhatta kappaletta. N\u00e4in voi k\u00e4yd\u00e4 maassa, jonka kirjallista el\u00e4m\u00e4\u00e4 dominoi yksi ainoa kirjallisuuspalkinto ja jossa melkein kaikki ostavat l\u00e4heisilleen saman kirjan joululahjaksi.<\/span><\/span>

<\/span>Luin Valtosen romaanin samoihin aikoihin kun se aloitti lentonsa suuren yleis\u00f6n tietoisuuteen. Helsingin Sanomat julkaisi kritiikkins\u00e4 p\u00e4iv\u00e4\u00e4 ennen Finlandia-ehdokkaiden julkistusta. Siin\u00e4 vaiheessa toimituksessa kaiken j\u00e4rjen mukaan tiedettiin jo ehdokkaiden nimet ja Valtosen arvio oli kiire saada lehteen ennen suuria uutisia.<\/span><\/span>

<\/span>Jukka Pet\u00e4j\u00e4n arvostelu summasi varsin hyvin He eiv\u00e4t tied\u00e4 mit\u00e4 tekev\u00e4t<\/i> -romaanin her\u00e4tt\u00e4m\u00e4n innostuksen. Siin\u00e4 on suuria aikalaisteemoja ja ison kirjan tuntu eik\u00e4 se muistuta perinteist\u00e4 kotimaista romaania. Sivumennen sanottuna en saata ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, miksi ep\u00e4suomalaisuus olisi jotenkin ansiokasta, kyseh\u00e4n kuitenkin on kotimaisesta kirjallisuudesta. <\/span><\/span>

<\/span>Finlandia-palkinnon j\u00e4lkeen on odotetusti alkanut ilmaantua sora\u00e4\u00e4ni\u00e4. Aivan kaikki lukijat, varsinkaan kirjallisuuden ammattilaiset, eiv\u00e4t ole palkintodiktaattori Anne Brunilan kanssa samaa mielt\u00e4 Valtosen romaanista “tajunnanr\u00e4j\u00e4ytt\u00e4v\u00e4n\u00e4” lukukokemuksena. Hufvudstadsbladetin kriitikko Pia Ingstr\u00f6m moitti kirjaa sanataiteellisten ansioiden puuttumisesta: kieli muistuttaa suomeksi kirjoitettua englantia eik\u00e4 henkil\u00f6kuvaus vakuuta psykologisella syvyydell\u00e4\u00e4n.<\/span><\/span>

<\/span>Sosiaalisessa mediassa olen n\u00e4hnyt samantyyppisi\u00e4 arvioita, jos toki my\u00f6s paljon hehkutusta. Selv\u00e4stikin Valtosen romaani jakaa mielipiteet, eik\u00e4 muuta sovi odottaakaan kirjalta, jolla on runsaasti lukijoita.<\/span><\/span>

<\/span>Oman lis\u00e4ns\u00e4 keskusteluun tuo Finlandia-palkinto. Kovapintaisinkaan lukija tuskin voi arvioida Valtosen romaani
\na miettim\u00e4tt\u00e4, onko se seppel\u00f6intins\u00e4 ansainnut. Mieleeni tulee historian ensimm\u00e4isen Finlandia-voittajan Erno Paasilinnan essee “Finlandia-vuoden el\u00e4m\u00e4kerta.” Paasilinna havaitsi, ett\u00e4 suurpalkinto teki Yksin\u00e4isyys ja uhma<\/i> -kirjasta kuin taikaiskusta<\/span> joidenkin mielest\u00e4 l\u00e4hes kelvottoman.<\/span><\/span>

<\/span><\/span><\/p>\n

Jo helmikuun puolella toteutuu ennustamani mielipiteenmuutos. Kaikessa Finlandia-kirjoittelussa alkaa nyt laskun maksamisen aika, ensihurma on mennyt ohi, Finlandiasta tulee rasitus, se merkitsee kielteist\u00e4 leimaa. Alan v\u00e4sy\u00e4 kuulemaan siit\u00e4, mutta vaikka itse pid\u00e4n suuni kiinni minua muistutetaan siit\u00e4 yh\u00e4 pilkallisemmin s\u00e4vyin. Itse kirja tulee huonommaksi ja huonommaksi.<\/i><\/span><\/p><\/blockquote>\n


<\/span>Oman mielipiteeni Valtosen romaanista kirjoitin Don DeLillon Valkoista kohinaa<\/i> k\u00e4sitelleess\u00e4 blogimerkinn\u00e4ss\u00e4 v\u00e4h\u00e4n ennen kuin luin Pia Ingstr\u00f6min tuomion Hufvudstadsbladetista. Olin samoilla linjoilla siin\u00e4, ett\u00e4 He eiv\u00e4t tied\u00e4 mit\u00e4 tekev\u00e4t<\/i> on kielellisesti hieman k\u00f6yk\u00e4inen ja totesin sen maistuvan lauseiden tasolla k\u00e4\u00e4nn\u00f6sproosalta. En kuitenkaan kiist\u00e4nyt enk\u00e4 kiist\u00e4 romaanin muita ansiota, ei se ole huono kirja saati kelvoton, kuten jyrkimm\u00e4t arvioitsijat sosiaalisessa mediassa ovat julistaneet. Mill\u00e4\u00e4n muotoa ei sen palkitseminen ollut v\u00e4\u00e4ryys.<\/span>

<\/span>PS.<\/span>

<\/span>Sosiaalinen media on arvaamaton paikka. Huomasin, ett\u00e4 k\u00e4\u00e4nt\u00e4j\u00e4t olivat ottaneet nokkiinsa k\u00e4\u00e4nn\u00f6sproosavertauksesta. En todellakaan osannut ennakoida sellaista eik\u00e4 tarkoitukseni ollut rakentaa dikotomiaa hyv\u00e4\u00e4 kielt\u00e4 edustavan kotimaisen kirjallisuuden ja huonoa kielt\u00e4 edustavan k\u00e4\u00e4nn\u00f6skirjallisuuden v\u00e4lill\u00e4. Parhaissa k\u00e4\u00e4nn\u00f6skirjoissa on erinomaista suomea vailla anglismeja tai sumeita ja kankeita lauserakenteita. Tarkoitin samaa kuin Ingstr\u00f6m eli kielt\u00e4, joka vaikuttaa suomeksi kirjoitetulta englannilta, ik\u00e4\u00e4n kuin puutteellisesti viimeistellylt\u00e4 k\u00e4\u00e4nn\u00f6kselt\u00e4.<\/span><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kirjallisuuden vastaanotto on lukijoiden, kriitikoiden ja journalistien hommaa. T\u00e4st\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmasta katsottuna kirjan…<\/p>\n","protected":false},"author":66,"featured_media":659,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"acf":[],"platta":{"numLikes":0,"numComments":20,"category":null,"themes":[],"commercial_partner":null,"thumbnail":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/38\/2015\/03\/literary-2Bcriticism.jpg","blog_id":38},"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/38\/2015\/03\/literary-2Bcriticism.jpg","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/posts\/14"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/users\/66"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/comments?post=14"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/posts\/14\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1900,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/posts\/14\/revisions\/1900"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/media\/659"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/media?parent=14"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/categories?post=14"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/tags?post=14"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}