{"id":1448,"date":"2015-10-31T16:23:02","date_gmt":"2015-10-31T14:23:02","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.image.fi\/antiaikalainen\/?p=1448"},"modified":"2018-02-28T09:25:13","modified_gmt":"2018-02-28T07:25:13","slug":"jopa-idiootit-ovat-lakanneet-olemasta-onnellisia","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/jopa-idiootit-ovat-lakanneet-olemasta-onnellisia\/","title":{"rendered":"Jopa idiootit ovat lakanneet olemasta onnellisia"},"content":{"rendered":"

\"Created<\/a><\/p>\n

Selailin Helsingin kirjamessuilla monia teoksia kiinnostuneena, mutta ostin lopulta vain\u00a0kaksi: Tommi Uschanovin H\u00e4t\u00e4 on tarpeen:<\/em> Kulttuuripessimismin nousu 1965-2015<\/em> ja Robert Walserin K\u00e4velyretki ja muita kertomuksia<\/em> (suomentanut Ilona Nykyri). Edellinen oli suunniteltu hankinta, j\u00e4lkimm\u00e4inen her\u00e4teostos.<\/p>\n

En muilta kiireilt\u00e4ni\u00a0p\u00e4\u00e4ssyt heti aloittamaan Uschanovin kirjan lukemista, mutta otin ennakkomaistiaisia kirjan loppuun painetun henkil\u00f6hakemiston avulla. Kun silmiini osui tavalla tai toisella kiinnostava nimi, k\u00e4vin kurkkaamassa mit\u00e4 h\u00e4nest\u00e4 kirjoitetaan.<\/p>\n

Oletukseni oli, ett\u00e4 useimmissa tapauksissa Uschanov oikoo tai opponoi kyseisen henkil\u00f6n sanomisia.<\/p>\n

Helppoihin saaliisiin lukeutui Tuomas Enbuske, joka oli v\u00e4itt\u00e4nyt\u00a0pamfletissaan Ajatusten alennusmyynti,<\/em> ett\u00e4 Facebookista, Twitterist\u00e4 ja MP3-soittimista saamme kiitt\u00e4\u00e4 talouden vapauttamista valtion kahleista 1980-luvulla.<\/p>\n

Uschanov kuitenkin huomauttaa, ett\u00e4 mitk\u00e4\u00e4n n\u00e4ist\u00e4 ilmi\u00f6ist\u00e4 eiv\u00e4t olisi voineet synty\u00e4 ilman julkisia investointeja. Internet perustuu USA:n puolustusministeri\u00f6n 1960-luvulla kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n Arpanet-tietoverkkoon ja World Wide Web, jossa Twitter ja Facebook toimivat, kehitettiin valtiollisesti luodussa Euroopan hiukkasfysiikan tutkimuskeskuksessa Cerniss\u00e4. MP3-tiedostoformaatin takana puolestaan on Saksassa julkisella rahalla toimiva Fraunhofer-instituutti.<\/p>\n

N\u00e4m\u00e4 asiat kerrotaan taloustieteilij\u00e4 Mariana Mazzucaton teoksessa The Entrepreneurial State<\/em>, johon Enbuskekin olisi voinut helposti tutustua, koska sen alkuversion saa ladata ilmaiseksi netist\u00e4.<\/p>\n

Mazzucaton tutkimukset sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t\u00a0muitakin kiintoisia havaintoja kuin Uschanovin esille nostamat. Esimerkiksi maailman arvokkaimman p\u00f6rssiyhti\u00f6n Applen menestystuotteet iPhone ja iPad nojautuvat<\/a> julkisella rahoituksella toteutettuun tutkimukseen.<\/p>\n

Mutta markkinatalousfundamentalistit jaksavat toistella valitusvirtt\u00e4\u00e4n valtiovallan turmiollisuudesta.<\/p>\n

Mediajulkisuudessa\u00a0vilisee kaikenkarvaisia\u00a0uskomuksia, v\u00e4itt\u00e4mi\u00e4\u00a0ja puolitotuuksia. Onneksi on Uschanovin kaltaisia tosikkomaisia empiristej\u00e4, joilla on maaninen suhde faktoihin ja joiden kutsumuksena on murtaa\u00a0myyttej\u00e4.<\/p>\n

 <\/p>\n

***<\/p>\n

 <\/p>\n

H\u00e4t\u00e4 on tarpeen<\/em> ei luonnollisestikaan\u00a0keskity vain\u00a0asiavirheiden oikomiseen ja perusteettomien k\u00e4sitysten opponoimiseen, vaan analysoi laajakantoisesti l\u00e4nsimaisten yhteiskuntien henkist\u00e4, poliittista ja kulttuurista suunnanmuutosta viimeksi kuluneiden 50 vuoden aikana.<\/p>\n

Vuonna 1964 USA:n presidentti Lyndon Johnson julisti: \u201dMeill\u00e4 on valta muovata sivilisaatio sellaiseksi kuin tahdomme.\u201d Silloin kuviteltiin, ett\u00e4 edistyksellisten aatteiden voittokulkua ei pys\u00e4yt\u00e4 mik\u00e4\u00e4n. Ihmiset tulisivat alati\u00a0vapaammiksi, vauraammiksi ja tasa-arvoisemmiksi.<\/p>\n

Nyky\u00e4\u00e4n on vaikea l\u00f6yt\u00e4\u00e4 moista\u00a0optimismia. Jos mielialoja eiv\u00e4t masenna finanssikriisit ja taantumat, tarjolla on loputon kirjo muunlaista synkkyytt\u00e4\u00a0ymp\u00e4rist\u00f6ongelmista ja terrorismista \u201dl\u00e4nsimaisten arvojen rappioon\u201d. Kukin l\u00f6yt\u00e4\u00e4 vaivatta\u00a0l\u00e4ht\u00f6kohtiensa mukaiset syyt pessimismiin.<\/p>\n

Pessimismist\u00e4 kirjoittanut Jean-Marie Paul, jota Uschanov ei kirjassaan siteeraa, on kiteytt\u00e4nyt asian huvittavasti: \u201dJopa idiootit ovat lakanneet olemasta onnellisia.\u201d<\/p>\n

Uschanov t\u00e4hdent\u00e4\u00e4, ett\u00e4 H\u00e4t\u00e4 on tarpeen<\/em> ei ole optimismin puolustuspuhe. \u201dVoimat, jotka viev\u00e4t ihmisi\u00e4 pessimismiin, ovat niin vahvoja, ett\u00e4 olisi p\u00e4invastoin ihme, jos pessimismi\u00e4 ei<\/em> nyky\u00e4\u00e4n esiintyisi niin laajalti kuin esiintyy\u201d, h\u00e4n kirjoittaa. Sit\u00e4 paitsi onnellisuusteollisuuden tuottama sis\u00e4llykset\u00f6n ja ohjelmallinen optimismi\u00a0toimii usein julmana ja n\u00f6yryytt\u00e4v\u00e4n\u00e4 tsemppih\u00f6mpp\u00e4n\u00e4.<\/p>\n

Pessimismin voittokulkuun Uschanov l\u00f6yt\u00e4\u00e4 monenlaisia psykologisia, kulttuurisia ja historialliseen kehitykseen liittyvi\u00e4 mekanismeja. Osa niist\u00e4 perustuu paikkansapit\u00e4m\u00e4tt\u00f6miin uskomuksiin, esimerkiksi rikollisuuden kuvitellaan lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4n, vaikka se tosiasiassa v\u00e4henee. Osan taustalla vaikuttaa taloudellisten ja yhteiskunnallisten olojen parantuminen, joka luo uudenlaisia odotuksia ja vaatimuksia ja siten my\u00f6s uudenlaisia tyytym\u00e4tt\u00f6myyden aiheita.<\/p>\n

\u201dIhmisoikeusloukkauksia tuntuu nyky\u00e4\u00e4n olevan niin paljon, koska yh\u00e4 v\u00e4h\u00e4p\u00e4t\u00f6isempien asioiden koetaan loukkaavan ihmisoikeuksia, kuten kuuluukin<\/em>\u201d, Uschanov huomauttaa.<\/p>\n

Huomionarvoista on sekin, ett\u00e4 pessimismi samastetaan monesti syv\u00e4llisyyteen ja tarkkan\u00e4k\u00f6isyyteen. Uschanov siteeraa Adam Gopnikia, jonka mukaan taidekritiikist\u00e4 puuttuu kunnollinen sanasto l\u00e4hesty\u00e4 hilpeytt\u00e4 tai ilomielisyytt\u00e4 esteettisen\u00e4 kategoriana. Beatles-tutkijan on helpompi kirjoittaa henkev\u00e4 essee \u201dEleanor Rigbyst\u00e4\u201d kuin \u201dShe Loves Yousta\u201d.<\/p>\n

Omasta mielest\u00e4ni t\u00e4rkeimm\u00e4t taustatekij\u00e4t l\u00e4nsimaisten yhteiskuntien k\u00e4\u00e4nteelle pessimismiin l\u00f6ytyv\u00e4t talouskehityksest\u00e4. Toista maailmansotaa seuranneet vuosikymmenet olivat ennenn\u00e4kem\u00e4tt\u00f6m\u00e4n kasvun aikaa, eik\u00e4 niit\u00e4 syytt\u00e4 ole my\u00f6hemmin nimitetty angloamerikkalaisessa maailmassa kultaisiksi, Saksassa ihmeellisiksi ja Ranskassa loisteliaiksi.<\/p>\n

Tuotanto kasvoi<\/a> Euroopassa ja maailmassa 1950-luvulta 1970-luvulle<\/a> vahvemmin kuin koskaan aikaisemmin.\u00a0Kun Johnson lausui optimistiset sanansa sivilisaation muovaamisesta, niiss\u00e4 kajasteli pitk\u00e4n nousukauden luoma uskovarmuus.<\/p>\n

Sitten tuli Vietnamin sota, jota seurasivat Watergate, \u00f6ljykriisi ja stagflaatio. L\u00e4ntisten talouksien kasvumalli murtui ja samalla murtui my\u00f6s sen p\u00f6nkitt\u00e4m\u00e4 tulevaisuudenusko.<\/p>\n

Uschanov huomioi n\u00e4m\u00e4 kehityskulut ja t\u00e4ydent\u00e4\u00e4 niit\u00e4 t\u00e4rke\u00e4ll\u00e4 lis\u00e4huomiolla. 1960-lukulaisen optimismin huippuaikoina ei ollut haikailua kadotettuun kultaiseen menneisyyteen,\u00a0mik\u00e4\u00a0usein luo tyytym\u00e4tt\u00f6myytt\u00e4 ja tulevaisuudenpelkoa. Oli vain nykyisyys ja tulevaisuus. Syykin oli yksinkertainen: mielikuvia menneisyydest\u00e4 s\u00e4vyttiv\u00e4t toisen maailmansodan kauhut ja 1930-luvun laman koettelemukset. Kukapa olisi halunnut palata ajassa taaksep\u00e4in.<\/p>\n

 <\/p>\n

Kun l\u00e4hes heti sodan p\u00e4\u00e4tytty\u00e4 alkoi lis\u00e4ksi kulutusyhteiskunnan nopea nousu, onnen tunne lis\u00e4\u00e4ntyi viel\u00e4 entisest\u00e4\u00e4n. Uudet kulutusmahdollisuudet eiv\u00e4t my\u00f6sk\u00e4\u00e4n olleet mit\u00e4\u00e4n nautinnollista, ylim\u00e4\u00e4r\u00e4isen tuntuista luksusta kuin vain osaksi. Jo pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n esimerkiksi juokseva vesi ja siit\u00e4 johdetut keskinn\u00f6t, kuten pesukone, poistivat arkiel\u00e4m\u00e4st\u00e4 hyvin merkitt\u00e4v\u00e4n fyysisen rasituksen ja k\u00e4rsimyksen l\u00e4hteen, jolla suuri osa ihmisist\u00e4 oli siihen asti alistunut.<\/em><\/p><\/blockquote>\n

 <\/p>\n

***<\/p>\n

 <\/p>\n

Talouskasvun yhteys onnellisuuden ja optimismin kaltaisiin asioihin ei silti ole yksioikoinen. Luin Uschanovin kirjan j\u00e4lkeen kahden Nobel-palkitun taloustieteilij\u00e4n George Akerlofin ja Robert Shillerin uutuusteoksen Phishing for Phools: The Economics of Manipulation and Deception<\/em>.<\/p>\n

He ruotivat siin\u00e4 John Maynard Keynesin 1930 kirjoittamaa esseet\u00e4 \u201dThe Economic Possibilities for Our Grandchildren\u201d, joka ei ilmestyess\u00e4\u00e4n her\u00e4tt\u00e4nyt suurempaa huomiota, mutta jota j\u00e4lkipolvet ovat usein siteeranneet.<\/p>\n

Keynes ennusti, ett\u00e4 sadan vuoden kuluessa elintaso nousee kahdeksankertaiseksi. Vaurastuminen toisi runsaasti lis\u00e4\u00e4 vapaa-aikaa, koska ty\u00f6viikko lyhenisi 15 tuntiin. Uhkakuvana Keynes piti l\u00e4hinn\u00e4 tylsistymist\u00e4: jos ty\u00f6 ei en\u00e4\u00e4 entiseen tapaan tuo el\u00e4m\u00e4\u00e4n sis\u00e4lt\u00f6\u00e4, mist\u00e4 ihmiset l\u00f6yt\u00e4v\u00e4t tarkoituksen olemassaololleen? Pahimmassa tapauksessa runsas vapaa-aika johtaisi sellaisiin hermoromahduksiin, joista Keynesin aikana k\u00e4rsiv\u00e4t yl\u00e4luokkaiset kotirouvat, kun heid\u00e4n ei tarvinnut kokata, siivota ja pyyk\u00e4t\u00e4.<\/p>\n

Nykyp\u00e4iv\u00e4n n\u00e4k\u00f6kulmasta Keynesin ennusteet saattavat tuntua huvittavilta. Emme\u00a0tee 15-tuntista ty\u00f6viikkoa tai k\u00e4rsi liiallisesta vapaa-ajasta. Hyvin tienaavat paiskivat ylit\u00f6it\u00e4, koska se on tie menestykseen ja keskiluokkaiset ja huonosti tienaavat ahertavat, jotta s\u00e4ilytt\u00e4isiv\u00e4t leip\u00e4puunsa.<\/p>\n

T\u00e4ysin pieleen eiv\u00e4t Keynesin arviot silti menneet, vaan itse asiassa h\u00e4n ennusti elintason kasvuvauhdin h\u00e4mm\u00e4stytt\u00e4v\u00e4n tarkasti. Akerlof ja Shiller huomauttavat, ett\u00e4 USA:n reaalitulot henke\u00e4 kohden vuonna 2010 olivat 5,6 kertaa korkeammat kuin Keynesin esseen ilmestyess\u00e4. Jos ne jatkavat kasvuaan pitk\u00e4n ajan trendill\u00e4 eli 1,5-2 prosentin vuosivauhdilla, ne todellakin nousevat sadan vuoden takaiseen n\u00e4hden suunnilleen kahdeksankertaisiksi\u00a0vuoteen 2030 menness\u00e4. Samankaltaiselta n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kehitys my\u00f6s l\u00e4ntisess\u00e4 Euroopassa.<\/p>\n

Olemme siis 15 vuoden kuluttua kahdeksan kertaa vauraampia kuin isovanhempamme sata vuotta aikaisemmin, mutta emme silti koe el\u00e4v\u00e4mme hurjan ylt\u00e4kyll\u00e4isyyden keskell\u00e4, puhumattakaan ett\u00e4 voisimme\u00a0lopettaa ahertamisen ja keskitty\u00e4 tekem\u00e4\u00e4n kaikenlaista mukavaa.<\/p>\n

Mist\u00e4 t\u00e4m\u00e4 johtuu?<\/p>\n

Akerlof ja Shiller antavat yksinkertaisen vastauksen: markkinatalouden luonteeseen kuuluu taikoa alati uudenlaisia tarpeita. Markkinatalous ei niink\u00e4\u00e4n keskity niukkuuden poistamiseen, vaan pikemminkin niukkuuden tuottamiseen. Applen perustaja Steve Jobs sanoi t\u00e4m\u00e4n niin selke\u00e4sti kuin sen vain voi sanoa: \u201dAsiakkaat eiv\u00e4t tied\u00e4, mit\u00e4 tarvitsevat ennen kuin me n\u00e4yt\u00e4mme heille, mit\u00e4 he tarvitsevat.\u201d Aherramme iltakaudet ylit\u00f6iss\u00e4, jotta voisimme ostaa itsellemme sit\u00e4, mit\u00e4 Jobsin kaltaiset innovaattorit keksiv\u00e4t meille kulloinkin myyd\u00e4.<\/p>\n

 <\/p>\n

Vapaiden markkinoiden tasapainomekanismi luo t\u00e4kyj\u00e4 jokaiselle kuviteltavissa olevalle inhimilliselle heikkoudelle. Bruttokansantuotteemme voi yh\u00e4 uudestaan viisi-ja-puoli-kertaistua ja siit\u00e4 huolimatta pysymme t\u00e4ss\u00e4 samassa kurimuksessa.<\/em><\/p><\/blockquote>\n

 <\/p>\n

T\u00e4ysin tyydytetyt kuluttajat merkitsisiv\u00e4t nykyisen kaltaisen markkinatalouden loppua. Emme saa koskaan lakata haluamasta lis\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Uschanovin kuvaamassa 1960-luvun maailmassa t\u00e4m\u00e4kin asia oli (osittain) toisin. Uudet kulutustavarat samastettiin edistyksellisiin p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4riin, koska ne vapauttivat ihmiset vanhan maailman fyysisist\u00e4 rasituksista. En\u00e4\u00e4 kulutustavaroiden ymp\u00e4rill\u00e4 ei ole vastaavaa sosiaalisen optimismin hohdetta. Emansipatorisen kulutuksen korvaa demonstratiivinen kulutus, joka pyrkii kertomaan p\u00e4rj\u00e4\u00e4misest\u00e4 elintasokilpailussa.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Selailin Helsingin kirjamessuilla monia teoksia kiinnostuneena, mutta ostin lopulta vain\u00a0kaksi: Tommi Uschanovin…<\/p>\n","protected":false},"author":66,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"acf":[],"platta":{"numLikes":3,"numComments":13,"category":null,"themes":[],"commercial_partner":null,"thumbnail":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/38\/2015\/10\/uschanov-hata-on-tarpeen-300x169.jpg","blog_id":38},"jetpack_featured_media_url":"","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/posts\/1448"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/users\/66"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/comments?post=1448"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/posts\/1448\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1855,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/posts\/1448\/revisions\/1855"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/media?parent=1448"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/categories?post=1448"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/tags?post=1448"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}