{"id":161,"date":"2012-07-12T10:10:00","date_gmt":"2012-07-12T08:10:00","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.image.fi\/antiaikalainen\/vastaus-lukijalle\/"},"modified":"2018-02-28T09:28:18","modified_gmt":"2018-02-28T07:28:18","slug":"vastaus-lukijalle","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/vastaus-lukijalle\/","title":{"rendered":"Vastaus lukijalle"},"content":{"rendered":"

<\/p>\n

<\/a><\/div>\n

Sain s\u00e4hk\u00f6postiini viestin, jossa minua pyydettiin kirjoittamaan siit\u00e4, mit\u00e4 tuumin esseeromaanista.<\/p>\n

Palautteen l\u00e4hett\u00e4j\u00e4 ei toivottavasti pahastu, jos siteeraan h\u00e4nt\u00e4:<\/p>\n

“Yksi toistuva teema blogiteksteiss\u00e4si on ollut turhautuminen sellaiseen ‘psykologisoivaan’ kaunokirjallisuuteen, joka edellytt\u00e4\u00e4 lukijaltaan kiinnostusta pikemminkin ihmisiin kuin ajatuksiin. Minusta vastakkainasettelu on v\u00e4h\u00e4n outo, koska jollei kyse ole pelk\u00e4st\u00e4 viihteest\u00e4, niin kirjallisuuden tarkoitushan on joka tapauksessa tuoda esiin ajatuksia. Henkil\u00f6hahmoihin samastumiseen vahvasti nojaavissa romaaneissa ajatukset syntyv\u00e4t osittain sit\u00e4 kautta, ett\u00e4 henkil\u00f6t her\u00e4tt\u00e4v\u00e4t lukijassa tunteita, joiden syntyprosessia lukija pys\u00e4htyy analysoimaan. Toki t\u00e4m\u00e4 on romaanitaiteessa vain yksi mahdollinen lukijan puhuttelemisen tapa, mutta esim. min\u00e4 koin Lohdun vahvasti nimenomaan romaaniksi, joka toimii henkil\u00f6iden kokemuksen kuvaamisen ja tunteiden her\u00e4tt\u00e4misen kautta. Pidin siit\u00e4 sellaisena paljon. T\u00e4m\u00e4n vuoksi tuntuu h\u00e4mment\u00e4v\u00e4lt\u00e4, ett\u00e4 toistuvasti kritisoit kirjallisuudessa juuri liiallista ihmiskuvaukseen panostamista. (Juonivetoinen Lohtu ei tietenk\u00e4\u00e4n ole, mutta hyv\u00e4 ihmiskuvaus ja juonellisuus harvoin mahtuvatkaan samaan kirjaan, vaan useimmat “perinteiset” romaanit keskittyv\u00e4t jompaan kumpaan.)”<\/em><\/p>\n

Koska olen v\u00e4h\u00e4n huonossa bloggausvireess\u00e4, kopioin (hieman editoituna) vastaukseni palautteen l\u00e4hett\u00e4j\u00e4lle. Ehk\u00e4 joskus tulevaisuudessa saan itsest\u00e4ni irti sen verran, ett\u00e4 kirjoitan t\u00e4nne paremmin ja perusteellisemmin esseeromaania koskevista ajatuksistani.<\/p>\n

“Kiitokset palautteesta. En tied\u00e4, onko minulla nyt paukkuja kirjoitella pitki\u00e4 tekstej\u00e4 blogiin, koska aherran otsa hiess\u00e4 tulevan kirjani parissa, joten voi olla etten jaksa esseeromaania Antiaikalaisessa ruotia.<\/p>\n

En pid\u00e4 enk\u00e4 ole koskaan pit\u00e4nytk\u00e4\u00e4n ajatusten her\u00e4tt\u00e4mist\u00e4 ja ihmiskuvausta toistensa jyrkkin\u00e4 vastakohtina kaunokirjallisuudessa. Totta kai perinteinen romaani, joka rakentuu juonenkuljetuksen ja henkil\u00f6psykologisen kuvauksen varaan, voi her\u00e4tt\u00e4\u00e4 ajatuksia siin\u00e4 miss\u00e4 esseistiikkakin. On kyse painotuseroista. Jos vertaa vaikkapa Jonathan Franzenin ja W.G. Sebaldin teoksia, on helppo sanoa, ett\u00e4 edellinen on kiinnostunut vahvoista ihmiskuvista ja j\u00e4lkimm\u00e4inen taas esseistisesti syvenev\u00e4st\u00e4 pohdinnasta. Franzen on omassa lajissaan hyv\u00e4 kirjailija, mutta minun on vaikea innostua h\u00e4nest\u00e4, koska olen kiinnostunut niin eri jutuista kuin h\u00e4n.<\/p>\n

Kuten Lohdusta sanot, sit\u00e4 (kuten varmasti melkein mit\u00e4 tahansa romaania) voi lukea henkil\u00f6psykologian ja ihmissuhdedynamiikan ynn\u00e4 muiden vastaavien juttujen pohjalta. ‘Lukijan syntym\u00e4 on tekij\u00e4n kuolema’, kirjoitti Barthes. Kirjailija ei voi mitenk\u00e4\u00e4n kontrolloida tekstins\u00e4 synnytt\u00e4m\u00e4\u00e4 vastaanottoa.<\/p>\n

V\u00e4it\u00e4n kuitenkin, ett\u00e4 Lohdusta olisi tullut erilainen romaani, jos olisin vahvoihin ihmiskuviin uskova ja niihin satsaava kirjailija. Se olisi varmaan alkanut samoin kuin nytkin eli Johanin nekrologilla, mutta siit\u00e4 olisin sitten siirtynyt takaumien avulla lineaariseen kerrontaan ja l\u00e4htenyt kartoittamaan Johanin ja Eliksen yhteist\u00e4 historiaa ja el\u00e4m\u00e4nvaiheita lapsuus- tai nuoruusvuosista aina Johanin viimeisiin p\u00e4iviin. Heid\u00e4n suhteessaanhan on paljon tarinan ja draaman aineksia, joista olisi voinut kehitell\u00e4 leve\u00e4\u00e4 ja laveaa epiikkaa. He olisivat niin sanotusti ‘kehittyneet romaanihenkil\u00f6in\u00e4’ tarinan edetess\u00e4 ja tarina olisi paljastanut heid\u00e4n ‘syv\u00e4n minuutensa’ ik\u00e4\u00e4n kuin vaivihkaa toiminnan, dialogin, merkityksellisiin yksityiskohtiin tarkentamisen sun muun kautta. N\u00e4in olisin voinut tehd\u00e4 Lohdusta lukuromaanin, joka houkuttaa samastumaan henkil\u00f6hahmoihin, my\u00f6t\u00e4el\u00e4m\u00e4\u00e4n heid\u00e4n menestyksens\u00e4 ja vastoink\u00e4ymisens\u00e4 sek\u00e4 pohdiskelemaan heid\u00e4n vaikuttimiaan ja motiivejaan.<\/p>\n

En kuitenkaan kirjoittanut lukuromaania, vaan jonkinlaisen metaromaanin, jossa ei nojauduta epiikkaan vaan haetaan kirjallista kerroksellisuutta sekoittamalla erilaisia tekstiformaatteja ja erilaisia kerronnallisia kuvioita. En pyrkinyt paljastamaan Johanin ja Eliksen ‘syv\u00e4\u00e4 minuutta’, vaan l\u00e4hdin siit\u00e4, ett\u00e4 he ovat pikemminkin \u00e4\u00e4nt\u00e4 kuin luonnetta (vaikka toki lukija voi ‘l\u00f6yt\u00e4\u00e4’ heid\u00e4t heid\u00e4n \u00e4\u00e4nens\u00e4 kautta ja kuvitella samalla heid\u00e4n luonteensa). <\/p>\n

Ja toki yritin kirjoittaa Lohtuun paljon sellaisiakin tasoja, jotka eiv\u00e4t ole mitenk\u00e4\u00e4n sidoksissa henkil\u00f6hahmoihin. Yksi t\u00e4rkeimmist\u00e4 ja kirjassa monin eri tavoin toistuvista jutuista on pyrkimys puolustaa avoimia, monitulkintaisia systeemej\u00e4 suljettuja, yksitulkintaisia systeemej\u00e4 vastaan, liittyiv\u00e4tp\u00e4 ne ihmissuhteisiin, viestint\u00e4\u00e4n, taiteeseen, kulttuuriin tai politiikkaan. Lohdun henkil\u00f6ist\u00e4 Johan on itseriittoinen, suljettu systeemi, kun taas Elis on (tai ainakin haluaisi olla) avoin systeemi: solmia yhteyksi\u00e4 itsens\u00e4 ulkopuolelle, antautua vuorovaikutukseen.<\/p>\n

No, lukijan ei tietenk\u00e4\u00e4n tarvitse tulkita Lohtua samoin kuin min\u00e4 sit\u00e4 kirjoittaessani. On vain hyv\u00e4, jos muut l\u00f6yt\u00e4v\u00e4t siit\u00e4 eri asioita kun min\u00e4.”<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Sain s\u00e4hk\u00f6postiini viestin, jossa minua pyydettiin kirjoittamaan siit\u00e4, mit\u00e4 tuumin esseeromaanista. Palautteen…<\/p>\n","protected":false},"author":66,"featured_media":781,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"acf":[],"platta":{"numLikes":0,"numComments":5,"category":null,"themes":[],"commercial_partner":null,"thumbnail":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/38\/2015\/03\/old-letters.jpg","blog_id":38},"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/38\/2015\/03\/old-letters.jpg","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/posts\/161"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/users\/66"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/comments?post=161"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/posts\/161\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2047,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/posts\/161\/revisions\/2047"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/media\/781"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/media?parent=161"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/categories?post=161"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/tags?post=161"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}