{"id":1710,"date":"2016-10-16T13:38:55","date_gmt":"2016-10-16T10:38:55","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.image.fi\/antiaikalainen\/?p=1710"},"modified":"2018-02-28T09:25:10","modified_gmt":"2018-02-28T07:25:10","slug":"kirjailija-jolle-koskenniemi-olisi-nyrpistanyt-jalosukuista-nenaansa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/kirjailija-jolle-koskenniemi-olisi-nyrpistanyt-jalosukuista-nenaansa\/","title":{"rendered":"Kirjailija jolle Koskenniemi olisi nyrpist\u00e4nyt jalosukuista nen\u00e4\u00e4ns\u00e4"},"content":{"rendered":"

\"celine\"<\/a><\/p>\n

On kirjoja, jotka muistetaan yhdest\u00e4 lauseesta, eik\u00e4 se v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ole ensimm\u00e4inen tai viimeinen lause. Kurt Vonnegutin toisen maailmansodan loppuvaiheisiin sijoittuvan\u00a0Teurastamo 5:n<\/em> kertoja toteaa\u00a0\u201dNiin se k\u00e4y\u201d aina kun joku kuolee.<\/p>\n

Osa aikalaiskriitikoista piti sit\u00e4 rasittavana temppuiluna. Vonnegut my\u00f6nsi, ett\u00e4 he eiv\u00e4t olleet aivan v\u00e4\u00e4r\u00e4ss\u00e4. Vasta my\u00f6hemmin h\u00e4n tajusi, mist\u00e4 sai yllykkeen moiseen. Kirjoittaessaan Teurastamo 5:tt\u00e4<\/em> Vonnegut luki Louis-Ferdinand C\u00e9linen \u201dmyrskyis\u00e4\u00e4 mestariteosta\u201d Niin kauas kuin y\u00f6t\u00e4 riitt\u00e4\u00e4.<\/em><\/p>\n

Toistolause oli Vonnegutin mukaan k\u00f6mpel\u00f6 yritys ilmaista se, mink\u00e4 ensimm\u00e4isen maailmansodan kauhut kokenut C\u00e9line ilmaisee paljon v\u00e4kev\u00e4mmin: \u201dKuolema ja k\u00e4rsimys eiv\u00e4t voi olla niin merkityksellisi\u00e4 kuin kuvittelen niiden olevan. Ne ovat tuiki tavallisia asioita, ja taipumukseni suhtautua niihin \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen vakavasti kertoo, ett\u00e4 olen p\u00e4\u00e4st\u00e4ni vialla. On yritett\u00e4v\u00e4 ajatella selke\u00e4mmin.\u201d<\/p>\n

Niin se k\u00e4y. C\u00e9linen lukeminen synnytt\u00e4\u00e4 voimakkaita vaikutuksia, mutta ne ilmenev\u00e4t salakavalasti.<\/p>\n

Walter Benjamin sanoi, ett\u00e4 jokainen suuri teos murtaa jonkin olemassa olevan kirjallisen genren tai luo kokonaan uuden. C\u00e9linen kohdalla se pit\u00e4\u00e4 paikkansa. Monet kirjailijat ovat tunnustaneet h\u00e4nelle velkansa, mutta ei ole olemassa c\u00e9linel\u00e4ist\u00e4 tyylikoulukuntaa. Vonnegut vitsaili, ett\u00e4 C\u00e9linen leimallisinta tunnusmerkki\u00e4, vimmaiset lauseet toisistaan erottavaa kolmea pistett\u00e4, k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t vain roskalehtien kolumnistit.<\/p>\n

Suoranaiset edelt\u00e4j\u00e4tkin j\u00e4\u00e4v\u00e4t C\u00e9linell\u00e4 v\u00e4hiin. H\u00e4net voi toki liitt\u00e4\u00e4 samaan ranskalaisen kirjallisuuden alahaaraan Villonin, Rabelais\u2019n ja markiisi de Saden kanssa, mutta yhteydet ovat enemm\u00e4n\u00a0yl\u00e4tasolla kuin ytimiss\u00e4.<\/p>\n

 <\/p>\n

***<\/p>\n

 <\/p>\n

\u201dSaan vihlovan p\u00e4\u00e4ns\u00e4ryn aina kun yrit\u00e4n kirjoittaa C\u00e9linest\u00e4\u201d, Vonnegut tunnusti.<\/p>\n

Vonnegut\u00a0ei ollut vaivoineen yksin. C\u00e9line on 1900-luvun maailmankirjallisuuden suurimpia p\u00e4\u00e4ns\u00e4rkyj\u00e4. Niin kauas kuin y\u00f6t\u00e4 riitt\u00e4\u00e4<\/em> nosti h\u00e4net kolmekymment\u00e4luvun alussa edistyksellisten piirien sankariksi. Vasemmistolaiset \u00e4lyk\u00f6t laskivat h\u00e4net omiensa joukkoon, koska katsoivat C\u00e9linen vastustavan juuri oikeita asioita eli kapitalismia, liberalismia ja kolonialismia.<\/p>\n

Ihailu muuttui inhoksi kolmekymment\u00e4luvun lopulla, kun C\u00e9line julkaisi avoimen juutalaisvastaisen Bagatelles pour un massacren<\/em> ja tunnusti, ett\u00e4 Saksan kansallissosialistien kovan linjan antisemitismi miellytt\u00e4\u00e4 h\u00e4nt\u00e4 enemm\u00e4n kuin Italian fasistien miedompi versio.<\/p>\n

Toisen maailmansodan j\u00e4lkeen C\u00e9line pakeni Ranskasta Vichyn nukkehallituksen j\u00e4senten ja muiden yhteistoimintamiesten kanssa. Jos h\u00e4n olisi j\u00e4\u00e4nyt kotimaahansa, h\u00e4net olisi teloitettu, kuten er\u00e4\u00e4t h\u00e4nen tuttavansa. Pakomatkastaan Saksaan ja Tanskaan C\u00e9line kirjoitti romaanitrilogian, jonka ensimm\u00e4inen osa Linnasta linnaan<\/em> ilmestyi t\u00e4n\u00e4 syksyn\u00e4 suomeksi erinomaisena k\u00e4\u00e4nt\u00e4j\u00e4n\u00e4\u00e4n Ville Keyn\u00e4s.<\/p>\n

C\u00e9linen sodanj\u00e4lkeisist\u00e4 romaaneista on turha etsi\u00e4 poliittisia synnintunnustuksia. Ne eiv\u00e4t ole Canossan matkoja vaan kirjallisia kostoretki\u00e4 niit\u00e4 vastaan, jotka vaativat C\u00e9line\u00e4 tillille saksalaismiehityksen j\u00e4lkeen. Osansa saavat my\u00f6s monet kirjallisuusmaailman hahmot, esimerkiksi Jean-Paul Sartre, joka otti osansa vastarintaliikkeen kunniasta, vaikka pysytteli syrj\u00e4ss\u00e4 tositoimista: \u201d\u2026 ajattelen nyt erityisesti yht\u00e4, Tartrea! [C\u00e9linen Sartresta k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4 pilkkanimi] varsinainen paskaojan kerma! ja miten se mustamaalasi minua, myllersi taivaat ja maat jotta minut teilattaisiin, suon sille oikeuden viiteen\u2026 kuuteen neoplasmaan ruokatorven ja haiman v\u00e4lille!\u201d<\/p>\n

Vaikka C\u00e9line\u00e4 harmitti ep\u00e4henkil\u00f6ksi joutuminen, h\u00e4n ei tuominnut vanhoja juutalaisvastaisia kirjoituksiaan. H\u00e4n v\u00e4h\u00e4tteli holokaustia ja julisti valkoisen sivilisaation luhistuneen Stalingradin taistelussa. V\u00e4lill\u00e4\u00a0C\u00e9line haikaili mainetta ja tunnustusta, kuten kuka tahansa kirjailija, mutta jo seuraavassa hetkess\u00e4 uhmamieli otti vallan:<\/p>\n

Yht\u00e4kki\u00e4, idea!… jos ne antaisivat minulle Nobelin palkinnon?… se auttaisi kaasulaskussa, veroissa ja porkkanoissa!… eiv\u00e4t ne mulkut sit\u00e4 minulle anna! eik\u00e4 heid\u00e4n kuninkaansa! kaikille hinttareille kyll\u00e4!… Nimenomaan! Planeetan pahimmille vaseliiniperseille!… toden totta!<\/em><\/p><\/blockquote>\n

Tietty\u00e4\u00a0tragikomiikkaa on siin\u00e4, ett\u00e4 C\u00e9line ei miehityksen aikana ollut sen paremmin saksalaisten kuin heit\u00e4 h\u00e4nnystelevien ranskalaisten vallanpit\u00e4jien suosiossa. He pitiv\u00e4t C\u00e9linen alatyylist\u00e4, kirouksia ja solvauksia vilisev\u00e4\u00e4 proosaa vastenmielisen\u00e4 ja ep\u00e4iliv\u00e4t h\u00e4nen juutalaisvastaisia kirjoituksiaan jonkinlaiseksi parodiaksi.<\/p>\n

Jos mukaillaan Woody Allenin karikatyyri\u00e4, kunnon natsilla tai fasistilla on rypyt\u00f6n univormu, kiilt\u00e4v\u00e4t saappaat ja hyv\u00e4t k\u00e4yt\u00f6stavat. C\u00e9linen kaltainen r\u00e4yh\u00e4henki ei sovi sellaisten ihmisten maailmaan, eik\u00e4 C\u00e9line suinkaan parantanut asemaansa luonnehtiessaan kansallissosialismia arjalaiseksi potaskaksi.<\/p>\n

Tommi Uschanov leikittelee Linnasta linnaan<\/em> -romaanin j\u00e4lkisanoissa ajatuksella V. A. Koskenniemen ja C\u00e9linen kohtaamisesta. Koskenniemi \u201dolisi luultavasti pidellyt jalopiirteist\u00e4 arjalaista nen\u00e4\u00e4ns\u00e4.\u201d<\/p>\n

 <\/p>\n

***<\/p>\n

 <\/p>\n

Juutalaisvastaisuus ei ole n\u00e4kyv\u00e4ll\u00e4 sijalla niiss\u00e4 C\u00e9linen romaaneissa, joita kirjallinen maailma arvostaa. Niiden mielenmaisemaa hallitsee tummanpuhuva vastavalistuksen henki. Joku voisi kutsua sit\u00e4 taantumuksellisuudeksi.<\/p>\n

C\u00e9linelt\u00e4 puuttuu usko ihmisen jalouteen, hyvyyteen ja kunnollisuuteen. Niinp\u00e4 h\u00e4n ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n syleile edistyksellisi\u00e4 ajatuksia historian marssista kohti ihmiskunnan suurta kukoistusta. Jokaisesta ihmisest\u00e4 paljastuu raaputtamalla elukka, sosiaaliset normistot peitt\u00e4v\u00e4t alleen aidomman todellisuuden, jota hallitsevat ahneus, kiima ja v\u00e4kivaltaisuus.<\/p>\n

Jukka Mannerkorven suomentamaan Niin kauas kuin y\u00f6t\u00e4 riitt\u00e4\u00e4<\/em> -romaaniin sis\u00e4ltyy episodi, joka tiivist\u00e4\u00e4 C\u00e9linen tuotantoa hallitsevan el\u00e4m\u00e4nn\u00e4kemyksen. Siin\u00e4 p\u00e4\u00e4henkil\u00f6 Bardamu laskeutuu New Yorkissa katutasolta maan alle marmorista rakennettuun julkiseen k\u00e4ym\u00e4l\u00e4\u00e4n. Paikka on t\u00e4ynn\u00e4 miehi\u00e4, jotka istuvat housut kintuissa ja p\u00e4\u00e4stelev\u00e4t ulostaessaan t\u00f6rkeit\u00e4 \u00e4\u00e4ni\u00e4.<\/p>\n

Sitten puhuttiin rivoja, r\u00f6yht\u00e4iltiin ja pahempaakin, huidottiin kuin hullut laitoksensa pihalla ja asetuttiin ulostusaukolle. Uusien tulijoiden piti vastata tuhanteen roisiin vitsiin laskeutuessaan portaita kadulta; silti kaikki n\u00e4yttiv\u00e4t olevan ihastuksissaan.<\/em><\/p>\n

Jalkak\u00e4yt\u00e4v\u00e4ll\u00e4 miehet k\u00e4ytt\u00e4ytyiv\u00e4t hillitysti, olivat t\u00e4sm\u00e4llisi\u00e4 ja n\u00e4yttiv\u00e4t ik\u00e4vystyneilt\u00e4, mutta mahdollisuus tyhjent\u00e4\u00e4 suolensa metel\u00f6iv\u00e4ss\u00e4 seurassa tuntui vapauttavan heid\u00e4t ja ilahduttavan heit\u00e4 sisint\u00e4\u00e4n my\u00f6ten.<\/em><\/p><\/blockquote>\n

Pariin v\u00e4itelauseeseen ja alkukuvaan tiivistettyn\u00e4 C\u00e9linen maailmankuva saattaa tuntua banaalilta, mutta h\u00e4nen romaaniensa vaikutusvoima on niiss\u00e4 kokemuksissa, jotka se lukijalle v\u00e4litt\u00e4\u00e4. Ne ilmenev\u00e4t\u00a0katuojan pohjalta nousevassa, kaikista kirjallisista koristeista riisutussa proosakieless\u00e4.<\/p>\n

C\u00e9linen proosa ilment\u00e4\u00e4 parhaimmillaan tai pahimmillaan niin sysimustaa metafyysist\u00e4 ep\u00e4toivoa,\u00a0ett\u00e4 siit\u00e4 ei voi olla vaikuttumatta ja h\u00e4iriintym\u00e4tt\u00e4. P\u00e4\u00e4t\u00e4kin voi alkaa s\u00e4rke\u00e4.<\/p>\n

Luin \u00e4skett\u00e4in er\u00e4\u00e4n nykykirjailijan novellikokoelman, jossa kielellist\u00e4 tykityst\u00e4 s\u00e4estettiin h\u00e4vytt\u00f6m\u00e4ll\u00e4 ja groteskilla seksuaalispainotteisella kuvastolla. Teos oli lahjakkaan tekij\u00e4n sujuva taidonn\u00e4yte, mutta ei j\u00e4rkytt\u00e4nyt eik\u00e4 h\u00e4irinnyt minua lainkaan, puhumattakaan, ett\u00e4 olisin saanut siit\u00e4 p\u00e4\u00e4ns\u00e4rky\u00e4.\u00a0Lukukokemukseni j\u00e4i oudon laimeaksi.<\/p>\n

Mietitty\u00e4ni asiaa\u00a0tulin siihen tulokseen, ett\u00e4 kyseinen teos yritti j\u00e4rkytt\u00e4\u00e4 vain kuvastollaan, ei ajatuksillaan. Se oli maailmankuvallaan vankkumattomasti kaikkien oikeiden asioiden puolella: sorrettujen, syrj\u00e4ytettyjen ja kaltoin kohdeltujen. Teoksen rankistelu tuntui graffitien sutimiselta sis\u00e4pihan sein\u00e4\u00e4n, jota saapuvat katsomaan vain graffiteja arvostavat taideihmiset. He tuumivat sitten kesken\u00e4\u00e4n: \u201dVoinpa kuvitella, kuinka n\u00e4m\u00e4 n\u00e4rk\u00e4stytt\u00e4v\u00e4t porvaria!\u201d<\/p>\n

H\u00e4vyt\u00f6n kuvasto ei j\u00e4rkyt\u00e4*, h\u00e4vytt\u00f6m\u00e4t ajatukset j\u00e4rkytt\u00e4v\u00e4t. Jos C\u00e9line olisi ollut oikealla puolella historiaa, h\u00e4nen proosansa tekisi yh\u00e4\u00a0vaikutuksen, mutta aiheuttaisiko se p\u00e4\u00e4ns\u00e4rky\u00e4? Tuskin.<\/p>\n

(* Toki aito repotaasi voi j\u00e4rkytt\u00e4\u00e4. Kaunokirjallisuuden kauheus on kuitenkin fiktiokauheutta, taiteellisuutensa\u00a0et\u00e4\u00e4nnytt\u00e4m\u00e4\u00e4.)<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

On kirjoja, jotka muistetaan yhdest\u00e4 lauseesta, eik\u00e4 se v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ole ensimm\u00e4inen tai…<\/p>\n","protected":false},"author":66,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"acf":[],"platta":{"numLikes":1,"numComments":4,"category":null,"themes":[],"commercial_partner":null,"thumbnail":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/38\/2016\/10\/celine-300x145.jpg","blog_id":38},"jetpack_featured_media_url":"","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/posts\/1710"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/users\/66"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/comments?post=1710"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/posts\/1710\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1837,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/posts\/1710\/revisions\/1837"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/media?parent=1710"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/categories?post=1710"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/tags?post=1710"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}