{"id":172,"date":"2012-04-20T10:56:00","date_gmt":"2012-04-20T08:56:00","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.image.fi\/antiaikalainen\/plutokratian-puolustus\/"},"modified":"2018-02-28T09:28:21","modified_gmt":"2018-02-28T07:28:21","slug":"plutokratian-puolustus","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/plutokratian-puolustus\/","title":{"rendered":"Plutokratian puolustus"},"content":{"rendered":"
<\/a><\/div>\n

Taannoisen (“pieneen esseem\u00f6lin\u00e4\u00e4n” liitetyn) merkint\u00e4ni kommentiosastolla vihjasin kirjoittavani t\u00e4nne Bj\u00f6rn Wahlroosin kirjasta Markkinat ja demokratia \u2013<\/span> Loppu enemmist\u00f6n tyrannialle<\/em>. Olen lukenut kyseisen teoksen, l\u00e4hinn\u00e4 ty\u00f6n puolesta, ja ty\u00f6st\u00e4 se k\u00e4vikin. <\/span><\/span>

<\/span>
Mik\u00e4h\u00e4n siin\u00e4 mahtaa olla, ett\u00e4 Wahlroosin edustaman genren, arvohenkil\u00f6iden asiaproosan, saralla on niin v\u00e4h\u00e4n sellaisia, jotka osaavat tehd\u00e4 kiintoisaa tai edes luettavaa teksti\u00e4? Max Jakobson on Suomessa t\u00e4m\u00e4n alan suvereeni mestari. Wahlroos ei yll\u00e4 l\u00e4hellek\u00e4\u00e4n h\u00e4nen tasoaan. Markkinat ja demokratia<\/em> on asiaproosana yht\u00e4 uuvuttavaa kuin t\u00e4rkeilev\u00e4\u00e4.<\/span><\/span>

<\/span>
Pohdin pitk\u00e4\u00e4n kannattaako minun kirjoittaa t\u00e4st\u00e4 kev\u00e4\u00e4n kohukirjasta mit\u00e4\u00e4n. Otavan tuore tiedote ei ainakaan rohkaissut keskustelua jatkamaan. Tiedotteessa kerrotaan, ett\u00e4 “vilkas keskustelu” siivitt\u00e4\u00e4 kirjan myynti\u00e4, ja siit\u00e4 on otettu jo nelj\u00e4s painos. Tuskin ne ensimm\u00e4iset ihan pieni\u00e4 painoksia olivat. Ehk\u00e4 t\u00e4m\u00e4kin merkint\u00e4 tuo muutaman ostajan lis\u00e4\u00e4.<\/span><\/span>

<\/span>
Suurempi syy empimiseeni on kuitenkin se, ett\u00e4 Timo Harakka kirjoitti Helsingin Sanomiin Markkinoista ja demokratiasta<\/em> todella ansiokkaan ja perusteellisen <\/span>arvion<\/span><\/a>. Siin\u00e4 sanotaan useimmat niist\u00e4 asioista, jotka olin ajatellut t\u00e4\u00e4ll\u00e4 sanoa. Siksip\u00e4 merkint\u00e4ni koostuu l\u00e4hinn\u00e4 reunahuomautuksista Harakan tekstiin.<\/span><\/span>

<\/span>
Harakan blogissa er\u00e4s kommentoija sanoo, ett\u00e4 Hesarin arviossa ei mainita Ayn Randia. Se onkin t\u00e4hdellinen huomautus. Markkinat ja demokratia<\/em> nimitt\u00e4in kertoo saman tarinan kuin Ayn Rand teoksessaan Atlas Shrugged<\/em>, joka ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4kseni on Wahlroosin lempiromaani. Olen k\u00e4sitellyt kyseist\u00e4 teosta blogissani <\/span>aiemmin<\/span><\/a>. Wahlroos varoittelee, ett\u00e4 rikkaat ja lahjakkaat ihmiset eiv\u00e4t suostu loputtomiin el\u00e4m\u00e4\u00e4n tulojen uudelleenjakoon keskittyv\u00e4n enemmist\u00f6n tyrannian (eli hyvinvointivaltion) alaisuudessa, vaan ottavat jalat alleen, muuttavat sellaiseen paikkaan, jossa on mieluisampi hallitusmuoto. Vapaan liikkuvuuden maailmassa se onnistuu.<\/span><\/span>

<\/span>
Huomionarvoisena voi pit\u00e4\u00e4 sit\u00e4, ett\u00e4 pitkien aikasarjojen perusteella pohjoismaiset osakkeet sijoittuvat kansainv\u00e4lisiss\u00e4 tuottovertailuissa ter\u00e4vimp\u00e4\u00e4n k\u00e4rkeen. Hyvinvointivaltio on siis ollut hyv\u00e4 paikka my\u00f6s sijoittajille, ainakin menneisyydess\u00e4. Wahlroos kuitenkin on varma, ett\u00e4 hyvinvointivaltioiden ankarat veromallit on tuomittu h\u00e4vi\u00e4m\u00e4\u00e4n kansainv\u00e4lisess\u00e4 kilpailussa. Joutavat siis historian roskakoriin.<\/span><\/span>

<\/span>
Wahlroos arvostelee historiantutkijoita siit\u00e4, ett\u00e4 he eiv\u00e4t huomioi tai tajua taloudellisten seikkojen painavuutta ihmiskunnan kehityksess\u00e4. T\u00e4llaisen kritiikin j\u00e4lkeen on masentavaa lukea Wahlroosin omaa perin tarkoitushakuista historiallista analyysi\u00e4. R\u00e4ikeimmill\u00e4\u00e4n h\u00e4n kytkee eurooppalaiset hyvinvointivaltiot samaan tyrannioiden ketjuun fasismin ja stalinismin kanssa: “Niinp\u00e4 1900-luku nosti ennenn\u00e4kem\u00e4tt\u00f6m\u00e4n enemmist\u00f6n tyrannian aallon ensin fasismina ja toisen maailmansodan j\u00e4lkeen varsinkin ylimpien tuloluokkien henkil\u00f6verotuksen nousuna.” <\/span><\/span>

<\/span>
T\u00e4ss\u00e4 kohdin on syyt\u00e4 nostaa esiin Friedrich Hayek, jonka The Road to Serfdom<\/em> -kirjaa Wahlroos on ylist\u00e4nyt joissakin haastatteluissa. Vuonna 1944 julkaistussa teoksessaan Hayek hy\u00f6kk\u00e4\u00e4 raivoisasti vasemmistoa vastaan, koska on varma ett\u00e4 hyvinvointivaltioon ja markkinoiden s\u00e4\u00e4ntelyyn t\u00e4ht\u00e4\u00e4v\u00e4t poliittiset ohjelmat johtavat v\u00e4\u00e4j\u00e4\u00e4m\u00e4tt\u00e4 tyranniaan ja orjuuteen. Samansis\u00e4lt\u00f6ist\u00e4 viesti\u00e4 Wahlroos on toistanut i\u00e4t ajat ja toistaa my\u00f6s kirjassaan. H\u00e4n ei halua erottaa sit\u00e4 historiallista kontekstia, jossa Hayek profetiansa esitti. Hayek eli nuorena miehen\u00e4 It\u00e4vallassa, jossa koki ensin taantumuksellisen vallankaappauksen ja my\u00f6hemmin natsien miehityksen, kunnes l\u00e4hti maanpakoon ja nousi Chicagon koulukunnan uusliberalististen taloustieteilij\u00f6iden oppi-is\u00e4ksi. Hayek syytti Euroopan murhen\u00e4ytelm\u00e4st\u00e4 ennen muuta vasemmistoa, ja piti selv\u00e4n\u00e4 ett\u00e4 vasemmiston virheet johtaisivat my\u00f6s sodan j\u00e4lkeen kammottaviin lopputuloksiin. Sodanj\u00e4lkeinen talousihme ja eurooppalaisten hyvinvaltioiden menestyksen vuosikymmenet veiv\u00e4t Hayekin profetioilta uskottavuutta.<\/span><\/span>

<\/span>
Tony Judt on kirjoittanut: “Niinp\u00e4 kun tavanomaisia kliseit\u00e4 vapaista markkinoista ja l\u00e4nsimaisista vapauksista kerrataan, toistetaan oikeastaan — kuin sammuvan t\u00e4hden valoa — keskustelua, jota innostivat ja k\u00e4viv\u00e4t 70 vuotta sitten enimm\u00e4kseen 1800-luvun lopssa syntyneet miehet. Taloustieteellisi\u00e4 termej\u00e4, joilla t\u00e4n\u00e4\u00e4n rohkaistaan ajattelemaan, ei tietenk\u00e4\u00e4n yleens\u00e4 liitet\u00e4 n\u00e4ihin kaukaisiin poliittisiin erimielisyyksiin ja kokemuksiin. Useimmat kaupallisen alan korkeakouluopiskelijoista eiv\u00e4t ole kuulleetkaan kaikista n\u00e4ist\u00e4 eksoottisista ulkomaisista ajattelijoista.” (Huonosti k\u00e4y maan.<\/em> Like 2010.)<\/em><\/span><\/span>

<\/span>
T\u00e4t\u00e4 sammuvan t\u00e4hden valoa jakelee Wahlroos, jonka mielest\u00e4 historiantutkijat eiv\u00e4t ole teht\u00e4viens\u00e4 tasalla.<\/span><\/span>

<\/span>
Minulle henkil\u00f6kohtaisesti h\u00e4kellytt\u00e4vin huomio Markkinoita ja demokratiaa<\/em> lukiessa oli se, kuinka v\u00e4h\u00e4n Wahlroosin ajattelun peruskuvio on muuttunut h\u00e4nen taistolaisvuosistaan. Se n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 h\u00e4kellytt\u00e4neen Harakkaakin, sill\u00e4 Hesarin arvionsa alussa h\u00e4n siteeraa samaa kohtaa, jossa itsekin nikottelin: “Korvaamalla luokkaristiriita kilpailulla ja yhteiskunnallinen vallankumous luovalla tuholla voimme kehitt\u00e4\u00e4 uuden, suuren historiann\u00e4kemyksen ja k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 sit\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4ksemme modernia maailmaa muokkaavia voimia ja prosesseja.”<\/span><\/span>

<\/span>
Menestyneen\u00e4 pankkiirina Wahlroos uskoo yht\u00e4 vahvasti historian liikelakeihin kuin radikaalissa nuoruudessaan, etumerkit vain ovat vaihtuneet: kapitalismi on edistyksellinen ja sosialismi (tai hyvinvointivaltion mallit) taantumuksellinen voima. Onhan t\u00e4m\u00e4 v\u00e4h\u00e4n surkuhupaisaa. “Suuresta historiann\u00e4kemyksest\u00e4\u201d puhuvat nykyisin yleens\u00e4 vain harrastelijat ja populistit. <\/span><\/span>

<\/span>
Teoreettisesta mahtipontisuudestaan huolimatta Markkinat ja demokratia<\/em> on kuitenkin pohjimmiltaan pelkk\u00e4 monimiljon\u00e4\u00e4rin poliittinen pamfletti. Wahlroosille ei vain riit\u00e4 se, ett\u00e4 h\u00e4n kertoisi mik\u00e4 h\u00e4nt\u00e4 miellytt\u00e4\u00e4 ja mik\u00e4 ei (vaikka sill\u00e4 tavalla kirjasta olisi varmaan tullut iskev\u00e4mpi ja luettavampi). H\u00e4n haluaa antaa my\u00f6s maailmanselityksen, tulla suureksi yhteiskunnalliseksi ajattelijaksi. Siin\u00e4 h\u00e4n muistuttaa itse\u00e4\u00e4n rikkaampaa ja maineikkaampaa George Sorosia, joka p\u00e4\u00e4tti vanhoilla p\u00e4ivill\u00e4\u00e4n ruveta filosofiksi.<\/span>

<\/span>
Ne, jotka ovat valmiiksi kaikesta samaa mielt\u00e4 varmaankin vaikuttuvat Wahlroosin teeseist\u00e4. Ulkomaankauppaministeri Alexander Stubb kuulemma twiittasi tuoreeltaan, ett\u00e4 “deep, deep book.” My\u00f6hemmin h\u00e4n tuomitsi Dagens Industrin haastattelussa Harakan Hesariin kirjoittaman arvostelun pateettiseksi pohjanoteeraukseksi.<\/span>

<\/span>
“Det \u00e4r l\u00e4tt att driva en polemisk debatt om Bj\u00f6rn Wahlroos teser. I Finland hade Huvudstadsbladet en kritisk, men analytisk recension om boken. Helsingin Sanomat stod d\u00e4r-emot f\u00f6r bottennoteringen, med en ideologiskt pr\u00e4glad recension, d\u00e4r skribenten inte kunde skilja mellan sina f\u00f6rdomar om f\u00f6rfattaren och inneh\u00e5llet av boken. Recensionen var rent ut sagt patetisk.”<\/em><\/span>

<\/span>
On joskeenkin hupaisaa, ett\u00e4 Stubb syytt\u00e4\u00e4 Harakkaa ideologisuudesta. Ik\u00e4\u00e4n kuin Wahlroosin kirja ei olisi l\u00e4peens\u00e4 ideologinen. <\/span>Alex hei, s\u00e4 olet aika tsoukki!<\/span><\/span><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Taannoisen (“pieneen esseem\u00f6lin\u00e4\u00e4n” liitetyn) merkint\u00e4ni kommentiosastolla vihjasin kirjoittavani t\u00e4nne Bj\u00f6rn Wahlroosin kirjasta Markkinat ja…<\/p>\n","protected":false},"author":66,"featured_media":785,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[21],"tags":[],"acf":[],"platta":{"numLikes":0,"numComments":8,"category":null,"themes":[],"commercial_partner":null,"thumbnail":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/38\/2015\/03\/nallen-kirja.jpg","blog_id":38},"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/38\/2015\/03\/nallen-kirja.jpg","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/posts\/172"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/users\/66"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/comments?post=172"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/posts\/172\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2058,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/posts\/172\/revisions\/2058"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/media\/785"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/media?parent=172"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/categories?post=172"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/tags?post=172"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}