{"id":182,"date":"2012-03-03T16:51:00","date_gmt":"2012-03-03T14:51:00","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.image.fi\/antiaikalainen\/aineetonta-kirjallisuutta\/"},"modified":"2018-02-28T09:28:24","modified_gmt":"2018-02-28T07:28:24","slug":"aineetonta-kirjallisuutta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/aineetonta-kirjallisuutta\/","title":{"rendered":"Aineetonta kirjallisuutta"},"content":{"rendered":"
<\/a><\/div>\n

Jorge Luis Borgesilla on novelli nimelt\u00e4 “Salainen ihme”. Siin\u00e4 kirjailija Jaromir Hladik joutuu teloitusryhm\u00e4n eteen ja pyyt\u00e4\u00e4 Jumalalta viimeisen\u00e4 toiveenaan saada kirjoittaa keskener\u00e4inen n\u00e4ytelm\u00e4ns\u00e4 valmiiksi. Jumala hyv\u00e4ksyy pyynn\u00f6n. Maailmankaikkeus j\u00e4hmettyy paikoilleen, teloitusryhm\u00e4 seisoo kivettyneen\u00e4 kiv\u00e4\u00e4rit tanassa ja tulik\u00e4sky\u00e4 antavan kersantin k\u00e4si on j\u00e4hmettynyt keskenj\u00e4\u00e4neeseen eleeseen. Maailma ei liiku, vain Hladikin ajatus liikkuu. Kun n\u00e4ytelm\u00e4n viimeinenkin virke on saanut lopullisen muotonsa, ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4 todellisuus her\u00e4\u00e4, laukaukset kajahtavat ja Hladik vajoaa kuolleena maahan.<\/p>\n

Borgesin novelli kuvaa minulle sit\u00e4, kuinka paljon kirjallisuus lopultakin on aineetonta, h\u00e4ilyv\u00e4\u00e4, katoavaista. L\u00e4hesk\u00e4\u00e4n kaikki kirjallisuus ei p\u00e4\u00e4dy kansien v\u00e4liin, vaan el\u00e4\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4 ideoiden varjomaailmassa. Itse kirjoitan kaiken aikaa, mutta l\u00e4hesk\u00e4\u00e4n kaikkea mieless\u00e4ni hahmottuvaa en laita muistiin, saati naputtele blogiin tai tekstitiedostoon. Olen er\u00e4\u00e4ss\u00e4 esseess\u00e4ni v\u00e4itt\u00e4nyt, ett\u00e4 jokaista kirjailijaa m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4 paitsi se mit\u00e4 h\u00e4n julkaisee my\u00f6s se mik\u00e4 h\u00e4nelt\u00e4 j\u00e4\u00e4 julkaisematta. Millainen olisi ollut Bouvard ja P\u00e9cuchet<\/em>, jos Flaubert olisi saanut sen valmiiksi ennen kuolemaansa. Tai The Pale King<\/em>, jos David Foster Wallace olisi jaksanut pysy\u00e4 el\u00e4vien kirjoissa. N\u00e4m\u00e4 mainitut kirjat ovat toki tavallaan olemassa, postuumisti julkaistuina, mutta eiv\u00e4t loppuun kirjoitettuina, vaan er\u00e4\u00e4nlaisina ehdotelmina. Paljon enemm\u00e4n on kirjallisuuden n\u00e4kym\u00e4tt\u00f6m\u00e4ll\u00e4 puolella sellaista kamaa, joka on ollut tarkoitus kirjoittaa mutta joka on syyst\u00e4 tai toisesta j\u00e4\u00e4nyt pelkiksi hahmotelmiksi. Jos k\u00e4yt\u00e4isiin l\u00e4pi suomalaisten apurahahakemusten ty\u00f6suunnitelmat parilta vuosikymmenelt\u00e4, paljastuisi kosolti aavekirjoja. Kirjoja, jotka ovat j\u00e4\u00e4neet kummittelemaan valmistumattomien kirjojen valtaisaan haamujengiin. Kenties on olemassa sellaisiakin kirjoja kuin Hladikin n\u00e4ytelm\u00e4. Aineettomuudessa valmiiksi kirjoitettuja, mutta koskaan aineellistumattomia.<\/p>\n

Minullakin on oma aavetuotantoni. Aloin esimerkiksi kerran hahmotella dekkaria, joka sijoittuisi Viipuriin, ei kuitenkaan todelliseen Viipuriin, vaan sellaiseen, joka olisi s\u00e4ilynyt suomalaisten hallinnassa rauhanteon j\u00e4lkeen. En muista mist\u00e4 t\u00e4llaisen ajatuksen sain, ilmeisesti olen joskus lukenut lehtijutun, jossa pohdittiin milt\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4isi suomalainen Viipuri nykyp\u00e4iv\u00e4n\u00e4. Omakohtaisia siteit\u00e4 kyseiseen kaupunkiin minulla ei ole, suvussani ei ole Karjalan evakkoja, enk\u00e4 ole koskaan matkustellut it\u00e4rajan takana tai edes tuntenut el\u00e4v\u00e4\u00e4 mielenkiintoa luovutettuja alueita kohtaan. Viipurin n\u00e4in ensimm\u00e4isen kerran omin silmin vasta kolme p\u00e4iv\u00e4\u00e4 sitten matkustaessani Allegro-junalla Pietariin. Menomatkalla en harmikseni ehtinyt n\u00e4hd\u00e4 linnaa, koska huomioni oli muissa asioissa junan kolkuttaessa sen ohitse. T\u00e4n\u00e4\u00e4n paluumatkalla pysyin valppaana ja n\u00e4in sek\u00e4 linnan ett\u00e4 py\u00f6re\u00e4n tornin. Samalla muistin Viipuri-dekkarini, jonka parissa askartelin viitisen vuotta sitten.<\/p>\n

Olen kertonut tuttavilleni t\u00e4st\u00e4 kirjahankkeesta ja ly\u00f6nyt sen tietysti leikiksi: “Viipuri-dekkarilla tavoittaisi niin Karjala-nostalgikot kuin dekkarien lukijat, siin\u00e4p\u00e4 laaja potentiaalinen lukijakunta.” Onnahteleva vitsailuni lienee kompensaatiota ep\u00e4onnistuneen kirjallisen yritelm\u00e4n aiheuttamasta pettymyksest\u00e4. Kyll\u00e4 min\u00e4 Viipuri-dekkarini \u00e4\u00e4rell\u00e4 olen voivotellutkin, mutta vain itsekseni. Uhrasin runsaasti aikaa henkil\u00f6hahmojen luomiseen, milj\u00f6\u00f6n rakentamiseen, juonikuvioiden punomiseen ja ajatusleikkeihin siit\u00e4, milt\u00e4 nykyp\u00e4iv\u00e4n suomalainen Viipuri voisi n\u00e4ytt\u00e4\u00e4. Teksti\u00e4 kertyi viitisenkymment\u00e4 liuskaa, mutta sitten yht\u00e4kki\u00e4 uskoni loppui. Varmaan siksi, ett\u00e4 dekkari n\u00e4ytti suistuvan puoliksi tahalliseksi ja puoliksi tahattomaksi genreparodiaksi. Niinp\u00e4 Viipuri-dekkarista tuli tuotantoni aavekirja, tai yksi niist\u00e4. Se el\u00e4\u00e4 edelleen jonkinlaisena hahmotelmana tajunnassani, mutta kukaan toinen ihminen ei tule siihen koskaan tutustumaan. Se on mahdollinen kirja mutta ei olemassaoleva. Ehk\u00e4 sen kanssa vietetyt ty\u00f6tunnit eiv\u00e4t sittenk\u00e4\u00e4n ole t\u00e4ysin hukkaan heitettyj\u00e4. Katsellessani junan ikkunasta ohitse lipuvaa Viipuria minusta tuntui, ett\u00e4 tuo kaupunki on minulle l\u00e4heinen, vaikka n\u00e4in sen ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Jorge Luis Borgesilla on novelli nimelt\u00e4 “Salainen ihme”. Siin\u00e4 kirjailija Jaromir Hladik…<\/p>\n","protected":false},"author":66,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[13],"tags":[],"acf":[],"platta":{"numLikes":0,"numComments":4,"category":null,"themes":[],"commercial_partner":null,"thumbnail":false,"blog_id":38},"jetpack_featured_media_url":"","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/posts\/182"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/users\/66"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/comments?post=182"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/posts\/182\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2068,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/posts\/182\/revisions\/2068"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/media?parent=182"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/categories?post=182"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/tags?post=182"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}