{"id":187,"date":"2012-01-27T00:06:00","date_gmt":"2012-01-26T22:06:00","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.image.fi\/antiaikalainen\/kielen-mahtavuudesta\/"},"modified":"2018-02-28T09:28:26","modified_gmt":"2018-02-28T07:28:26","slug":"kielen-mahtavuudesta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/kielen-mahtavuudesta\/","title":{"rendered":"Kielen mahtavuudesta"},"content":{"rendered":"
<\/a><\/div>\n

“Se kirjoittaa niin mahtavaa kielt\u00e4.”<\/p>\n

Tuollainen kehu esitet\u00e4\u00e4n jossain vaiheessa l\u00e4hestulkoon prosaistista kuin prosaistista. Kenties Reijo M\u00e4est\u00e4kin on esitetty, en tosin ole ollut paikalla kuulemassa.<\/p>\n

Varsin usein kehujat tarkoittavat yksinkertaisesti sit\u00e4, ett\u00e4 kirjailijan teksti on mukaansatempaavaa ja sit\u00e4 lukee mielikseen. Toisin sanoen kyse ei ole oikeastaan kielest\u00e4 vaan luettavuudesta. <\/p>\n

Lukuarvoltaan laadukkaasta tekstist\u00e4 ei todellakaan ole maailmassa pulaa. Sit\u00e4 l\u00f6ytyy aikakauslehdist\u00e4 vaikka mill\u00e4 mitalla. Monet nykyromaanit eiv\u00e4t poikkea kielellisesti paljoakaan ammattitaidolla tuotetusta aikakauslehtitekstist\u00e4. J\u00e4lki saattaa olla aavistuksen verran tyylitellymp\u00e4\u00e4 ja omaper\u00e4isemp\u00e4\u00e4, mutta siin\u00e4p\u00e4 se.<\/p>\n

V\u00e4lill\u00e4 kummastelenkin sit\u00e4 millaisia romaaneja ihmiset saavat p\u00e4\u00e4h\u00e4ns\u00e4 kiitell\u00e4 “mahtavasta kielest\u00e4”. <\/p>\n

T\u00e4m\u00e4 saattaa tuntua ahdasmieliselt\u00e4 (ja kenties sit\u00e4 onkin), mutta mielest\u00e4ni hyv\u00e4ksi lukijaksi ja kirjoittajaksi voi oppia vain lukemalla paljon runoutta. Syykin on yksinkertainen: runous on kirjallisen ilmaisun rikkain muoto. Siin\u00e4 miss\u00e4 proosa on lineaarista, analyyttist\u00e4 ja suoraviivaista, runous on assosiatiivista, monivivahteista, \u00e4\u00e4nteille, rytmeille ja nyansseille herkk\u00e4\u00e4. Ollakseen “kielellisesti mahtavaa” eik\u00e4 pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n luettavaa proosan on l\u00e4hestytt\u00e4v\u00e4 runoutta.<\/p>\n

N\u00e4m\u00e4 ajatukset nousivat mieleeni lukiessani Joseph Brodskyn esseekokoelmaa Less Than One<\/em>. Esseess\u00e4 nimelt\u00e4 “A Poet and Prose” Brodsky t\u00e4hdent\u00e4\u00e4, ett\u00e4 maailmankirjallisuuden kaikki suuret prosaistit ovat tunnustaneet velkansa runoudelle. Esimerkiksi Vladimir Nabokov, er\u00e4s viimevuosisadan etevimmist\u00e4 tyylitaitureista, vakuutteli itselleen ja muille olevansa sielultaan runoilija, vaikka pitikin leip\u00e4lajinaan proosaa.<\/p>\n

Monet kirjailijat ovat aloittaneet runoilijana, mutta siirtyneet my\u00f6hemmin prosaistiksi, my\u00f6s meill\u00e4 Suomessa. Vastakkaiset esimerkit ovat harvinaisempia. Brodskyn mukaan 20. vuosisadan suurista prosaisteista ainoastaan Thomas Hardy onnistui tulemaan my\u00f6s suureksi runoilijaksi. Suomesta ei tule mieleeni ainuttakaan vastaavaa esimerkki\u00e4. Veijo Meri rupesi uransa my\u00f6h\u00e4isess\u00e4 vaiheessa julkaisemaan lyriikkaa, mutta ei ylt\u00e4nyt l\u00e4hesk\u00e4\u00e4n samalle tasolle kuin romaaneillaan.<\/p>\n

Ilmeisen vakavissaan Brodsky esitt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 lyriikka menett\u00e4\u00e4 tuskin mit\u00e4\u00e4n, kun runoilija vaihtaa proosaan, mutta proosa voittaa suunnattoman paljon.<\/p>\n

“What does a writer of prose learn from poetry?The dependence of a word’s spesific gravity on context, focused thinking, omission of the self-evident, the dangers that lurk within an elevated state of mind. And what does the poet learn from prose? Not much: attention to detail, the use of common parlance and bureaucratese, and, in rare instances, compostional know-how (the best teacher of which is music). All three of these, however, can be gleaned from the experience of poetry itself.”<\/em><\/p>\n

Samoja asioita, joita prosaisti voi oppia runoudesta, voi oppia tietysti my\u00f6s proosan lukija. Suosittelenkin kaikille tutkimusmatkoja lyriikan maailmaan!<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

“Se kirjoittaa niin mahtavaa kielt\u00e4.” Tuollainen kehu esitet\u00e4\u00e4n jossain vaiheessa l\u00e4hestulkoon prosaistista…<\/p>\n","protected":false},"author":66,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[13,8],"tags":[],"acf":[],"platta":{"numLikes":0,"numComments":7,"category":null,"themes":[],"commercial_partner":null,"thumbnail":false,"blog_id":38},"jetpack_featured_media_url":"","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/posts\/187"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/users\/66"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/comments?post=187"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/posts\/187\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2073,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/posts\/187\/revisions\/2073"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/media?parent=187"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/categories?post=187"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/tags?post=187"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}