{"id":19,"date":"2014-12-02T11:12:00","date_gmt":"2014-12-02T09:12:00","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.image.fi\/antiaikalainen\/miksi-ulkomainen-kirja-tuntuu-paremmalta\/"},"modified":"2018-02-28T09:25:20","modified_gmt":"2018-02-28T07:25:20","slug":"miksi-ulkomainen-kirja-tuntuu-paremmalta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/miksi-ulkomainen-kirja-tuntuu-paremmalta\/","title":{"rendered":"Miksi ulkomainen kirja tuntuu paremmalta?"},"content":{"rendered":"
<\/a><\/div>\n

Tim Parksin esseekokoelma Where I’m Reading From<\/i> on niin innostava ja tarkkan\u00e4k\u00f6inen luotaus aikamme kirjallisen kulttuurin murroksiin, ett\u00e4 tekee mieli kirjoittaa sen pohjalta viel\u00e4 toinenkin blogimerkint\u00e4. T\u00e4m\u00e4 kytkeytyy l\u00e4heisesti edelliseen, jossa k\u00e4sittelin kirjallisuuden maailmanmarkkinoiden muodostumista.<\/p>\n

“En lue juuri lainkaan kotimaisia romaaneja. Ulkomaiset ovat niin paljon parempia.”<\/p>\n

Kuinka usein olenkaan kuullut sanottavan noin. Huomionarvoista on, ett\u00e4 t\u00e4h\u00e4n tapaan eiv\u00e4t lukutottumuksiaan kuvaile vain suomalaiset lukijat. Mit\u00e4 ulkomaisilla romaaneilla sitten tarkoitetaan? Useimmiten sellaisia, joiden alkukieli on englanti ja joiden tapahtumat, henkil\u00f6t ja aiheet paikantuvat anglosaksiseen kulttuuripiiriin.<\/p>\n

Tim Parks kertoo, kuinka selvitti hollantilaisten lukutottumuksia Milanon yliopiston toteuttamassa kirjallisuuden globalisoitumista k\u00e4sittelev\u00e4ss\u00e4 tutkimusprojektissa. H\u00e4n haastatteli amsterdamilaisessa kirjakaupassa nelj\u00e4\u00e4kymment\u00e4 20\u201360<\/span>-vuotiasta “tavallista” lukijaa. Heist\u00e4 kaikki muut paitsi yksi v\u00e4h\u00e4n varttuneempi kertoi lukevansa p\u00e4\u00e4asiassa k\u00e4\u00e4nn\u00f6sromaaneja, ja kun Parks pyysi heit\u00e4 luettelemaan teosten nimi\u00e4, haastateltavat itsekin h\u00e4mm\u00e4styiv\u00e4t siit\u00e4 kuinka valtaisa osuus niist\u00e4 oli amerikkalaisia tai englantilaisia romaaneja (tietokirjoissa kotimaisuusaste oli huomattavasti suurempi).<\/p>\n

Er\u00e4s Amsterdamin yliopistossa ty\u00f6skentelev\u00e4 lingvisti k\u00e4vi l\u00e4pi koko kirjahyllyns\u00e4. Paljastui, ett\u00e4 h\u00e4nell\u00e4 oli romaaneja 58:lta englanninkieliselt\u00e4 kirjailijalta (useat heist\u00e4 Bookerilla tai Pulitzerilla palkittuja), 19:lt\u00e4 muunkieliselt\u00e4 ulkomaiselta kirjailijalta ja 20:lta hollantilaiselta. Lingvisti taivasteli Parksille, ettei h\u00e4nell\u00e4 ollut aavistustakaan siit\u00e4, kuinka vahvasti h\u00e4nen lukutottumuksiaan ohjaavat kirjallinen valtavirtajulkisuus ja kirjakauppaketjujen tarjonta.<\/p>\n

Milt\u00e4 oma kirjahyllyni n\u00e4ytt\u00e4\u00e4?<\/p>\n

Aina kun k\u00e4\u00e4nn\u00e4n p\u00e4\u00e4t\u00e4ni ja vaihdan katseeni suuntaa, silmiini osuu v\u00e4hint\u00e4\u00e4n yksi englanninkielisen kirjailijan teos. Ei sek\u00e4\u00e4n sattumaa ole. Samalla tavalla kuin Parksin haastattelema lingvisti olen min\u00e4kin anglosaksisen kirjallisen kulttuurin vaikutuspiiriss\u00e4. Jenkit ja britit eiv\u00e4t hallitse pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n elokuva- ja musiikkiteollisuutta, he hallitsevat my\u00f6s kansainv\u00e4lisi\u00e4 kirjamarkkinoita. Jos globalisaatio merkitsee taloudessa yhdenmukaistumista ja standardisoitumista, se merkitsee samaa my\u00f6s kulttuurissa. “Maailmankyl\u00e4” on kuin lentokent\u00e4n myym\u00e4l\u00e4, jonka hyllyt pursuavat Dan Brownin trillereit\u00e4 ja Jonathan Franzenin aikalaisromaaneja.<\/p>\n

Kun Parks pyysi haasteltaviaan perustelemaan tarkemmin, miksi heid\u00e4n mielest\u00e4\u00e4n ulkomaiset (eli amerikkalaiset ja englantilaiset) romaanit ovat parempia kuin kotimaiset, he eiv\u00e4t osanneet sit\u00e4 yksiselitteisesti kertoa, mutta vastauksista piirtyi esiin tietty peruskuvio. Haastateltavat hallitsivat englannin kielen erinomaisesti ja olivat teinivuosistaan l\u00e4htien samastuneet voimakkaasti englanninkieliseen kulttuuriin. Sama p\u00e4tee my\u00f6s suomalaisiin ja moniin muihin eurooppalaisiin lukijoihin. Nykyeurooppalaiselle, jonka \u00e4idinkieli ei ole englanti, anglosaksinen kulttuuri muodostaa er\u00e4\u00e4nlaisen rinnakkaistodellisuuden ja rinnakkaisidentiteetin.<\/p>\n

These works [amerikkalaiset ja englantilaiset romaanit] tend to talk about a culture that is to them far away but relevant because of the dominance of Anglo-Saxon and specifically American culture worldwide, and because they themselves have acquired English as a second language; in most translations there will usually be some memory or trace of the original language, which, for those who are familiar with it, will reinforce their sense of knowing that other world.<\/i><\/p><\/blockquote>\n

Moni Parksin haastateltavista kertoi saavansa ylim\u00e4\u00e4r\u00e4ist\u00e4 hupia l\u00f6yt\u00e4ess\u00e4\u00e4n englannista hollanniksi k\u00e4\u00e4nnetyist\u00e4 romaaneista virkkeit\u00e4, jotka olisivat omasta mielest\u00e4\u00e4n k\u00e4\u00e4nt\u00e4neet itse paremmin. Miksi he eiv\u00e4t lue kyseisi\u00e4 romaaneja suoraan alkukielell\u00e4? Onko englannin ja hollannin rajamailla h\u00e4ilyv\u00e4st\u00e4 k\u00e4\u00e4nn\u00f6sproosasta tullut heille luonteva tapa ottaa vastaan kertomakirjallisuutta?<\/p>\n

Nuorimmat haastateltavat mainitsivat anglosaksisten romaanien suosimisen syyksi my\u00f6s sen, ett\u00e4 he haluavat lukea kirjoja, joista voivat keskustella matkustellessaan maailmalla. “Kukaan ei tunne hollantilaisia romaaneja ulkomailla. On hyv\u00e4 tuntea ne kirjat, jotka ovat oikeasti suuria, kuten esimerkiksi Franzenin ja Rushdien romaanit. Niist\u00e4 puhutaan kaikkialla”, tuumi er\u00e4s Parksin haastattelemista kosmopoliiteista (eli henkisist\u00e4 anglosakseista).<\/p>\n

Kun n\u00e4iden asetelmien pohjalta tarkastellaan kansainv\u00e4lisi\u00e4 kirjamarkkinoita, on p\u00e4iv\u00e4nselv\u00e4\u00e4 mink\u00e4 maalaisilla ja mink\u00e4 kielisill\u00e4 kirjailijoilla on etuly\u00f6ntiasema. Eiv\u00e4t Parksin haastateltavat intoilisi Jonathan Franzenista samaan tapaan, jos h\u00e4n olisi suomalainen, albanialainen tai namibialainen ja kirjoittaisi yh\u00e4 leimallisesti oman kulttuurisen arkitodellisuutensa pohjalta. Mutta kun maailma on t\u00e4llainen kuin on, New York Times voi arvostelussaan hehkuttaa Franzenin Vapautta<\/i> “amerikkalaisena mestariteoksena” ilman ett\u00e4 sit\u00e4 h\u00e4mm\u00e4stelee Euroopassakaan kukaan. Samainen lehti ei kuitenkaan julistaisi italialaisen kirjailijan romaania “italialaiseksi mestariteokseksi” tai ruotsalaisen kirjailijan romaania “ruotsalaiseksi mestariteokseksi”. Siin\u00e4 tapauksessa riitt\u00e4isi pelkk\u00e4 mestariteos, ja on hyvin todenn\u00e4k\u00f6ist\u00e4, ett\u00e4 kyseinen hypoteettinen teos muistuttaisi kerronnaltaan ja kuvastoltaan varsin pitk\u00e4lle anglosaksista teosta italialaisuudestaan tai ruotsalaisuudestaan huolimatta.<\/p>\n

Parks kertoo tavanneensa Berliiniss\u00e4 j\u00e4rjestetyss\u00e4 kirjallisuustapahtumassa brittikirjailijan, joka kehua retosti englantilaisen proosan erinomaisuutta. Se on niin tasokasta, ett\u00e4 ulkomaalaisetkin rynnist\u00e4v\u00e4t kilvan sen pariin. Kyseinen brittikirjailija ei tietenk\u00e4\u00e4n huomioinut sit\u00e4, kuinka vahvasti kertoimet ovat h\u00e4nen ja h\u00e4nen kollegojensa puolella k\u00e4\u00e4nn\u00f6skirjamarkkinoilla. Yleens\u00e4 ne, jotka ovat vahvimmassa asemassa eiv\u00e4t havaitse voimasuhteiden ep\u00e4tasaista jakautumista, koska heid\u00e4n intresseiss\u00e4\u00e4n ei ole havaita sit\u00e4. Anglosaksisen kulttuurin arroganssia kuvastaa sekin, ett\u00e4 amerikkalaiset ja englantilaiset kirjamarkkinat ovat l\u00e4hes toivottoman vaikeat k\u00e4\u00e4nn\u00f6skirjallisuudelle. Englannista k\u00e4\u00e4nnet\u00e4\u00e4n hurjat m\u00e4\u00e4r\u00e4t kirjoja muille kielille mutta muista kielist\u00e4 vain rippusia englanniksi.<\/p>\n

Huomionarvoisena voi pit\u00e4\u00e4 sit\u00e4, ett\u00e4 Suomessa kotimainen kirjallisuus voi (ainakin taloudellisesti) paremmin kuin k\u00e4\u00e4nn\u00f6skirjallisuus. Ehk\u00e4 kaltaiseni himolukijat ovat jo tottuneet hankkimaan kiinnostavat (englanninkieliset) romaanit suoraan alkukielell\u00e4? Jos n\u00e4in on, esitt\u00e4isinkin kustantajille toivomuksen: suosikaa k\u00e4\u00e4nn\u00f6skirjallisuuden julkaisuohjelmassanne muita kuin englanninkielisi\u00e4 romaaneja. Se luo vastapainoa angloamerikkalaiselle dominanssille mutta saattaa olla muutoinkin j\u00e4rkev\u00e4\u00e4. Min\u00e4 esimerkiksi ostan paljon todenn\u00e4k\u00f6isemmin saksasta, espanjasta tai ven\u00e4j\u00e4st\u00e4 kuin englannista k\u00e4\u00e4nnetyn romaanin. Tuskin olen ainoa.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Tim Parksin esseekokoelma Where I’m Reading From on niin innostava ja tarkkan\u00e4k\u00f6inen…<\/p>\n","protected":false},"author":66,"featured_media":662,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"acf":[],"platta":{"numLikes":0,"numComments":20,"category":null,"themes":[],"commercial_partner":null,"thumbnail":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/38\/2015\/03\/englanninkielisi-C3-A4.jpg","blog_id":38},"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/38\/2015\/03\/englanninkielisi-C3-A4.jpg","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/posts\/19"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/users\/66"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/comments?post=19"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/posts\/19\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1905,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/posts\/19\/revisions\/1905"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/media\/662"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/media?parent=19"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/categories?post=19"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/tags?post=19"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}