{"id":191,"date":"2012-01-06T12:04:00","date_gmt":"2012-01-06T10:04:00","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.image.fi\/antiaikalainen\/vuoden-ensimmainen-kirjallinen-elamys\/"},"modified":"2018-02-28T09:28:27","modified_gmt":"2018-02-28T07:28:27","slug":"vuoden-ensimmainen-kirjallinen-elamys","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/vuoden-ensimmainen-kirjallinen-elamys\/","title":{"rendered":"Vuoden ensimm\u00e4inen kirjallinen el\u00e4mys"},"content":{"rendered":"
<\/a><\/div>\n

“So. You’ve been invited to this dinner party, but — you don’t want to go. You don’t want to go, but —<\/em>
But I can’t really get out of it.<\/em>
You can’t really get out of it, but —<\/em>
But I’ve just thought of a way to make it do-able.<\/em>
You’ve just thought of a way to make it do-able, but —<\/em>
But it depends on whether this man I’ve just met will accept the invitation and come with me.<\/em>
[surprised] Oh. Oh, you mean me?<\/em>
[surprised at himself] Yes. But –. Yes<\/em>
[Laughter]”<\/em><\/p>\n

T\u00e4m\u00e4 vuosi alkaa kohdallani hyvin. Ensimm\u00e4inen lukemani kirja sai minut heti innostumaan, suorastaan hihkumaan riemusta. Se on Ali Smithin romaani There But For The<\/em>, josta tuo yll\u00e4 oleva katkelma on per\u00e4isin.<\/p>\n

Kun juhlittu amerikkalainen miesprosaisti kuvaa p\u00e4iv\u00e4llist\u00e4, kyseess\u00e4 on yleens\u00e4 kiitosp\u00e4iv\u00e4, hajallaan olevan perheen kokoontuminen. Perheenj\u00e4senet ovat modernin maailman arkkityyppej\u00e4 — vanhempi poika vaikkapa investointipankkiiri, nuorempi poika huumeita vet\u00e4v\u00e4 hunsvotti, tyt\u00e4r taiteilija tai ymp\u00e4rist\u00f6aktivisti, \u00e4iti pullantuoksuinen kotirouva ja is\u00e4 uuttera mutta umpimielinen yritt\u00e4j\u00e4, joka on vuosikymmenet rakentanut parempaa Amerikkaa. Perheenj\u00e4senten v\u00e4lill\u00e4 on kaikenlaisia j\u00e4nnitteit\u00e4, jotka vain odottavat purkautumistaan. Romaani kuitenkin p\u00e4\u00e4ttyy katarsikseen, perheenj\u00e4senet l\u00f6yt\u00e4v\u00e4t tien takaisin toistensa syd\u00e4miin ja lukija saa tirauttaa pari katkeransuloista kyynelt\u00e4. Romaanin sanoma: aito vapaus ei ole sit\u00e4, ett\u00e4 tavoittelemme unelmiamme omilla tahoillamme vaan sit\u00e4, ett\u00e4 tuemme toisiamme, muodostamme yhteis\u00f6n, koska vapaus voi kukoistaa vain yhteis\u00f6llisyydess\u00e4.<\/p>\n

Kaiken t\u00e4m\u00e4n kuvaamiseen juhlittu amerikkalainen miesprosaisti k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 seitsem\u00e4nsataa sivua pikkutarkoilla yksityiskohdilla ja psykologisella syv\u00e4porauksella raskautettua proosaa, jossa kuitenkin lause kulkee lent\u00e4en eteenp\u00e4in.<\/p>\n

Ali Smith ei ole amerikkalainen eik\u00e4 miesprosaisti, tuskin juhlittukaan. H\u00e4n on niit\u00e4 tyyppej\u00e4, joita kutsutaan anglosaksisessa maailmassa kirjailijoiden kirjailijaksi. (Tai ehk\u00e4 h\u00e4nt\u00e4 voisi jopa luonnehtia samoin kuin Julian Barnes luonnehti Lydia Davisia: kirjailijoiden kirjailijoiden kirjailijaksi.) Toisin sanoen Smith on “vaikea” prosaisti, eik\u00e4 sellainen, jonka kirjoja luetaan ahmimalla sunnuntaip\u00e4iv\u00e4n rauhassa laiskanlinnaan k\u00e4pertyneen\u00e4.
There But For The<\/em> -romaanissa p\u00e4iv\u00e4llisseuruetta ei muodosta amerikkalainen ydinperhe vaan sekalainen joukko brittil\u00e4isen esikaupungin asujaimistoa. Ennen j\u00e4lkiruokaa er\u00e4s p\u00e4iv\u00e4llisvieraista nousee p\u00f6yd\u00e4st\u00e4, mutta ei menek\u00e4\u00e4n wc:hen vaan yl\u00e4kertaan is\u00e4nt\u00e4pariskunnan vierashuoneeseen, jonne h\u00e4n telke\u00e4\u00e4 itsens\u00e4 eik\u00e4 poistu moneen kuukauteen. Is\u00e4nt\u00e4pariskunta ei kutsu paikalle poliisia tai lukkosepp\u00e4\u00e4 vaan tiedostusv\u00e4lineet. “Talossamme el\u00e4\u00e4 muukalainen vastoin tahtoamme”, keskiluokkaisen pikkusieluinen rouva valittaa kaikelle kansalle. Eik\u00e4 aikaakaan, kun talon eteen leiriintyy utelias v\u00e4kijoukko toiveenaan n\u00e4hd\u00e4 oudosta tunkeilijasta vilaus vierashuoneen ikkunasta. Outo tunkeilija on todellakin outo: h\u00e4n ei pid\u00e4 meteli\u00e4, ei h\u00e4irik\u00f6i eik\u00e4 esit\u00e4 vaatimuksia, vaan kyyh\u00f6tt\u00e4\u00e4 vierashuoneessa lukkojen takana. Smith viljelee sellaisia ilmaisuja kuin “temporary permanence” ja “absent presence”, eiv\u00e4tk\u00e4 ne viittaa pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n outoon tunkeilijaan vaan laajemminkin romaanin henkil\u00f6ihin ja heid\u00e4n el\u00e4m\u00e4nmenoonsa. V\u00e4hin elein, alleviivamatta, ilman pedanttista psykologisten taustojen penkomista h\u00e4n onnistuu luomaan monikerroksisen, ajatusta kiihottavan todellisuusn\u00e4kym\u00e4n. <\/p>\n

Smithin henkil\u00f6hahmoilla ei ole sovinnaisessa mieless\u00e4 “syv\u00e4\u00e4 minuutta”, kaikkein v\u00e4hiten p\u00e4\u00e4henkil\u00f6ll\u00e4, oudolla tunkeilijalla, joka pysyy arvoituksellisena loppuun asti. Henkil\u00f6hahmot tulevat el\u00e4viksi keskin\u00e4isen puheen, kommunikaation kautta, jolloin minuus onkin ihmisten suhdetta ulkoiseen maailmaan, asettautumista toisten minuuksien keskelle. Minua vieh\u00e4tt\u00e4\u00e4 Smithin romaanissa eniten juuri se, kuinka taitavasti h\u00e4n osaa py\u00f6ritell\u00e4 kommunikaation monia ulottuvuuksia, sudenkuoppiakin. Kommunikaatio ei ole sit\u00e4 ett\u00e4 “kaikki menee perille”, vaan kielellist\u00e4 vuorovaikutusta s\u00e4vytt\u00e4v\u00e4t aina v\u00e4\u00e4rinymm\u00e4rrykset, v\u00e4\u00e4rintulkinnat, v\u00e4\u00e4rinkuulemiset. Ne romaanin henkil\u00f6hahmot, jotka hyv\u00e4ksyv\u00e4t informaation ep\u00e4t\u00e4ydellisyyden pystyv\u00e4t luovimaan eteenp\u00e4in, auttamaan itse\u00e4\u00e4n ja muita, kun taas ne, jotka vaativat yksiselitteisyytt\u00e4 ja yksitulkintaisuutta tekev\u00e4t lopulta vahinkoa paitsi muille my\u00f6s itselleen. There But For The<\/em> sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 kosolti sanaleikkej\u00e4, jotka olisi helppo mit\u00e4t\u00f6id\u00e4 kielellisen\u00e4 kikkailuna, mutta niin ei kannata tehd\u00e4. Sanaleikkien pointti on siin\u00e4, ett\u00e4 ne n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t, kuinka kommunikaation lukkoja on mahdollista avata uudenlaisilla ja yll\u00e4tt\u00e4vill\u00e4, jopa ensi alkuun p\u00e4hk\u00e4hulluilta vaikuttavilla n\u00e4k\u00f6kulmilla, moni\u00e4\u00e4nisyydell\u00e4.<\/p>\n

Toki There But For The <\/em>mahdollistaa my\u00f6s perinteisemm\u00e4t, teemal\u00e4ht\u00f6iset lukutavat. Sen voi n\u00e4hd\u00e4 esimerkiksi purevana ja samalla hykerrytt\u00e4v\u00e4n hauskana satiirina toiseuden pelosta, keskiluokkaisesta pikkusieluisuudesta, mediamaailman tyhj\u00e4st\u00e4 spektaakkelihenkisyydest\u00e4 ja ajatteluamme rajoittavasta taloudellisesta opportunismista.<\/p>\n

Onneksi on olemassa Ali Smithin kaltaisia kirjailijoita. Minun silmiss\u00e4ni he ovat romaanitaiteen pelastajia (jos nyt t\u00e4llainen iloitteleva liioittelu sallitaan).<\/p>\n

P.S.<\/p>\n

Ali Smithilt\u00e4 on ilmestynyt suomeksi vuonna 2006 romaani nimelt\u00e4 Satunnainen<\/em> (alkuteos The Accindental<\/em>).<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

“So. You’ve been invited to this dinner party, but — you don’t…<\/p>\n","protected":false},"author":66,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[13,21],"tags":[],"acf":[],"platta":{"numLikes":0,"numComments":5,"category":null,"themes":[],"commercial_partner":null,"thumbnail":false,"blog_id":38},"jetpack_featured_media_url":"","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/posts\/191"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/users\/66"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/comments?post=191"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/posts\/191\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2077,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/posts\/191\/revisions\/2077"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/media?parent=191"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/categories?post=191"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/tags?post=191"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}