{"id":194,"date":"2011-12-16T20:40:00","date_gmt":"2011-12-16T18:40:00","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.image.fi\/antiaikalainen\/asiaproosa-matkantekona\/"},"modified":"2018-02-28T09:28:28","modified_gmt":"2018-02-28T07:28:28","slug":"asiaproosa-matkantekona","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/asiaproosa-matkantekona\/","title":{"rendered":"Asiaproosa matkantekona"},"content":{"rendered":"
<\/a><\/div>\n

Timo H\u00e4nnik\u00e4isen blogissa<\/a> k\u00e4yd\u00e4\u00e4n esseekeskustelua. Hyv\u00e4 ett\u00e4 k\u00e4yv\u00e4t, itsell\u00e4ni ei ole nyt intoa siihen sen kummemmin osallistua.<\/p>\n

Tulkoon kuitenkin paljastetuksi, ett\u00e4 pusersin juuri er\u00e4\u00e4n esseistiikkaa ruotivan tekstin, joka tulee julki ensi vuoden puolella. Siin\u00e4 tulin sivunneeksi osin samoja asioita kuin mit\u00e4 H\u00e4nnik\u00e4isen blogissa nyt ruoditaan. Minua on nimitt\u00e4in ruvennut pikkuisen v\u00e4sytt\u00e4m\u00e4\u00e4n leimallisesti poleeminen esseetyyli. Kaipaan nyansseja, hengitystilaa, laajempaa rekisteri\u00e4. T\u00e4m\u00e4 kai johtuu osittain siit\u00e4, ett\u00e4 vietin suuren osan viime kes\u00e4st\u00e4 lueskelemalla Joan Didionia ja Cynthia Ozickia. Heid\u00e4n tekstiens\u00e4 parissa tuntui v\u00e4h\u00e4n silt\u00e4 kuin sieluni olisi puhdistunut. Polemiikkia tai provokaatioita en ik\u00e4v\u00f6inyt tippaakaan.<\/p>\n

Jokaisen \u00e4rh\u00e4kkyydell\u00e4 ratsastavan esseistin pit\u00e4isi k\u00e4yd\u00e4 joskus maatalousn\u00e4yttelyss\u00e4 kuten David Foster Wallace tai kristillisill\u00e4 rokkifestareilla kuten John Jeremiah Sullivan ja kertoa siit\u00e4 kaikesta mit\u00e4 tuli n\u00e4hneeksi ja kokeneeksi vaikka ei odottanut n\u00e4kev\u00e4ns\u00e4 ja kokevansa. Uteliaisuutta vimmaisuuden rinnalle, tai muuten r\u00e4hin\u00e4esseisti alkaa toimia pakkotoistolla kuten Pentti Saarikoski kirjoittaessaan s\u00e4keet “min\u00e4 matkustin koko lapsuuteni \/ minusta tuli kommunisti”. Saarikoskihan tunnusti kokeneensa l\u00e4hes sukupuolista kiihottuneisuutta, koska nuo s\u00e4keet olivat niin raju irtiotto h\u00e4nen kotipiirins\u00e4 porvarillis-is\u00e4nmaallisista arvoista.<\/p>\n

Esseess\u00e4 kai matkustaminen on t\u00e4rke\u00e4mp\u00e4\u00e4 kuin perille p\u00e4\u00e4seminen. Min\u00e4 ainakin olen enimm\u00e4kseen kirjoittanut ja lukenut esseit\u00e4 oppiakseni miten tietyist\u00e4 asioista ajattelen tai voisin ajatella. <\/p>\n

Olen my\u00f6s kiinnostunut ihan konkreettisesta matkakirjallisuudesta. Ja t\u00e4st\u00e4 p\u00e4\u00e4senkin siihen asiaan, mist\u00e4 minun piti kirjoittaa ennen kuin eksyin noihin esseehorinoihin, eli Michael Lewisin Boomerangista<\/em>. Lewis ei ole kaunokirjallisen esseen tekij\u00e4 vaan tietokirjailija, mutta poikkeuksellisen hyv\u00e4 asiaprosaisti.<\/p>\n

Boomerang<\/em> on ajankohtaiskirjallisuutta jos mik\u00e4. Se sukeltaa suoraan nykyisen finanssikriisin syihin ja taustoihin. T\u00e4m\u00e4n sukelluksen Lewis tekee harjoittamalla “talousromahdusturismia”, toisin sanoen matkustelemalla Islannissa, Kreikassa, Irlannissa ja Saksassa. <\/p>\n

Viime aikojen talousuutisissa on vilahdellut p\u00f6yristytt\u00e4v\u00e4n suuria lukuja, mutta ly\u00f6d\u00e4\u00e4np\u00e4 p\u00f6yt\u00e4\u00e4n yksi erityisen p\u00f6yristytt\u00e4v\u00e4: vuosina 2002\u20132008 maailman velat \u2013 yksityiset ja julkiset \u2013 kasvoivat 84 000 miljardista dollarista 195 000 miljardiin dollariin. Siin\u00e4 sit\u00e4 on toteutettu nykyp\u00e4iv\u00e4n unelmia tulevaisuudesta varastamalla ja vivutettu sijoituksia pohjattoman ahneuden ruokkimiseksi.<\/p>\n

Jos oikein huonosti k\u00e4y, Lehman Brothersin konkurssin vuonna 1998 laukaisema ensimm\u00e4inen finanssikriisi oli vain alkusoitto paljon suuremmalle kaaokselle. Nyth\u00e4n on vaakalaudalla maailman suurimpiin  kuuluvien kansantalouksien kyky selvit\u00e4 veloistaan.<\/p>\n

Lewis selvittelee miten t\u00e4h\u00e4n on tultu raportoimalla n\u00e4kem\u00e4st\u00e4\u00e4n ja kuulemastaan. Omakohtaisia havaintojaan h\u00e4n ter\u00e4st\u00e4\u00e4 vankalla tietoaineksella. Kaikesta n\u00e4kee, ett\u00e4 h\u00e4nell\u00e4 on ollut takanaan suuren kustannustalon taustaresurssit. Hyv\u00e4n\u00e4 kirjoittajana Lewis onnistuu esitt\u00e4m\u00e4\u00e4n monimutkaiset tapahtumaketjut ja syy-yhteydet ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4sti ja havainnollisesti, jopa mukaansatempaavasti.<\/p>\n

Ekstranautintoa lukukokemukseen tuo se, ett\u00e4 Lewisilla on esseistim\u00e4ist\u00e4 uteliaisuutta yksityiskohdille ja anekdooteille. Boomerangia<\/em> lukiessani h\u00f6r\u00e4htelin v\u00e4lill\u00e4 \u00e4\u00e4neen \u2013 mit\u00e4 en kirjaa lukiessani juuri koskaan tee \u2013 sill\u00e4 ennenn\u00e4kem\u00e4tt\u00f6miin velkaorgioihin sis\u00e4ltyy kosolti mustaa huumoria.<\/p>\n

Islantilaiset halusivat lopettaa kalastamisen ja ruveta investointipankkiireiksi. Irlantilaiset taas kuvittelivat l\u00f6yt\u00e4neens\u00e4 ikuisen vaurauden l\u00e4hteen siit\u00e4, ett\u00e4 rakentavat toisilleen asuntoja ja kiinteist\u00f6j\u00e4.<\/p>\n

Surkuhupaisin tapaus on kuitenkin Kreikka. Siell\u00e4 velkarahasta tehtiin er\u00e4\u00e4nlainen pi\u00f1ata, jota kaikki kansalaiset saivat k\u00e4yd\u00e4 vuoronper\u00e4\u00e4n huitomassa ja kahmia sitten taskunsa t\u00e4yteen karkkeja.<\/p>\n

Kreikan valtion rautateiden liikevaihto oli vuodessa sata miljoonaa euroa, mutta palkkakustannukset 400 miljoonaa ja muut menot 300 miljoonaa euroa. Keskim\u00e4\u00e4r\u00e4inen valtionrautateiden ty\u00f6ntekij\u00e4 nosti 65 000 euron vuosipalkkaa!<\/p>\n

Ja t\u00e4m\u00e4 kaikki maassa, jossa vain typerykset maksavat veroja.<\/p>\n

H\u00e4mment\u00e4vimm\u00e4t havaintonsa Lewis tekee kuitenkin Saksassa. Omassa maassaan saksalaiset pit\u00e4ytyiv\u00e4t  kurissa ja nuhteessa, mutta rahoittivat senkin edest\u00e4 muiden yli varojen el\u00e4mist\u00e4. Saksalaispankit syytiv\u00e4t ulkomaille l\u00f6ys\u00e4\u00e4 lainarahaa tavalla, joka ei olisi ikimaailmassa k\u00e4ynyt p\u00e4ins\u00e4 kotikonnuilla. H\u00e4ik\u00e4ilem\u00e4tt\u00f6mimmin saksalaisia k\u00e4yttiv\u00e4t hyv\u00e4kseen Wall Streetin pelurit.<\/p>\n

\u201dEih\u00e4n n\u00e4it\u00e4 osta kukaan \u2013 paitsi tietysti saksalaiset\u201d, jenkkipankkiirit vitsailivat rahastaessaan uusimmilla finanssi-instrumenteilla, joista tuli lopulta rahoitusmaailman joukkotuhoaseita.<\/p>\n

Viimeiset subprimelainoilla ladatut kiinteist\u00f6vakuudelliset arvopaperit myytiin juuri saksalaisille korttitalon jo sortuessa. Germaanit kun uskoivat, ett\u00e4 AAA-luokitus tarkoittaa riskitt\u00f6myytt\u00e4, nyt, aina ja ikuisesti. No, saksalainenhan on aina uskonut virallisiin s\u00e4\u00e4nt\u00f6ihin ja ohjeistuksiin. Niin tuntuvat uskovan edelleenkin.
 
P.S.
 
Jatkaakseni viel\u00e4 talousaiheilla, olin innoissani kun HS-raadissa<\/a> t\u00e4n\u00e4\u00e4n Tommi Uschanov puhui tiukkaa asiaa Angry Birdseist\u00e4: “Jos 150 ty\u00f6ntekij\u00e4n yhti\u00f6st\u00e4 on tarjottu 2,25 miljardia dollaria, se on 15 miljoonaa dollaria kutakin ty\u00f6ntekij\u00e4\u00e4 kohti. T\u00e4m\u00e4 on ty\u00f6ntekij\u00e4\u00e4 kohti noin kolme kertaa enemm\u00e4n kuin Applen markkina-arvo, seitsem\u00e4n kertaa enemm\u00e4n kuin Microsoftin ja 50 kertaa enemm\u00e4n kuin Nokian. Ja n\u00e4ill\u00e4 on taseessa sent\u00e4\u00e4n kymmeni\u00e4 miljardeja omaa p\u00e4\u00e4omaa. Yliarvostuksen asteen voi p\u00e4\u00e4tell\u00e4 t\u00e4st\u00e4.” <\/em>
 
Uschanov on mahtava tyyppi (en kyll\u00e4k\u00e4\u00e4n tunne h\u00e4nt\u00e4 muuten kuin tekstien kautta) ja arvostustani vain lis\u00e4\u00e4 se, ett\u00e4 h\u00e4n osaa eritell\u00e4 taloudellisia nyansseja noin osuvasti. Itse askartelen palkkani eteen p\/e-, p\/b- ja ev\/ebitda-lukujen ynn\u00e4 muiden osakemarkkinoiden arvostuskertoimien parissa, enk\u00e4 ikip\u00e4iv\u00e4n\u00e4 laittaisi omaa rahaani Angry Birdsit kehitelleeseen Rovioon jos se listautuisi. Rovion osakkeen arvottaminen diskonttaamalla tulevaisuuden kassavirtoja nykyarvoonsa olisi pelkk\u00e4\u00e4 hatusta vet\u00e4mist\u00e4. Ainahan kasvuosakkeiden hinnoittelu rakentuu odotuksille, mutta Rovion kaltaisia firmoja ei voi edes kasvuosakkeiksi nimitt\u00e4\u00e4, ne ovat pikemminkin arpalappuja. Kasvuosakkeissa (arpalappuosakkeista nyt puhumattakaan) on se sudenkuoppa, ett\u00e4 osakkeen arvonnousu ei edellyt\u00e4 pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n odotusten toteutumista vaan niiden jatkuvaa ylittymist\u00e4. Eli jos Rovio nyt listautuisi, minun olisi siihen sijoittaakseni uskottava, ett\u00e4 yhti\u00f6 ei p\u00e4rj\u00e4\u00e4 pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n niin hyvin kuin muut sijoittajat toivovat vaan viel\u00e4 sit\u00e4kin paremmin. Osakemarkkinoiden aikasarjat osoittavat, ett\u00e4 tylsien toimialojen osakkeet (ns. arvo-osakkeet), joiden hinnoittelu ei rakennu odotuksille vaan substanssille ovat tuottaneet v\u00e4h\u00e4nk
\nin pidemm\u00e4ll\u00e4 horisontilla paremmin kuin ns. kasvuosakkeet. En yht\u00e4\u00e4n ihmettele.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Timo H\u00e4nnik\u00e4isen blogissa k\u00e4yd\u00e4\u00e4n esseekeskustelua. Hyv\u00e4 ett\u00e4 k\u00e4yv\u00e4t, itsell\u00e4ni ei ole nyt intoa siihen sen kummemmin…<\/p>\n","protected":false},"author":66,"featured_media":795,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[13,2],"tags":[],"acf":[],"platta":{"numLikes":0,"numComments":2,"category":null,"themes":[],"commercial_partner":null,"thumbnail":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/38\/2015\/03\/boomerang.jpg","blog_id":38},"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/38\/2015\/03\/boomerang.jpg","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/posts\/194"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/users\/66"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/comments?post=194"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/posts\/194\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2080,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/posts\/194\/revisions\/2080"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/media\/795"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/media?parent=194"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/categories?post=194"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/tags?post=194"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}