{"id":199,"date":"2011-11-10T21:59:00","date_gmt":"2011-11-10T19:59:00","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.image.fi\/antiaikalainen\/finlandia-2011\/"},"modified":"2018-02-28T09:28:29","modified_gmt":"2018-02-28T07:28:29","slug":"finlandia-2011","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/finlandia-2011\/","title":{"rendered":"Finlandia 2011"},"content":{"rendered":"<div style=\"clear: both; text-align: center;\"><a rel=\"nofollow\" href=\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/38\/2015\/03\/william-n.jpg\" style=\"clear: left; cssfloat: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;\"><img decoding=\"async\" border=\"0\" ida=\"true\" src=\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/38\/2015\/03\/william-n.jpg\" \/><\/a><\/div>\n<p>Olen&nbsp;tutustunut t\u00e4n\u00e4\u00e4n julkistetuista <a rel=\"nofollow\" href=\"http:\/\/www.hs.fi\/kulttuuri\/Kuusi+naiskirjailijaa+kilpailee+Finlandiasta++lue+HS-arviot\/a1305549049050\">Finlandia-ehdokkaista<\/a> vain yhteen, Kristina Carlsonin <em>William N. p\u00e4iv\u00e4kirjaan<\/em>. Se onkin kirkkaasti paras t\u00e4n\u00e4 vuonna lukemani kotimainen uutuusromaani.<\/p>\n<p>Carlsonin teoksessa on paljon minulle l\u00e4heisi\u00e4 elementtej\u00e4&nbsp;alkaen sen milj\u00f6\u00f6st\u00e4, 1800-luvun Pariisista. Ennen kaikkea minua&nbsp;ilahduttaa kuitenkin sen valtavirtaromaaneista poikkeava muoto. Nimens\u00e4 mukaisesti teos koostuu p\u00e4iv\u00e4kirjamerkinn\u00f6ist\u00e4. Se ei etene tarinana vaan havaintoina, ajatuksina, enemm\u00e4n ja v\u00e4hemm\u00e4n t\u00e4rkeiden tapahtumien yl\u00f6skirjaamisena ja kommentointina. P\u00e4iv\u00e4kirjamerkint\u00e4, muistiinpano, fragmentti, kirje&nbsp;&#8212; kaikki n\u00e4m\u00e4 lajit&nbsp;kiehtovat&nbsp;minua kaunokirjallisessa mieless\u00e4 enemm\u00e4n kuin juonivetoinen kerronta.<\/p>\n<p>Carlsonin teoksen min\u00e4kertojana toimiva j\u00e4k\u00e4l\u00e4tutkija William N. ei &#8220;kasva&#8221; tai &#8220;kehity&#8221; romaanihenkil\u00f6n\u00e4 sovinnaisessa mieless\u00e4 vaan pysyy t\u00e4ysin kaltaisenaan. P\u00e4iv\u00e4kirjamerkinn\u00e4t valottavat kuitenkin h\u00e4nen eri puoliaan. H\u00e4n ei ole henkil\u00f6n\u00e4 &#8220;miellytt\u00e4v\u00e4&#8221;, onneksi. En ole koskaan ymm\u00e4rt\u00e4nyt vaatimuksia siit\u00e4, ett\u00e4 romaanihahmojen olisi oltava &#8220;miellytt\u00e4vi\u00e4&#8221;.<\/p>\n<p>Viime aikoina lukemistani romaaneista ei tule mieleeni montakaan henkil\u00f6hahmoa, joka tuntuisi yht\u00e4 kiinnostavalta kuin William N. En kuitenkaan pid\u00e4 h\u00e4nt\u00e4 kiinnostavana siksi ett\u00e4 samastuisin h\u00e4neen. Ainoa sepitteelinen hahmo, johon olen samastunut taitaa olla Lumikin ilke\u00e4 \u00e4itipuoli, ja t\u00e4m\u00e4kin tapahtui joskus lapsuudessani. William N. kiinnostaa minua&nbsp;ennen kaikkea&nbsp;kirjallisena figuurina. H\u00e4ness\u00e4 yhdistyv\u00e4t j\u00e4nn\u00e4sti 1800-luvun maailman&nbsp;vastakkaiset virtaukset: toisaalta tiede- ja edistysusko, toisaalta kulttuuripessimismi. Vaikka William N. ei ole boheemi taiteilija, h\u00e4n muistuttaa sielunel\u00e4m\u00e4lt\u00e4\u00e4n v\u00e4lill\u00e4 hyvinkin paljon niit\u00e4 1800-luvun kirjallisuuden arkkityyppisi\u00e4 yksin\u00e4isen miehen hahmoja, joihin viittasin edellisess\u00e4 merkinn\u00e4ss\u00e4ni.<\/p>\n<p>Pakko sanoa viel\u00e4 sekin ett\u00e4 Carlsonin proosa on tyylik\u00e4st\u00e4, se oli sit\u00e4 <em>Herra Darwinin puutarhurissa<\/em> ja on sit\u00e4 my\u00f6s <em>William N. p\u00e4iv\u00e4kirjassa<\/em>.<\/p>\n<p>Finlandia-palkintoa koskevassa uutisoinnissa nostettiin tuttuun tapaan p\u00e4\u00e4osaan ulkokirjalliset seikat, eli se ett\u00e4 kaikki ehdolle valitut&nbsp;sattuvat olemaan&nbsp;naisia. MTV3 teki viel\u00e4 toisenkin &#8220;omaper\u00e4isen&#8221; havainnon otsikoidessaan: &#8220;Kuusi naista tavoittelee Finlandiaa &#8212; mukana menestyskirjailija.&#8221; Ilmeisesti nuo viisi muuta ovat menestym\u00e4tt\u00f6mi\u00e4 kirjailijoita sen lis\u00e4ksi ett\u00e4 ovat naisia. Mutta niinh\u00e4n se menee, ett\u00e4 kirjailija voi ker\u00e4t\u00e4 joko symbolista tai&nbsp;taloudellista p\u00e4\u00e4omaa. Ne, jotka ker\u00e4\u00e4v\u00e4t tuota j\u00e4lkimm\u00e4ist\u00e4 leimataan t\u00e4ss\u00e4 mammonaa palvovassa maailmassa menestyjiksi. Laila Hirvisaaren ehdokkuudesta olen&nbsp;yht\u00e4 kaikki&nbsp;mieliss\u00e4ni. Varmasti h\u00e4n on sen ansainnut.<\/p>\n<p>Olen monesti sanonut, ett\u00e4 Finlandia-palkinnolla on ylikorostunut merkitys suomalaisessa kirjallisuudessa. Vuosien varrella minulla on esimerkiksi ollut&nbsp;suunnattomia vaikeuksia&nbsp;ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 ehdokasvalinnoista mielens\u00e4 pahoittavia kirjallisuustoimittajia, jotka haukkuvat televisiossa, radiossa tai lehtien palstoilla raadin lyttyyn. Pit\u00e4isi vihdoin p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4 irti siit\u00e4 yhten\u00e4iskulttuurin j\u00e4\u00e4nteist\u00e4 nousevasta ajatusharhasta, ett\u00e4 Finlandia-ehdokkaiden valinnoissa voisi toteutua jokin objektiivinen hyv\u00e4 kirjallinen maku, kirjavuoden huippujen loistelias yhteenveto. Jokainen raati loppujen lopuksi valitsee listalleen sopivimmat kirjat, koska parhaita kirjoja ei ole olemassakaan. Voisi olla jopa positiivista, jos raati ilmoittaisi aivan suoraan&nbsp;toimineensa jonkin tietyn agendan mukaan. Yhten\u00e4 vuotena voitaisiin poimia rikoskirjoja, toisena ihmissuhdekirjoja, kolmantena yhteiskunnallisia kirjoja, nelj\u00e4nten\u00e4 proosakerrontaa uudistavia kirjoja ja niin edesp\u00e4in. Kuten t\u00e4m\u00e4n vuotisen raadin puheenjohtaja Hannu Marttila sanoi, ehdolle asetetuista 130 kirjasta olisi voinut koota useammanlaisia kuuden kirjan paketteja.<\/p>\n<p>Niin kauan kuin Finlandia-palkintoa ymp\u00e4r\u00f6i jonkinlainen p\u00f6n\u00e4k\u00e4n juhlava yleiskatsauksellisuuden illuusio, se tuntuu ilmi\u00f6n\u00e4 pikemminkin kitschilt\u00e4 kuin vakavasti otettavalta kirjallisen kulttuurin instituutiolta. David Shields on verrannut suuria amerikkalaisia kirjallisuuspalkintoja rahoitusalan pelastuspaketteihin, joiden ainoa teht\u00e4v\u00e4 on yritt\u00e4\u00e4 pit\u00e4\u00e4 hengiss\u00e4&nbsp;jo tuhoon tuomittuja rakenteita. Sama tulee&nbsp;v\u00e4lill\u00e4 mieleen nykyisen kaltaisesta Finlandia-palkinnosta.<\/p>\n<p>Kun Pirkko Saisio voitti <em>Punaisella erokirjallaan<\/em> Finlandia-palkinnon, h\u00e4n kiinnitti huomiota niihin henkisiin paineisiin, joita maamme&nbsp;ainoa myynnin kannalta merkitt\u00e4v\u00e4&nbsp;kirjallisuuspalkinto kirjailijoille aiheuttaa. On v\u00e4itetty, ett\u00e4 ehdokkaiden julkistusta edelt\u00e4v\u00e4 tiistai on kirjailijoille silkkaa piinaa, kun&nbsp;he joutuvat j\u00e4nnitt\u00e4m\u00e4\u00e4n tuleeko kustantajalta ehdokkuudesta kertovaa soittoa vai ei. Sen perusteella mit\u00e4 olen jutellut omien kirjailjatuttavieni kanssa ani harva kuitenkaan suhtautuu Finlandia-palkintoon n\u00e4in ep\u00e4toivoisesti. Onnitellessani muutama vuosi sitten er\u00e4st\u00e4 ehdokkaaksi valittua t\u00e4m\u00e4 totesi lakonisesti: &#8220;Arvallahan n\u00e4m\u00e4 vedet\u00e4\u00e4n.&#8221;<\/p>\n<p>Ja niinh\u00e4n se on. Arvalla ne vedet\u00e4\u00e4n, turha sit\u00e4 kielt\u00e4\u00e4.&nbsp;Jos kirjoittaa kirjoja&nbsp;voittaakseen palkintoja, kirjoittaa aivan v\u00e4\u00e4rist\u00e4 syist\u00e4.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Olen&nbsp;tutustunut t\u00e4n\u00e4\u00e4n julkistetuista Finlandia-ehdokkaista vain yhteen, Kristina Carlsonin William N. p\u00e4iv\u00e4kirjaan. Se&hellip;<\/p>\n","protected":false},"author":66,"featured_media":800,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[13],"tags":[],"acf":[],"platta":{"numLikes":0,"numComments":7,"category":null,"themes":[],"commercial_partner":null,"thumbnail":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/38\/2015\/03\/william-n.jpg","blog_id":38},"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/38\/2015\/03\/william-n.jpg","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/posts\/199"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/users\/66"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/comments?post=199"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/posts\/199\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2085,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/posts\/199\/revisions\/2085"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/media\/800"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/media?parent=199"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/categories?post=199"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/tags?post=199"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}