{"id":20,"date":"2014-11-28T08:02:00","date_gmt":"2014-11-28T06:02:00","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.image.fi\/antiaikalainen\/maailmankirjallisuudesta-maailmanmarkkinakirjallisuuteen\/"},"modified":"2018-02-28T09:25:20","modified_gmt":"2018-02-28T07:25:20","slug":"maailmankirjallisuudesta-maailmanmarkkinakirjallisuuteen","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/maailmankirjallisuudesta-maailmanmarkkinakirjallisuuteen\/","title":{"rendered":"Maailmankirjallisuudesta maailmanmarkkinakirjallisuuteen"},"content":{"rendered":"<div style=\"clear: both; text-align: center;\"><a rel=\"nofollow\" href=\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/38\/2015\/03\/Parks.jpg\" style=\"clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;\"><img decoding=\"async\" loading=\"lazy\" border=\"0\" src=\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/38\/2015\/03\/Parks.jpg\" height=\"320\" width=\"180\" \/><\/a><\/div>\n<div><\/div>\n<p>&#8220;Hienoa, nyt Jouko Turkka lent\u00e4\u00e4 kuuhun my\u00f6s espanjaksi&#8221;, tuumin lukiessani viime vuonna uutisen Juha Sepp\u00e4l\u00e4n <i>Mr. Smithin<\/i> k\u00e4\u00e4nn\u00f6soikeuksien myynnist\u00e4 Espanjaan. Vaikka eih\u00e4n kukaan paikallinen tietenk\u00e4\u00e4n tunne Turkkaa Iberian niemimaalla.<\/p>\n<div><\/div>\n<div>Brittikirjailija, vuosikymmenet Italiassa asunut, Tim Parks kirjoittaa tuoreessa esseekokoelmassaan <i>Where I&#8217;m Reading From<\/i>&nbsp;poleemiseen s\u00e4vyyn siit\u00e4, miten k\u00e4\u00e4nn\u00f6smarkkinoiden kasvu on muuttanut ja muuttaa paitsi kirjailijuutta my\u00f6s kirjallisuutta.<\/div>\n<div><\/div>\n<div>Suomessakin on tekij\u00f6it\u00e4, jotka rakentavat teoksensa pikemminkin kansainv\u00e4liselle kuin kotimaiselle yleis\u00f6lle, ilmeisimp\u00e4n\u00e4 Sofi Oksanen. Useimmille suomalaiskirjailijoille toki ulkomaiset k\u00e4\u00e4nn\u00f6stulot ovat vaatimattomia, koska painokset ovat pieni\u00e4, jopa suurilla kielialueilla. Monesti onkin niin, ett\u00e4 uutisilla k\u00e4\u00e4nn\u00f6ssopimusten myynnist\u00e4 l\u00e4hinn\u00e4 p\u00f6nkitet\u00e4\u00e4n kotimaan markkinointia.<\/div>\n<div><\/div>\n<div>Yht\u00e4 kaikki, Suomessakin kirjailijan statusta on alkanut jo vahvasti m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4 se, monelleko kielelle h\u00e4nt\u00e4 on k\u00e4\u00e4nnetty. Samoin ovat asiat muuallakin. Parks kirjoittaa italialaisista kirjailijoista, jotka valittavat, kun eiv\u00e4t ole onnistuneet l\u00e4pimurrossa ulkomaille, ja Italia sent\u00e4\u00e4n on kielialueena aivan toista luokkaa kuin Suomi: &#8220;Certainly in Italy (&#8230;) an author is only thought to arrive when he is published in New York&#8221;. Viel\u00e4 muutamia vuosikymmeni\u00e4 sitten k\u00e4\u00e4nn\u00f6ssopimusten v\u00e4hyyteen tai puuttumiseen ei kiinnitetty sen suurempaa huomiota.<\/div>\n<div><\/div>\n<div>Parks uskoo, ett\u00e4 kansainv\u00e4liselle yleis\u00f6lle kirjoittaminen muuttaa v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 kirjailijoiden l\u00e4hestymistapaa ja kielenk\u00e4ytt\u00f6\u00e4. Jos Juha Sepp\u00e4l\u00e4 ajattelisi globaalia menestyst\u00e4\u00e4n, h\u00e4n ei laittaisi romaaniinsa Jouko Turkkaa lent\u00e4m\u00e4\u00e4n kuuhun, vaan sepitt\u00e4isi geneerisen kulttuuriradikaalin hahmon tai k\u00e4ytt\u00e4isi jotakuta kaikkialla tunnettua nime\u00e4, &#8220;maailmanbr\u00e4ndi\u00e4&#8221;. K\u00e4\u00e4nn\u00f6smarkkinoille havitteleva kirjailija n\u00e4kee vaivaa &#8220;yleismaailmallistaakseen&#8221; kansallisiin perinteisiin ankkuroituvat teemat ja kuvastot eik\u00e4 vahingossakaan anna teokselleen tai sen henkil\u00f6hahmoille nimi\u00e4, jotka k\u00e4\u00e4ntyv\u00e4t huonosti suurille maailmankielille, eritoten englanniksi.<\/div>\n<div><\/div>\n<div>Mit\u00e4 t\u00e4st\u00e4 seuraa? Parks antaa vastauksen jo esseens\u00e4 otsikossa: &#8220;The Dull New Global Novel&#8221;.&nbsp;<\/div>\n<div><\/div>\n<div>Vaikka sin\u00e4ns\u00e4 on hienoa, ett\u00e4 kirjat tavoittavat lukijoita uusista maista ja uusilta mantereilta, ilmi\u00f6 sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 my\u00f6s pime\u00e4t puolensa. Kansainv\u00e4lisille lukijoille ei kirjoitetakaan maailmankirjallisuutta vaan pikemminkin maailmanmarkkinoiden kirjallisuutta, sellaista, jota agenttien on helppo pitchata k\u00e4\u00e4nn\u00f6soikeuksien ostajille. Parksin mielest\u00e4 se v\u00e4\u00e4j\u00e4\u00e4m\u00e4tt\u00e4 kaventaa kirjallisuuden kielellist\u00e4 ja kulttuurista monimuotoisuutta.<\/div>\n<div><\/div>\n<div>H\u00e4n huomauttaa, ett\u00e4 1960- ja 1970-luvuilla kirjailijat ajattelivat ja toimivat oman kulttuurinsa ja \u00e4idinkielens\u00e4 ehdoilla.&nbsp;<\/div>\n<div><\/div>\n<blockquote><p><i>There was a mining of linguistic richness in that period, and a focus on the extent to which our culture is made up of words, that tended to exclude, or simply wasn&#8217;t concerned about, the question of having a text that can travel the world. Even practitioners of &nbsp;&#8216;traditional&#8217; realism like John Updike or, in England and in a quite different way, Barbara Pym, were obsessively attentive to the exact form of words that was their culture.<\/i><\/p><\/blockquote>\n<div><\/div>\n<div>Joku voi tietysti sanoa, ett\u00e4 kirjoille on vain k\u00e4ym\u00e4ss\u00e4 samoin kuin aikaisemmin elokuville. Ahtaat kansalliset rajat murtuvat. Parks ei t\u00e4t\u00e4 vertausta hyv\u00e4ksy, koska kirjojen ja elokuvien v\u00e4lill\u00e4 on selvi\u00e4 eroja. Elokuvat eiv\u00e4t tutki kielt\u00e4, kielen vaikutuspiiriss\u00e4 el\u00e4mist\u00e4 ja kielellisi\u00e4 ilmaisumahdollisuuksia samanlaisella intensiteetill\u00e4 kuin kirjallisuus. Niinp\u00e4 elokuvat &#8220;k\u00e4\u00e4ntyv\u00e4t&#8221; luontevammin ulkomaisille yleis\u00f6ille dubattuina tai tekstitettyin\u00e4.&nbsp;<\/div>\n<div><\/div>\n<div>Kansainv\u00e4lisille yleis\u00f6ille kirjoitetut globaalit romaanit maistuvat monesti k\u00e4\u00e4nn\u00f6skirjallisuudelta jo alkukielell\u00e4\u00e4n. Parks huomauttaakin ett\u00e4 jos Shakespeare el\u00e4isi meid\u00e4n aikanamme ja t\u00e4ht\u00e4isi maailmanmarkkinoille, h\u00e4n karsisi sanaleikkins\u00e4 ja sutkautuksensa minimiin, koska niit\u00e4 on vaikeaa tai mahdotonta siirt\u00e4\u00e4 englannista muihin kieliin. Nykymaailmassa kulttuurispesifit viittaukset ja kielellinen virtuositeetti ovat kirjailijalle turhaa painolastia. Ne korvataan yleistunnistettavilla &#8220;kaunokirjallisilla&#8221; troopeilla, jotka rinnastuvat elokuvien erikoistehosteisiin. Nykyajan globaalin kirjailijan arkkityyppi on Haruki Murakami, japanilainen, joka kirjoittaa ja ajattelee kuin angloamerikkalainen, &nbsp;koska englanti on aikamme <i>lingua franca<\/i> ja englannin kieli k\u00e4\u00e4nn\u00f6smarkkinoiden kovinta valuuttaa.<\/div>\n<div><\/div>\n<div>Parksin mielest\u00e4 lopulta t\u00e4m\u00e4 kaikki johtaa tai on jo johtanut siihen, ett\u00e4 kielellinen ja kulttuurinen monimuotoisuus tekee kirjailijoiden keskuudessa tilaa yleisliberaalille &#8220;working for world peace&#8221; -henkiselle poliittiselle sensibiliteetille:<\/div>\n<div><\/div>\n<blockquote><p><i>So the overstated fantasy devices of a Rushdie or a Pamuk always go hand in hand with a certain liberal position since, as Borges once remarked, most people have so little aesthetic sense that they rely on other criteria to judge the works they read.<\/i><\/p><\/blockquote>\n<div>\n<div><\/div>\n<div><\/div>\n<\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>&#8220;Hienoa, nyt Jouko Turkka lent\u00e4\u00e4 kuuhun my\u00f6s espanjaksi&#8221;, tuumin lukiessani viime vuonna&hellip;<\/p>\n","protected":false},"author":66,"featured_media":663,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"acf":[],"platta":{"numLikes":1,"numComments":21,"category":null,"themes":[],"commercial_partner":null,"thumbnail":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/38\/2015\/03\/Parks.jpg","blog_id":38},"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/38\/2015\/03\/Parks.jpg","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/posts\/20"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/users\/66"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/comments?post=20"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/posts\/20\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1906,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/posts\/20\/revisions\/1906"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/media\/663"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/media?parent=20"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/categories?post=20"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/tags?post=20"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}