{"id":200,"date":"2011-10-29T13:38:00","date_gmt":"2011-10-29T11:38:00","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.image.fi\/antiaikalainen\/me-hukumme-massaan-me-olemme-massaa\/"},"modified":"2018-02-28T09:28:29","modified_gmt":"2018-02-28T07:28:29","slug":"me-hukumme-massaan-me-olemme-massaa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/me-hukumme-massaan-me-olemme-massaa\/","title":{"rendered":"Me hukumme massaan, me olemme massaa"},"content":{"rendered":"
<\/a><\/div>\n

Er\u00e4\u00e4ss\u00e4 Caj Westerbergin runossa puhutaan “maailmasta ja viidest\u00e4 miljardista min\u00e4st\u00e4.” Tuo runo ilmestyi, ellei muistini pahasti rakoile, parikymment\u00e4 vuotta sitten.<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4n aamun Helsingin Sanomat kertoo, ett\u00e4 maailmassa on YK:n laskelmien mukaan kohta seitsem\u00e4n miljardia “min\u00e4\u00e4”. Melkoinen v\u00e4est\u00f6nlis\u00e4ys kahdessa vuosikymmeness\u00e4.<\/p>\n

V\u00e4est\u00f6nkasvun historia pist\u00e4\u00e4 mietteli\u00e4\u00e4ksi. 1500-luvun alussa maapallolla eli puoli miljardia ihmist\u00e4. M\u00e4\u00e4r\u00e4n tuplaantuminen miljardiin vei runsaat kolmesataa vuotta, mutta miljardin seitsenkertaistuminen on tapahtunut vain kahdessasadassa vuodessa. <\/p>\n

Jos nykyinen v\u00e4est\u00f6nkasvun trendi jatkuu, maapallolla el\u00e4\u00e4 40 vuoden kuluttua jo runsaat yhdeks\u00e4n miljardia ihmist\u00e4. Onko t\u00e4\u00e4ll\u00e4 tilaa noin suurelle ihmism\u00e4\u00e4r\u00e4lle? Riitt\u00e4\u00e4k\u00f6 kaikille ruokaa, turvaa, elinehtoja? Varsinkin kun samaan aikaan Kiinan ja Intian kaltaisissa  maissa kaupungistuminen etenee hurjaa vauhtia. Ei kulu kauaa siihen ett\u00e4 Kiinassa ja Intiassa on enemm\u00e4n keskiluokkaista el\u00e4m\u00e4ntapaa janoavia, lihaa sy\u00f6vi\u00e4 ihmisi\u00e4 kuin Euroopassa, vaikka molemmissa maissa valtaisa enemmist\u00f6 ihmisist\u00e4 el\u00e4\u00e4kin yh\u00e4 k\u00f6yhiss\u00e4 ja alkeellisissa oloissa. Miten maapallo, ekosysteemi, suuret luonnonj\u00e4rjestelm\u00e4t kest\u00e4v\u00e4t sen kuormituksen, jonka keskiluokkaisen elintason levi\u00e4minen maailman v\u00e4kirikkaimpiin maihin aiheuttaa?<\/p>\n

En ole varmasti ainoa ihminen, joka pohtii t\u00e4llaisia lukiessaan uutisia v\u00e4est\u00f6kasvusta. Pakko my\u00f6nt\u00e4\u00e4 ett\u00e4 tunnen suurta toivottomuutta n\u00e4iden planeettamme kohtalonkysymysten \u00e4\u00e4rell\u00e4. Samalla my\u00f6nn\u00e4n olevani kaikkea muuta kuin asiantuntija niihin vastaamisessa. Enk\u00e4 my\u00f6sk\u00e4\u00e4n viitsi ladella mit\u00e4\u00e4n moraalisaarnaa el\u00e4m\u00e4nmuotomme kest\u00e4m\u00e4tt\u00f6myydest\u00e4, onhan kaikille j\u00e4rkeville ihmisille selv\u00e4\u00e4 ett\u00e4 se on kest\u00e4m\u00e4t\u00f6n, ja niit\u00e4, joiden mielest\u00e4 se ei sit\u00e4 ole, eiv\u00e4t moraalisaarnani tavoita. Niin kauan kuin el\u00e4mme maailmassa, jossa ihmisill\u00e4 on ensisijaisesti oikeuksia ja vasta toissijaisesti velvollisuuksia, toiveet radikaalista suunnanmuutoksesta ovat v\u00e4h\u00e4isi\u00e4. Ehk\u00e4 luonto jossain vaiheessa kostaa meille ja j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 omilla keinoillaan asiat niin ett\u00e4 maapallon ylikuormittaminen l\u00e4nsimaisella elintasolla k\u00e4y mahdottomaksi. Se voi olla hirmuinen kosto.<\/p>\n

Pienen\u00e4 kulttuurihistoriallisena alaviitteen\u00e4 voisin t\u00e4ss\u00e4 mainita, ett\u00e4 v\u00e4est\u00f6nkasvu ja kaupungistuminen loivat kirjallisuuteen aivan uudenlaisen hahmon. H\u00e4nt\u00e4 voi nimitt\u00e4\u00e4 monella nimell\u00e4: flan\u00f6\u00f6ri, dandy, antiporvari, sivullinen, tarkkailija. T\u00e4m\u00e4 hahmo syntyi niinkin varhain kuin 1800-luvulla, vaikka voisi kuvitella etteiv\u00e4t tuon ajan ihmiset viel\u00e4 v\u00e4est\u00f6trendeist\u00e4 piitanneet. Mutta kyll\u00e4 he piittasivat. Euroopan v\u00e4kiluku kasvoi 1800-luvun alusta ensimm\u00e4isen maailmansodan syttymiseen 180 miljoonasta 460 miljoonaan. Samaan aikaan syntyiv\u00e4t modernit suurkaupungit ja niiden my\u00f6t\u00e4 kaupunkikulttuuri. T\u00e4ss\u00e4 uudessa uljaassa maailmassa hallitsevaan asemaan nousi porvaristo eli avoimesti menestyst\u00e4 ja mammonaa palvova ihmistyyppi. Aikakauden kirjailijat eiv\u00e4t voineet siet\u00e4\u00e4 porvareita, sill\u00e4 kuten Gustave Flaubert sanoi, porvareilta puuttuu sielu. He eiv\u00e4t ymm\u00e4rr\u00e4 mit\u00e4\u00e4n totuudesta ja kauneudesta, he palvovat teknist\u00e4 edistyst\u00e4, vaikka aitoa edistyst\u00e4 voi tapahtua vain ihmisess\u00e4 itsess\u00e4\u00e4n, h\u00e4nen syd\u00e4mess\u00e4\u00e4n. Flaubertin oppipoika Guy de Maupassant kirjoitti, ett\u00e4 el\u00e4m\u00e4 Pariisissa — joka siis oli 1800-luvun New York ja Hollywood samassa paketissa — on siet\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4, koska kaikialla on ihmisjoukkoja eik\u00e4 miss\u00e4\u00e4n saa olla rauhassa. Sanomattakin on selv\u00e4\u00e4 mit\u00e4 Maupassant ihmisjoukoilla tarkoitti: sieluttomia porvareita. Nuo sieluttomat ihastelivat Pariisin uutta n\u00e4ht\u00e4vyytt\u00e4, Eiffel-tornia. Maupassant otti tavakseen lounastaa sen juurella sijaitsevassa ravintolassa jotta s\u00e4\u00e4styisi n\u00e4kem\u00e4st\u00e4 moista rumilusta.<\/p>\n

Nykyajan hallitseva ihmistyyppi on jonkinlainen vanhan porvarin degeneroitunut muoto: leve\u00e4sti hymyilev\u00e4, urheilullinen, el\u00e4m\u00e4nmy\u00f6nteinen, nautinnon spektaakkeleita tavoitteleva ihmistyyppi. Jokainen itse\u00e4\u00e4n kunnioittava kulttuuri-ihminen tietysti paheksuu t\u00e4llaista moukkaa, aivan kuten Flaubert, Baudelaire ja kumppanit paheksuivat oman aikansa porvareita. Maailma ei siis ole oikeastaan paljonkaan muuttunut, vaikka ajan ilmi\u00f6t ovat muuttuneet. Se on tietysti huolestuttavaa, mutta on se jollain tavalla my\u00f6s lohdullista.<\/p>\n

Er\u00e4s opetuskin t\u00e4h\u00e4n tarinaan liittyy, kuten tarinoihin yleens\u00e4. Nimitt\u00e4in kuvitelma siit\u00e4, ett\u00e4 porvaria s\u00e4ttiv\u00e4 antiporvari olisi jotenkin autenttinen, omaehtoinen hahmo, on todellakin pelkk\u00e4\u00e4 kuvitelmaa. H\u00e4nh\u00e4n on, niin perverssilt\u00e4 kuin se tuntuukin, massojen oheistuote, mit\u00e4 modernein olento kaikista antimoderniuden juonteistaan huolimatta.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Er\u00e4\u00e4ss\u00e4 Caj Westerbergin runossa puhutaan “maailmasta ja viidest\u00e4 miljardista min\u00e4st\u00e4.” Tuo runo…<\/p>\n","protected":false},"author":66,"featured_media":801,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"acf":[],"platta":{"numLikes":0,"numComments":6,"category":null,"themes":[],"commercial_partner":null,"thumbnail":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/38\/2015\/03\/flan-25C3-25B6-25C3-25B6ri.jpg","blog_id":38},"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/38\/2015\/03\/flan-25C3-25B6-25C3-25B6ri.jpg","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/posts\/200"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/users\/66"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/comments?post=200"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/posts\/200\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2086,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/posts\/200\/revisions\/2086"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/media\/801"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/media?parent=200"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/categories?post=200"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/tags?post=200"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}