{"id":213,"date":"2011-07-07T23:21:00","date_gmt":"2011-07-07T21:21:00","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.image.fi\/antiaikalainen\/ei-huono-mutta\/"},"modified":"2018-02-28T09:28:33","modified_gmt":"2018-02-28T07:28:33","slug":"ei-huono-mutta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/ei-huono-mutta\/","title":{"rendered":"Ei huono mutta…"},"content":{"rendered":"
<\/a><\/div>\n

Huomaan tulevani vuosi vuodelta s\u00e4yse\u00e4mm\u00e4ksi ja sovinnollisemmaksi. En jaksa r\u00e4hist\u00e4 huonoista tai keskinkertaisista kirjoista entiseen malliin (valtaisa enemmist\u00f6 julkaistavista kirjoista on huonoja tai keskinkertaisia eik\u00e4 mik\u00e4\u00e4n m\u00e4\u00e4r\u00e4 r\u00e4hin\u00f6inti\u00e4 asetelmaa muuksi muuta). Paras nauttia niist\u00e4 harvoista hyvist\u00e4 kirjoista, jotka kohdalle osuvat. <\/p>\n

Jokainen hyv\u00e4 kirja on poikkeustapaus. Oikeastaan suoranainen ihme. On suuri etuoikeus saada silloin t\u00e4ll\u00f6in nauttia sellaisista.<\/p>\n

Toki on olemassa my\u00f6s kirjoja, joita ei voi moittia huonoiksi, mutta jotka eiv\u00e4t laadukkuudestaan huolimatta tunnu hyvilt\u00e4. Anne Sw\u00e4rdin romaani Viimeiseen hengenvetoon<\/em> on minulle t\u00e4llainen. Se on herkk\u00e4vaistoisen, lahjakkaan prosaistin kirjoittama teos, suuresti ylistetty Ruotsissa ja ilmeisesti muuallakin.<\/p>\n

Mutta min\u00e4 en ole oikea lukija siit\u00e4 nauttimaan. Kansiliepeess\u00e4 Sw\u00e4rdin proosaa kiitell\u00e4\u00e4n “aistillisesta kielest\u00e4 ja tiiviist\u00e4 tunnelmakuvista.” Jokseenkin tuollaisilla epiteeteill\u00e4 min\u00e4kin h\u00e4nen teksti\u00e4\u00e4n kuvailisin, tai jos haluaisin olla ilke\u00e4 voisin puhua taidekouluproosasta. Sw\u00e4rdi\u00e4 lukiessa tulin v\u00e4lill\u00e4 miettineeksi, ett\u00e4 onkohan t\u00e4ss\u00e4 kyse nokkelasta jekusta, kirjoittaako kirjailija salakavalaa parodiaa siit\u00e4 tyylilajista, jota on vilpitt\u00f6m\u00e4sti edustavinaan. Mutta ei. Ei Sw\u00e4rd parodioi. H\u00e4n uskoo oikeasti “aistilliseen kieleen ja tiivisiin tunnelmakuviin.” Eik\u00e4 siin\u00e4 mit\u00e4\u00e4n. Voihan niihin uskoa. Mutta tekstin pit\u00e4isi kyll\u00e4 tuntua ja n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 joltain ihan muulta kuin taidekouluproosan esimerkkilauseilta.<\/p>\n

Voihan tietysti olla niinkin, ett\u00e4 min\u00e4 olen menett\u00e4nyt lukijana viattomuuteni enk\u00e4 kykene aistimaan Sw\u00e4rdin kielen vitaalisuutta, voimaa, koskettavuutta (sik\u00e4li kuin h\u00e4nen kieless\u00e4\u00e4n n\u00e4it\u00e4 ominaisuuksia on; mielest\u00e4ni ei liiemm\u00e4lti ole.) Oli miten oli, en juuri koskaan jaksa innostua niin sanotusta lyyrisest\u00e4 proosasta. Karmeimmat lukukokemukseni asettuvat “lyyrisen proosan” kategoriaan. Olen sit\u00e4 mielt\u00e4, ett\u00e4 kaikki mik\u00e4 siitt\u00e4\u00e4 on kovaa, ainakin proosasta puhuttaessa (no juu, liioittelen nyt tahallisen ironisesti).<\/p>\n

Toinen seikka, joka minua Sw\u00e4rdin kirjassa t\u00f6kkii on maailmankuvallinen juttu. Jules Renard sanoi kauan, kauan sitten olevansa kyll\u00e4stynyt aikalaiskirjallisuuteen. “En en\u00e4\u00e4 jaksa lukea tarinoita aisankannattajista”, Renard t\u00e4smensi. Rouva Bovary<\/em> oli noina aikoina vakiinnuttanut jo maineensa. Renardia mukaillen voisin sanoa, etten jaksa en\u00e4\u00e4 lukea tarinoita seksuaalisen vallankumouksen j\u00e4lkeisist\u00e4 itsens\u00e4toteuttajista.<\/p>\n

Viimeiseen hengenvetoon<\/em> -romaanin p\u00e4\u00e4henkil\u00f6, nuori nainen nimelt\u00e4 Lo, makaa kaikkien muiden miesten kanssa paitsi sen yhden, jota (kaiketi) rakastaa. Totuuden nimiss\u00e4 on sanottava, ettei Sw\u00e4rdin romaani ole mik\u00e4\u00e4n elostelun ja estottomuuden ylistyslaulu vaan tutkii seksin ja rakkauden v\u00e4list\u00e4 rajank\u00e4ynti\u00e4 paikoin ansiokkaastikin, mutta kun t\u00e4m\u00e4 teema yhdistet\u00e4\u00e4n aistilliseen (tai “aistilliseen”) kieleen ja ajoittain pateettisiksi nyrj\u00e4ht\u00e4viin elokuvaviittauksiin (arvaatte kyll\u00e4 mist\u00e4 elokuvasta on kyse), tuloksena on sellainen hetteikk\u00f6, jossa r\u00e4mpiminen ei jaksa ainakaan minua kauheasti innostaa.<\/p>\n

Mutta n\u00e4ist\u00e4 vastaluseistani huolimatta en kuitenkaan voi enk\u00e4 halua moittia Sw\u00e4rdin romaania huonoksi. Olen kyll\u00e4 pit\u00e4nyt monesta huonosta kirjasta enemm\u00e4n kuin siit\u00e4, mutta se on toinen juttu.<\/p>\n

L\u00e4hiaikoina aion keskitty\u00e4 sellaiseen kirjallisuuteen, jonka tied\u00e4n jo edelt\u00e4 k\u00e4sin hyv\u00e4ksi, harvinaiseksi, ihmeelliseksi. Lukupinoni p\u00e4\u00e4llimm\u00e4isin\u00e4 ovat Samuel Beckettin kolmen romaanin (Molloy<\/em>, Malone Dies<\/em> ja The Unnamable<\/em>) kokoelma sek\u00e4 Flannery O’Connorin koottujen teosten nide. Niiden j\u00e4lkeen voisin sitten lukea taas jotain huonompaa ja keskinkertaisempaa s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4kseni suhteellisuudentajuni.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Huomaan tulevani vuosi vuodelta s\u00e4yse\u00e4mm\u00e4ksi ja sovinnollisemmaksi. En jaksa r\u00e4hist\u00e4 huonoista tai keskinkertaisista…<\/p>\n","protected":false},"author":66,"featured_media":807,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[13],"tags":[],"acf":[],"platta":{"numLikes":0,"numComments":5,"category":null,"themes":[],"commercial_partner":null,"thumbnail":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/38\/2015\/03\/viimeiseen.jpg","blog_id":38},"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/38\/2015\/03\/viimeiseen.jpg","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/posts\/213"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/users\/66"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/comments?post=213"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/posts\/213\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2099,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/posts\/213\/revisions\/2099"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/media\/807"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/media?parent=213"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/categories?post=213"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/tags?post=213"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}