{"id":238,"date":"2011-01-06T12:06:00","date_gmt":"2011-01-06T10:06:00","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.image.fi\/antiaikalainen\/vuonna-2011-luettavia-kirjoja\/"},"modified":"2018-02-28T09:28:40","modified_gmt":"2018-02-28T07:28:40","slug":"vuonna-2011-luettavia-kirjoja","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/vuonna-2011-luettavia-kirjoja\/","title":{"rendered":"Vuonna 2011 luettavia kirjoja"},"content":{"rendered":"

\"\"<\/a><\/p>\n

Pakko my\u00f6nt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 tykk\u00e4\u00e4n laatia erilaisia listoja. Eli laitetaanpa vuoden 2010 parhaiden kirjojen jatkoksi luettelo 25 kirjasta, jotka aion lukea vuonna 2011. N\u00e4m\u00e4kin ovat niin sanotusti yhdell\u00e4 ryk\u00e4isyll\u00e4 heitettyj\u00e4, ensimm\u00e4isen\u00e4 mieleen tulevia eiv\u00e4tk\u00e4 miss\u00e4\u00e4n erityisess\u00e4 j\u00e4rjestyksess\u00e4. Uudelleenluettavia en t\u00e4llek\u00e4\u00e4n listalle laita, joten Flaubertit, Baudelairet, C\u00e9linet ja muut perusnimet loistavat poissaolollaan. Olen vain h\u00e4t\u00e4isesti vilkaissut kustantajien julkaisuluetteloita, joten minulla ei ole likimainkaan tarkkaa kuvaa siit\u00e4, mit\u00e4 meill\u00e4 ja maailmalla tulevan kev\u00e4\u00e4n, saati syksyn aikana kirjamarkkinoille pusketaan. Mainiostihan sit\u00e4 p\u00e4rj\u00e4isi koko vuoden — ja vaikka koko loppuel\u00e4m\u00e4ns\u00e4 — j\u00e4tt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 uutuuskirjat tykk\u00e4n\u00e4\u00e4n v\u00e4liin. Olenkin joskus leikitellyt ajatuksella, ett\u00e4 p\u00e4\u00e4tt\u00e4isin maailmankirjallisuuden tulleen osaltani jo valmiiksi ja keskittyisin lukemaan vain niit\u00e4 kirjoja ja kirjailijoita, jotka olen hyviksi havainnut.<\/p>\n

Mutta jaarittelut sikseen, t\u00e4llaisen listan sain aikaiseksi:<\/p>\n

David Foster Wallace: Pale King<\/span>. Yksi t\u00e4rkeimmist\u00e4 syist\u00e4 odottaa kev\u00e4tt\u00e4. Wallacen keskener\u00e4iseksi j\u00e4\u00e4nyt romaani todellakin julkaistaan postuumisti.<\/p>\n

Ian Morris: Why the West Rules – For Now: The Patterns of History, and What they Reveal About the Future. <\/i>T\u00e4t\u00e4 ovat kehuneet muutkin kuin Jukka Kemppinen.<\/p>\n

Curzio Malaparte: Edess\u00e4 palaa Leningrad<\/span>. Malaparte on yksi sankareistani, vaikka en ole tainnut h\u00e4nest\u00e4 hehkuttaa blogissani. T\u00e4m\u00e4 on viel\u00e4 lukematta, mutta Iho<\/span> ja Kaputt<\/span> kuuluvat viime vuosien huimimpiin lukukokemuksiini.<\/p>\n

Robert Coover: The Public Burning<\/span>. Odottanut luettavien pinossa syksyst\u00e4 saakka. Coover on toisen maailmansodan j\u00e4lkeisen jenkkikirjallisuuden t\u00e4rkeit\u00e4 nimi\u00e4.<\/p>\n

Timo H\u00e4nnik\u00e4inen: Ihmisen viheli\u00e4isyydest\u00e4 ja muita esseit\u00e4<\/span>. En ole varma, menik\u00f6 nimi oikein. Joka tapauksessa H\u00e4nnik\u00e4isen uusi esseekokoelma ilmestyy helmikuussa.<\/p>\n

Tom McCarthy: Tintin and the Secret of Literature. <\/i>Viime vuoden uusista kirjallisista tuttavuuksistani Tom McCarthy oli kiintoisin. Olen lukenut h\u00e4nen kolme romaaniaan, seuraavaksi pit\u00e4\u00e4 tutustua t\u00e4h\u00e4n Tintti\u00e4 ja j\u00e4lkistrukturalismia kesken\u00e4\u00e4n sekoittavaan esseekokoelmaan.<\/p>\n

Michel Houellebecq: La carte et le territoire<\/span>. Ei liene kellek\u00e4\u00e4n minut tuntevalle yll\u00e4tys, ett\u00e4 olen t\u00e4st\u00e4 kiinnostunut. Ostin Houellebecqin uuden, Goncourt-palkinnon voittaneen romaanin joitakin kuukausia sitten ja olen jo lueskellut sit\u00e4 sielt\u00e4 t\u00e4\u00e4lt\u00e4.<\/p>\n

Peter Carey: Parrot and Olivier in America.<\/span> T\u00e4m\u00e4 kuuluu viime vuoden t\u00e4rkeisiin romaaneihin. Fiktion keinoja hy\u00f6dynt\u00e4v\u00e4 matka Alexis de Tocquevillen kaltaisen hahmon el\u00e4m\u00e4nvaiheisiin.<\/p>\n

Alain de Botton: The Art of Travel<\/span>. Mieless\u00e4ni muhii essee matkailusta ja turismista. Sen vuoksi tulin hankkineeksi t\u00e4m\u00e4n.<\/p>\n

Fran\u00e7ois <\/b>Dosse: Gilles Deleuze & Felix Guattari. Intersecting Lives. <\/span>Luen t\u00e4t\u00e4 parhaillaan. Mainio teos, jossa paljon hupaisia ja surkuhupaisia detaljeja. V\u00e4lill\u00e4 saa h\u00f6r\u00e4hdell\u00e4 kunnolla. En tosin tied\u00e4, h\u00f6r\u00e4htelev\u00e4tk\u00f6 j\u00e4lkistrukturalistisen perinneseuran aktiivit, tuskin ainakaan samoissa kohdissa kuin min\u00e4.<\/p>\n

Shohei Ooka: Tulia tasangolla<\/span>. T\u00e4t\u00e4 on niin moni kehunut, ettei auta kuin lukea.<\/p>\n

Vesa Haapala: Termini<\/span>. Olen seurannut Haapalan runoblogia ja tarkoitukseni on ollut jo pitemm\u00e4n aikaa tutustua h\u00e4nen painettuun tuotantoonsa.<\/p>\n

Czeslaw Milosz: To Begin Where I Am<\/span>. Miloszin lyriikka on vieh\u00e4tt\u00e4nyt minua aina. H\u00e4nen esseistiikkaansa olen tutustunut vasta pintapuolisesti, mutta t\u00e4m\u00e4n kokoelman avulla p\u00e4\u00e4sen siihen kunnolla kiinni.<\/p>\n

J.G. Ballard: Romaanit. Hankin Amazonista pokkareina ison pinon Ballardin romaaneja. Olen lukenut h\u00e4nelt\u00e4 aikaisemmin Auringon valtakunnan<\/span> (jonka luettuaan ei tied\u00e4 Ballardista viel\u00e4 oikeastaan mit\u00e4\u00e4n) sek\u00e4 tietysti The Atrocity Exhibitionin<\/span> ja Crashin<\/span>.<\/p>\n

Sean Campbell & Colin Coulter (toim.): Why Pamper Life’s Complexities? Essays on The Smiths<\/span>. Ostin t\u00e4m\u00e4n ennen joulua ja olen sit\u00e4 jo lueskellut sielt\u00e4 t\u00e4\u00e4lt\u00e4. Esseess\u00e4 nimelt\u00e4 “Heaven Knows We’ll Soon Be Dust: Catholicism and Devotion in The Smiths” viitataan Antti Nyl\u00e9n -nimisen kirjoittajan tekstiin.<\/p>\n

Gilbert Sorrentino: Proosateoksia. Olen lukenut Sorrentinolta Aberration of Starlightin<\/span>. Tekee mieli lukea my\u00f6s lis\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Zadie Smith: On Beauty<\/span>. Tykk\u00e4sin kovasti Smithin esseekokoelmasta, jonka laitoin vuoden 2010 parhaiden kirjojen listalle. On Beauty<\/span> lienee h\u00e4nen merkitt\u00e4vin romaaninsa, ja juuri sit\u00e4 en ole viel\u00e4 lukenut. Aloitin sen kerran, mutta en jostain syyst\u00e4 lukenut loppuun.<\/p>\n

Thomas Bernhard: Romaaneja. Teos ja Lurra Editions ovat tehneet t\u00e4rke\u00e4\u00e4 kulttuurity\u00f6t\u00e4 julkaistuaan Bernhardia suomeksi. Olen lukenut hurmiossa h\u00e4nen suomennetut romaaninsa sek\u00e4 pari suomentamatonta (englanninkielisin\u00e4 k\u00e4\u00e4nn\u00f6ksin\u00e4), mutta onneksi Bernhardin tuotannossa riitt\u00e4\u00e4 minulle viel\u00e4 uutta luettavaa.<\/p>\n

Amin Maalouf: Maailma j\u00e4rkkyy<\/span>. Maaloufia olisi pit\u00e4nyt suomentaa paljon enemm\u00e4n. Samarkand<\/span> teki h\u00e4net onneksi tunnetuksi t\u00e4\u00e4ll\u00e4 Euroopan kirjallisessa periferiassakin.<\/p>\n

Michael Hanekea k\u00e4sittelev\u00e4t kirjat. Lukuhyllyss\u00e4ni on kolme Hanekea k\u00e4sittelev\u00e4\u00e4 kirjaa (Michael Haneke<\/span>, Funny Frames<\/span> ja Michael Haneke’s Cinema<\/span>), joita en v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 lue kannesta kanteen mutta k\u00e4yn l\u00e4pi yleiskatsausmaisesti. Haneke on minulle t\u00e4rke\u00e4 elokuvaohjaaja.<\/p>\n

Julian Barnes: Pulse<\/span>. Uusi novellikokoelma. Kingsley Amis kuulemma tiuskaisi joskus, ett\u00e4 miksi ihmeess\u00e4 Barnes jaksaa alati intoilla siit\u00e4 “helkutin Flaubertista”. Onneksi on jaksanut. Barnesin innostus 1800-luvun ranskalaiseen kirjallisuuteen n\u00e4kyy h\u00e4nen omassa fiktiotuotannossaan.<\/p>\n

Markus Nummi: Karkkip\u00e4iv\u00e4<\/span>. Olisikohan t\u00e4m\u00e4 oikea valinta viime syksyn\u00e4 julkaistuista kotimaisista romaaneista?<\/p>\n

Peter Handke: Romaaneja. Olen lukenut Handkelta nelj\u00e4 tai viisi romaania, joten tuotannossa riitt\u00e4\u00e4 viel\u00e4 tutustuttavaa.<\/p>\n

Michael Scammell: Koestler. The Literary and Political Odyssey of a Twentieth-Century Skeptic<\/span>. Koestlerin el\u00e4m\u00e4 ja teot ovat kiinnostaneet minua aina. T\u00e4t\u00e4 kirjaa on minulle suositeltu.<\/p>\n

Stefan Zweig: The World of Yesterday<\/span>. Zweig on samanlainen pysyv\u00e4n kiinnostukseni kohde kuin Koestler. T\u00e4m\u00e4 muistelmateos kuulunee lajityypiss\u00e4\u00e4n viime vuosisadan t\u00e4rkeimpiin.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Pakko my\u00f6nt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 tykk\u00e4\u00e4n laatia erilaisia listoja. Eli laitetaanpa vuoden 2010 parhaiden…<\/p>\n","protected":false},"author":66,"featured_media":823,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[13],"tags":[],"acf":[],"platta":{"numLikes":0,"numComments":13,"category":null,"themes":[],"commercial_partner":null,"thumbnail":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/38\/2015\/03\/books-1.jpg","blog_id":38},"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/38\/2015\/03\/books-1.jpg","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/posts\/238"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/users\/66"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/comments?post=238"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/posts\/238\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2123,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/posts\/238\/revisions\/2123"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/media\/823"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/media?parent=238"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/categories?post=238"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/tags?post=238"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}