{"id":25,"date":"2014-10-15T17:57:00","date_gmt":"2014-10-15T15:57:00","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.image.fi\/antiaikalainen\/tuomas-filosofi-ja-hanen-majakkansa\/"},"modified":"2018-02-28T09:25:21","modified_gmt":"2018-02-28T07:25:21","slug":"tuomas-filosofi-ja-hanen-majakkansa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/tuomas-filosofi-ja-hanen-majakkansa\/","title":{"rendered":"Tuomas-filosofi ja h\u00e4nen majakkansa"},"content":{"rendered":"
<\/a><\/div>\n

Oli ik\u00e4v\u00e4\u00e4 katsoa eilisiltana televisiosta Suomen ja Romanian v\u00e4linen jalkapallon EM-karsintaottelu. Saadakseni ajatukseni pois katkerasta tappiosta p\u00e4\u00e4tin ennen nukkumaanmenoa lukea uudesta Niin & N\u00e4in -lehdest\u00e4 (Marx-teemanumero) Tuomas Nevanlinnan haastattelun (tai pikemminkin h\u00e4nen pitk\u00e4n monologinsa).<\/p>\n

Sep\u00e4 olikin niin saatanan \u00e4lyk\u00e4st\u00e4 teksti\u00e4, etten saanut j\u00e4rkytykselt\u00e4ni unta. Koko p\u00e4iv\u00e4n on ollut sellainen olo kuin olisin katsonut \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen noloja tai \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen rivoja kuvia, jotka eiv\u00e4t l\u00e4hde p\u00e4\u00e4st\u00e4ni.<\/p>\n

Nevanlinna roimii Thomas Piketty\u00e4, jonka Capital in the Twenty-First Century<\/i> on h\u00e4nen mielest\u00e4\u00e4n “tyls\u00e4 opus” ja sen lukeminen “kuin lukisi yhteiskuntatieteellisen monografian tilastoliitett\u00e4”.<\/p>\n

Mik\u00e4 Pikettyss\u00e4 nyppii Nevanlinnaa? Ainakin se, ett\u00e4 h\u00e4nen kirjansa on teoreettisesti k\u00f6yk\u00e4inen ja sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 dataa tolkuttomasti. Lis\u00e4ksi Pikettyn vasemmistolaisuus (tai “vasemmistolaisuus”, kuten Nevanlinna asian ilmaisee) on perin mietoa ja suhteellista.<\/p>\n

Ep\u00e4ilen, ett\u00e4 vika on pikemminkin Nevanlinnan omissa odotuksissa. Onko h\u00e4n tosiaankin ottanut vakavasti amerikkalaisten aikakauslehtien henkil\u00f6kuvat, joissa Piketty\u00e4 kutsutaan meid\u00e4n aikamme Marxiksi? Ei kai NEVANLINNA voi olla niin typer\u00e4?<\/p>\n

Eih\u00e4n Piketty ole tai yrit\u00e4 olla messiaanisen mittakaavan mestariajattelija. Pikemminkin h\u00e4n on tulo- ja varallisuuseroihin erikoistunut uuttera arkistoinsin\u00f6\u00f6ri. Minun j\u00e4rkeeni ei kerta kaikkiaan mahdu, miten kukaan voi lukea Capital in the Twenty-First Centurya<\/i> ehdotuksena suureksi yl\u00e4tason talous- ja yhteiskuntateoriaksi ja sitten n\u00e4lvi\u00e4, kun siit\u00e4 ei sellaiseksi ole. (Ok, ehk\u00e4 Piketty v\u00e4lill\u00e4 syyllistyy johonkin t\u00e4llaiseen vihjaamaan…)<\/p>\n

Pikettyn teoksen vastaanotossa erottuu kaksi peruslinjaa: toiset ovat syytt\u00e4neet h\u00e4nt\u00e4 k\u00e4rjistetyist\u00e4 johtop\u00e4\u00e4t\u00f6ksist\u00e4 ja datan manipuloinnista (oikeisto), toiset taas ovat pettyneet, kun Pikettyst\u00e4 ei ole poliittisen muutoksen ohjelmanlaatijaksi tai teoreetikoksi (vasemmisto). Ohjelmanlaatijaa ovat kaipailleet vaaliteesej\u00e4 rustailevat sosiaalidemokraattiset puoluevirkailijat, teoreetikkoa taas Nevanlinnan kaltaiset itsens\u00e4 Marxin tuotannossa marinoineet filosofit.<\/p>\n

Normaalioloissa Capital in the Twenty-First Centuryn<\/i> olisi lukenut muutama sata spesialistia, jotka olisivat ensin huudahtaneet: “Vau, mik\u00e4 voimann\u00e4yt\u00f6 ker\u00e4t\u00e4, j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 ja k\u00e4sitell\u00e4 t\u00e4llainen m\u00e4\u00e4r\u00e4 dataa” ja antautuneet sen j\u00e4lkeen kipakkaan v\u00e4ittelyyn Pikettyn esitt\u00e4mist\u00e4 teeseist\u00e4. Teoksesta kuitenkin tuli odottamaton bestseller ja samalla odotukset Piketty\u00e4 kohtaan paisuivat ylimitotetuiksi. Kukin intressiryhm\u00e4 tarttui h\u00e4nen teokseensa omine toiveineen ja odotuksineen ja pettyi, kun ne eiv\u00e4t toteutuneetkaan, radikaalivasemmistolaiset ajattelijat muiden joukossa.<\/p>\n

Nevanlinnan mukaan Piketty kertoo vain l\u00e4hinn\u00e4 sellaisia asioita, jotka tiesimme muutenkin. Jos Nevanlinna todellakin v\u00e4itt\u00e4\u00e4, ettei Capital in the Twenty-First Centuryn<\/i> datassa ole h\u00e4nelle mit\u00e4\u00e4n uutta, h\u00e4n joko a) puhuu paskaa tai b) ei ole edes viitsinyt lukea koko teosta. Mutta koska NEVANLINNA ei tietenk\u00e4\u00e4n voi puhua paskaa, kallistun j\u00e4lkimm\u00e4iseen vaihtoehtoon ja ajattelen, ett\u00e4 h\u00e4n kertoo itsest\u00e4\u00e4n sanoessaan: “Ei kirjaa ole tarkoituskaan lukea, vaan osoittaa sormella ja sanoa: ‘Katsokaa nyt, se on viimein todistettu!'”<\/p>\n

Vaikka suuri osa ihmisist\u00e4 (ja tietenkin kaikki vasemmistolaiset) olisivatkin olleet jo valmiiksi sit\u00e4 mielt\u00e4, ett\u00e4 tuloerot ja eriarvoisuus ovat kasvussa, ei t\u00e4m\u00e4 havainto ole ollut mitenk\u00e4\u00e4n selv\u00e4 tai kiistaton julkisessa keskustelussa. Kun Capital in the Twenty-First Century<\/i> ilmestyi, konservatiiviset ekonomistit ja talouslehdet k\u00e4viv\u00e4t t\u00e4yden rintaman hy\u00f6kk\u00e4ykseen todistaakseen Pikettyn havainnot v\u00e4\u00e4riksi tai jopa tietoisesti v\u00e4\u00e4ristellyiksi. Heid\u00e4t kuitenkin ly\u00f6tiin takaisin. N\u00e4in ei olisi k\u00e4ynyt, jos Piketty olisi tehnyt ty\u00f6ns\u00e4 hutiloiden. Mielest\u00e4ni jo pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n se todistaa h\u00e4nen teoksensa (t\u00e4m\u00e4n tyls\u00e4n datapankin) merkityksest\u00e4. Uskon my\u00f6s, ett\u00e4 teoksella on vaikutuksia siihen, millaista talous- ja yhteiskuntapolitiikkaa l\u00e4ntisiss\u00e4 yhteiskunnissa tulevina vuosikymmenin\u00e4 harjoitetaan.<\/p>\n

Tulo- ja varallisuuserotilastot ovat poliittista dynamiittia. Oikeasti. Etenkin kun niit\u00e4 on pirullisen hankala ker\u00e4t\u00e4, mik\u00e4 ei varmastikaan ole sattuma. Siksi harmittaa Nevanlinnan kaltaisten tyyppien ylenkatse t\u00e4llaista uutteraa tutkimusta kohtaan.<\/p>\n

Mutta Nevanlinna on filosofi. H\u00e4n ei ole kiinnostunut numeroista, empiriasta. H\u00e4nen alaansa ovat k\u00e4sitteet ja teoriat. Jos ne eiv\u00e4t suoraan muutakaan maailmaa, niin v\u00e4lillisesti kyll\u00e4. Saattepa n\u00e4hd\u00e4! Niin on k\u00e4ynyt ennenkin!<\/p>\n

Ei siis j\u00e4\u00e4d\u00e4 murskaamaan numeroita, vaan katsotaan pitemm\u00e4lle. Nevanlinna neuvoo tekem\u00e4\u00e4n kuin Marx:<\/p>\n

Kapitalismi on ajateltava pohjaan saakka. Vain t\u00e4m\u00e4n radikaalin n\u00e4k\u00f6kulman avulla voi osua sen hermoon ja saada todellisen poliittisen liikkeen avulla aikaan uusi tuotantomuodostelma ja yhdess\u00e4 el\u00e4misen tapa.<\/i><\/p><\/blockquote>\n

Mutta toisessa kohdassa Nevanlinna sanoo my\u00f6s:<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4 tietysti vaatisi, mik\u00e4li Marxin esimerkki\u00e4 on uskominen, muutaman vuosikymmenen mittaista kokop\u00e4iv\u00e4ist\u00e4 istumista kirjastossa, mihin t\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n tutkijoilla ei yliopistoinstituution katastrofaalisessa nykytilanteessa taida olla mahdollisuuksia…<\/i><\/p><\/blockquote>\n

Onko hoksottimissani vikaa, jos aistin noiden kahden katkelman v\u00e4lill\u00e4 tietyn ristiriidan. Eli: mahdollista vai ei?<\/p>\n

Ja jos uutta Marxia ei parin vuosikymmenen kirjastosessioiden j\u00e4lkeen tule emmek\u00e4 saa uutta P\u00e4\u00e4omaa<\/i>, jossa kapitalismi ajatellaan pohjaan saakka, mit\u00e4 sitten? Onko meid\u00e4n tyytyminen vain nykyisen j\u00e4rjestelm\u00e4n parantamiseen ja uudistamiseen, joka ei Nevanlinnan mielest\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4isi olevan kiinnostavaa tai relevanttia, koska se ei ole tarpeeksi radikaalia eik\u00e4 johda nollahetkeen ja uuteen alkuun, “uudenlaiseen tuotantomuodostelmaan ja yhdess\u00e4 el\u00e4misen tapaan.”<\/p>\n

No joo, my\u00f6nnet\u00e4\u00e4n. Minulle Keynes on l\u00e4heisempi kuin Marx (joka ei ole l\u00e4heinen ollenkaan) enk\u00e4 kaipaa nollahetke\u00e4 ja uutta alkua, vaan uskon, ett\u00e4 hyv\u00e4 el\u00e4m\u00e4 on mahdollinen liberaalissa pluralistisessa valtiossa, josta Nevanlinna eitt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 voi sormi ojossa sanoa, ett\u00e4 se on herruuteen perustuva j\u00e4rjestelm\u00e4, jonka ytimess\u00e4 vaikuttavat sorron ja riiston mekanismit.<\/p>\n

Todettakoon, ett\u00e4 Nevanlinna on kaikesta huolimatta minulle mieluinen kirjoittaja ja ajattelijakin. Joskus h\u00e4nen tekstins\u00e4 kuitenkin v\u00e4sytt\u00e4v\u00e4t, ja silloin ne eiv\u00e4t n\u00e4ytt\u00e4ydy \u00e4lykk\u00e4in\u00e4 vaan “saatanan \u00e4lykk\u00e4in\u00e4” eiv\u00e4tk\u00e4 h\u00e4nen retoriset bravuurinsa (\u00e4lylliset kuperkeikat ja nokkelat paradoksit) tunnu oivaltavilta ja avartavilta, vaan mahtipontisilta ja ontoilta, kuten esimerkiksi t\u00e4m\u00e4 kohta Niin & N\u00e4in -lehden monologissa, jossa h\u00e4n rohkaisee toisia Marxin tuotannossa itsens\u00e4 marinoineita filosofeja utooppisiin maalailuihin, henke\u00e4 nostattavaan aaterunouteen:<\/p>\n

T\u00e4ss\u00e4 ei saa pel\u00e4t\u00e4 liikaa. Ik\u00e4\u00e4n kuin joku ‘malli’ voisi sellaisenaan toteutua! Mallit todella ovat k\u00f6mpel\u00f6it\u00e4 ja koko ajatus niiden ‘toteuttamisesta” tai ‘soveltamisesta’ todella on ep\u00e4poliittinen! Kyse on vain kuvittelu- ja toimintakykymme ruokkimisesta.<\/i><\/p><\/blockquote>\n

Eli ajattelu on radikaalimpaa kuin pelkk\u00e4 toteuttaminen tai soveltaminen. Mielest\u00e4ni aika itsest\u00e4\u00e4nselv\u00e4 johtop\u00e4\u00e4t\u00f6s, mutta kuinka komealta se kuulostakaan, kun ajatuksen muotoilee omasta kielest\u00e4\u00e4n huumaantunut Nevanlinna. Toisaalta tuo katkelma voisi olla my\u00f6s jonkun uusklassisen ekonomistin haastattelusta. Samalla tavalla hekin
\naskartelevat “malleilla”, jotka eiv\u00e4t tietenk\u00e4\u00e4n sellaisenaan p\u00e4de reaalimaailmassa.<\/p>\n

<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Oli ik\u00e4v\u00e4\u00e4 katsoa eilisiltana televisiosta Suomen ja Romanian v\u00e4linen jalkapallon EM-karsintaottelu. Saadakseni…<\/p>\n","protected":false},"author":66,"featured_media":668,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"acf":[],"platta":{"numLikes":0,"numComments":6,"category":null,"themes":[],"commercial_partner":null,"thumbnail":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/38\/2015\/03\/marx.jpg","blog_id":38},"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/38\/2015\/03\/marx.jpg","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/posts\/25"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/users\/66"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/comments?post=25"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/posts\/25\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1911,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/posts\/25\/revisions\/1911"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/media\/668"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/media?parent=25"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/categories?post=25"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/tags?post=25"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}