{"id":252,"date":"2010-11-01T11:39:00","date_gmt":"2010-11-01T09:39:00","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.image.fi\/antiaikalainen\/oivaltavaa-luentaa\/"},"modified":"2018-02-28T09:30:28","modified_gmt":"2018-02-28T07:30:28","slug":"oivaltavaa-luentaa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/oivaltavaa-luentaa\/","title":{"rendered":"Oivaltavaa luentaa"},"content":{"rendered":"

\"\"<\/a><\/p>\n

Zadie Smith on kirjoittanut pari hyv\u00e4\u00e4 romaania, mutta on my\u00f6s mainio esseisti. Vakuutuin ja vaikutuin h\u00e4nen asiaprosaistin kyvyist\u00e4\u00e4n lukiessani kokoelman Changing My Mind. Occasional Essays<\/em>.<\/p>\n

Antoisimpana pid\u00e4n kokoelman viimeist\u00e4 teksti\u00e4 “Brief Interviews with Hideous Men: The Difficult Gifts of David Foster Wallace”, jossa Smith arvioi DFW:t\u00e4 kirjailijana Brief Interviews with Hideous Men<\/em> -novellikokoelman l\u00e4hiluvun lomassa. Vaikka Smith oli DFW:n yst\u00e4v\u00e4, ei h\u00e4nen esseens\u00e4 ole mik\u00e4\u00e4n yksipuolinen ylistys- tai yl\u00f6snostamiskirjoitus vaan n\u00e4kemyksellinen tutkimusmatka DFW:n proosan maailmaan.<\/p>\n

Niiden, jotka eiv\u00e4t viel\u00e4 ole DFW:hen<\/a> tutustuneet kannattaa ehdottomasti lukea mieluummin Smithin essee kuin vaikkapa DFW:lt\u00e4 postuumina julkaistu This Is Water<\/em>, jota on markkinoitu jonkinlaisena pikajohdatuksena edesmenneen kirjailijan ajatteluun. This Is Water<\/em> haiskahtaa kustantajan rahastusyritykselt\u00e4: se on kansien v\u00e4liin laitettu luentoteksti, jota DFW tuskin koskaan olisi itse kirjan muodossa julkaissut. Teksti on p\u00e4tkitty kirjan sivuille pieniksi palasiksi, ik\u00e4\u00e4n kuin aforistisiksi tiivistymiksi. Kuten Smith huomauttaa, t\u00e4llainen lapidaarinen tyyli on mahdollisimman kaukana DFW:n proosasta, jota luonnehtii pikemminkin runsaus ja r\u00f6nsyilevyys kuin niukkuus ja pelkist\u00e4minen.<\/p>\n

Lienee mahdotonta kirjoittaa kirjailijasta sijoittamatta h\u00e4nt\u00e4 tiettyihin kirjallisuuden traditioihin ja jatkumoihin. Smith mainitsee DFW:n kohdalla ilmeisimm\u00e4t nimet (DeLillo, Pynchon), mutta my\u00f6s v\u00e4hemm\u00e4n ilmeisi\u00e4. H\u00e4n n\u00e4kee DFW:n tuotannossa merkkej\u00e4 “katolisesta mausta” sek\u00e4 j\u00e4lki\u00e4 Sartresta ja etenkin Philip Larkinista, jonka DFW nosti ainoana runoilijana mielikirjailijoidensa joukkoon Smithille kirjoittamassaan kirjeess\u00e4. Nimi\u00e4 voisi toki heitell\u00e4 lis\u00e4\u00e4kin, ja selv\u00e4\u00e4 on ett\u00e4 vaikka suuri osa DFW:n vaikutteista paikantuu amerikkalaiseen postmodernismiin ja mannermaiseen filosofiaan, h\u00e4nen proosassaan erottuu muunkinlaisia kaikuja.<\/p>\n

Brief Interviews<\/em> -novellikokoelmasta Smith esitt\u00e4\u00e4 tiivistyksen, joka mielest\u00e4ni luonnehtii DFW:t\u00e4 kirjailijana my\u00f6s laajemmin:<\/p>\n

“It was meant for readers of my generation, born under the star of four interlocking revolutions, undreamed of in James’s philosophy: the ubiquity of television, the voraciousness of late capitalism, the triumph of therapeutic discourse, and philosophy’s demotion into a branch of linguistics. How to be finely aware when you are trained in passivity? How to detect real value when everything has its price? How to be responsible when you are, by definition, always the child-victim? How to be in the world when the world has collapsed into language?”<\/em><\/p>\n

Tuosta viimeisest\u00e4 kohdasta, el\u00e4m\u00e4st\u00e4 ja ajattelusta lingvistisen k\u00e4\u00e4nteen j\u00e4lkeisess\u00e4 todellisuudessa, Smith kehittelee DFW:n ajatusten pohjalta mielenkiintoisen tarkastelun tai yhteenvedon. L\u00e4ht\u00f6kohtana on se, ett\u00e4 DFW:n mielest\u00e4 monet postmodernit prosaistit meniv\u00e4t liian innokkaasti derridalaisen “tekstin ulkopuolella ei ole mit\u00e4\u00e4n” -idean taakse viitsim\u00e4tt\u00e4 pohtia t\u00e4m\u00e4n idean synkki\u00e4 seurauksia. DFW etsi ulosp\u00e4\u00e4sy\u00e4 kielen solipsismista Wittgensteinin avulla ja helli ajatusta kielest\u00e4 ihmisten v\u00e4listen yhteyksien ja suhteiden tai v\u00e4hint\u00e4\u00e4nkin kohtalotoveruuden kokemuksen luojana. Monet Brief Interviews<\/em> -novellikokoelman tekstit luovat eteemme jonkinlaista varoittavaa kauhukuvaa omaan kielelliseen tyhji\u00f6\u00f6ns\u00e4 humahtaneista persoonista, “vastenmielisist\u00e4 uroksista”.<\/p>\n

En ala t\u00e4ss\u00e4 selostaa sen tarkemmin Smithin luentaa DFW:n novelleista, kiinnostuneet voivat perehty\u00e4 siihen lukemalla h\u00e4nen esseens\u00e4. Toivottavasti he kokevat samanlaisia innostuksen hetki\u00e4 kuin itse koin. Smith on mielest\u00e4ni tarkka ja oivaltava lukija, mik\u00e4 ei tietenk\u00e4\u00e4n tarkoita, ett\u00e4 olisin kaikissa asioissa h\u00e4nen linjoillaan. En esimerkiksi ymm\u00e4rr\u00e4, miksi h\u00e4n moittii Brief Interviews<\/em> -kokoleman novellin “Adult World” loppua, jossa lineaarinen tarinankerronta hajoaa luonnosmaisiksi huomioiksi, hajamietteiksi ja tekstip\u00e4tkiksi. Mielest\u00e4ni “Adult Worldin” on hyv\u00e4 loppua juuri noin, onhan se nimenomaan tarina hysteeriseksi paisuvasta itsereflektiosta — siin\u00e4 nuori vaimo pelk\u00e4\u00e4 neuroottisesti aiheuttavansa rakastellessaan tuskaa miehens\u00e4 “pippelille” (miten sanan “thingie” suomentaisi?) — joten on luontevaa, ett\u00e4 my\u00f6s itse teksti suistuu itsereflektiivisyyteen ja alkaa hajottaa itse itse\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Kun tiedet\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 DFW ei ollut kauhean innostunut metafiktiivisist\u00e4 tempuista, “Adult Worldin” loppu oli h\u00e4nelt\u00e4 varmaan tarkasti harkittu. Smith lainaa esseess\u00e4\u00e4n haastattelua, jossa DFW kertoo arvostavansa Nabokovin ja Cooverin kaltaisia metafiktion edell\u00e4k\u00e4vij\u00f6it\u00e4, mutta ei niink\u00e4\u00e4n heid\u00e4n lukuisia seuraajiaan: “By the mid-seventies, I think, everything useful about the mode had been exhausted… By the eighties it’d become a god-awful trap”, DFW sanoo.<\/p>\n

Liek\u00f6 oireellista, ett\u00e4 suomalaisessa proosassa metafiktio on er\u00e4s t\u00e4m\u00e4n syksyn jutuista, kuten Lasse Koskela on hiljattain huomauttanut.<\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Zadie Smith on kirjoittanut pari hyv\u00e4\u00e4 romaania, mutta on my\u00f6s mainio esseisti.…<\/p>\n","protected":false},"author":66,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[13],"tags":[],"acf":[],"platta":{"numLikes":0,"numComments":3,"category":null,"themes":[],"commercial_partner":null,"thumbnail":false,"blog_id":38},"jetpack_featured_media_url":"","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/posts\/252"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/users\/66"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/comments?post=252"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/posts\/252\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2137,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/posts\/252\/revisions\/2137"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/media?parent=252"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/categories?post=252"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/tags?post=252"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}