{"id":259,"date":"2010-10-11T18:09:00","date_gmt":"2010-10-11T16:09:00","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.image.fi\/antiaikalainen\/suomalaisesta-proosasta\/"},"modified":"2018-02-28T09:30:30","modified_gmt":"2018-02-28T07:30:30","slug":"suomalaisesta-proosasta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/suomalaisesta-proosasta\/","title":{"rendered":"Suomalaisesta proosasta"},"content":{"rendered":"

\"\"<\/a><\/p>\n

<\/div>\n

<\/p>\n

Joskus kahdeksankymment\u00e4luvun lopulla katsoin televisio-ohjelmaa, jossa olivat keskustelemassa Markku Eskelinen ja Pirkko Saisio. En muista tarkasti, mist\u00e4 kaikesta siin\u00e4 puhuttiin, mutta ainakin kirjallisuudesta. <\/div>\n

<\/p>\n

<\/div>\n

<\/p>\n

Eskelinen ilmoitti Saisiolle, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 kirjoittaa koneellista nollaproosaa ja uhosi pystyv\u00e4ns\u00e4 suoltamaan samanlaista teksti\u00e4 koska tahansa. H\u00e4n my\u00f6s hiillosti Saisiota tivaamalla: “Sano mulle, mit\u00e4 on skitsoanalyysi”, “Selit\u00e4 mulle polysemiaan palautumaton disseminaatio”. Kun Saisio puhui jotain kollektiivisesta piilotajunnasta, Eskelinen piikitteli: “S\u00e4 olet kyll\u00e4 j\u00e4m\u00e4ht\u00e4nyt sinne kuusikymment\u00e4luvulle, kaikkihan tiet\u00e4\u00e4 ett\u00e4 kollektiivinen piilotajunta on vain jungilainen vitsi.”<\/div>\n

<\/p>\n

<\/div>\n

<\/p>\n

Oi niit\u00e4 aikoja. Se, ett\u00e4 muistan Eskelisen spontaanit heitot miltei sanatarkasti, johtuu siit\u00e4 ett\u00e4 olin noihin aikoihin kusip\u00e4inen kirjallisuudenopiskelija, joka piti y\u00f6p\u00f6yd\u00e4ll\u00e4 Raamatun paikalla Eskelisen ja Jyrki Lehtolan pamflettia J\u00e4lkisanat:<\/em> Sianhoito-opas<\/em>. Ottaa koville tunnustaa t\u00e4llainen asia julkisesti, mutta tunnustettava se on. Pekka Tarkkaa pidin taantumuksen ruumiillistumana, koska h\u00e4n oli ly\u00f6nyt jossain nyrkki\u00e4 p\u00f6yt\u00e4\u00e4n ja julistanut, ett\u00e4 suomalainen kirjallisuus ei alistu dekonstruktiolle.<\/div>\n

<\/p>\n

<\/div>\n

<\/p>\n

Mit\u00e4 mahdoin ajatella tuolloin suomalaisesta kirjallisuudesta? Mit\u00e4p\u00e4 muutakaan kuin ett\u00e4 paskaa se on, muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta (Hans Selo, Mariaana J\u00e4ntti, Markku Lahtela). Odotin Eskelisen esikoisromaania kuin kuuta nousevaa, toivoin ett\u00e4 se r\u00e4j\u00e4ytt\u00e4isi koko suomalaisen kirjallisuuden, ei j\u00e4tt\u00e4isi kive\u00e4 kiven p\u00e4\u00e4lle. Eskelisen esikoisromaanin (en olisi ikimaailmassa sanonut sit\u00e4 teokseksi, koska tiesin ettei teksti\u00e4 pid\u00e4 teurastaa teokseksi) nimi oli Nonstop<\/em>. Ihan n\u00e4ps\u00e4kk\u00e4 nimi, mutta alaotsikko vasta komea olikin: Trilogian muiden osien synoptinen marginaali<\/em>. Haaveilin kirjoittavani joskus romaanin, jossa olisi samantyylinen alaotsikko. <\/div>\n

<\/p>\n

<\/div>\n

<\/p>\n

Pidink\u00f6 min\u00e4 Nonstopista<\/em>? Ymm\u00e4rsink\u00f6 min\u00e4 sit\u00e4? No jaa. En ainakaan rohjennut tunnustaa kellek\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 j\u00e4in sit\u00e4 lukiessa ymm\u00e4lleni, koska olisin voinut leimautua imbesilliksi. Niinp\u00e4 otin tavakseni sanoa keskusteluissa toisten kirjallisuudenopiskelijoiden kanssa, ett\u00e4 “on siin\u00e4 ainakin hyvi\u00e4 fragmentteja”. Tuollainen lausunto oli toisaalta turvallisen ymp\u00e4ripy\u00f6re\u00e4, toisaalta antoi vaikutelman kriittisest\u00e4 mielest\u00e4.<\/div>\n

<\/p>\n

<\/div>\n

<\/p>\n

R\u00e4j\u00e4yttik\u00f6 Nonstop<\/em> suomalaisen kirjallisuuden? Sit\u00e4 se ei tehnyt — useimpien kirjallisella kent\u00e4ll\u00e4mme asemansa vakiinnuttaneiden suureksi tyydytykseksi. Parnassossa Arto Virtanen kirjoitti siit\u00e4 arvostelun, joka otsikoitiin koruttomasti: “Teilaus”. En muista kyseisest\u00e4 arvostelusta paljon muuta kuin ett\u00e4 siin\u00e4 k\u00e4skettiin kuvittelemaan Suur-Markku, jolla on metrin pituinen kyrp\u00e4 ja joka kyrv\u00e4ll\u00e4\u00e4n her\u00e4tt\u00e4\u00e4 vain kauhua ja pahaa oloa (tai jotain muuta ik\u00e4v\u00e4\u00e4, en muista sanatarkasti). Yleiseksi vaikutelmaksi Eskelisest\u00e4 taisi j\u00e4\u00e4d\u00e4, ett\u00e4 h\u00e4n oli nuori ja vihainen ja olisi halunnut olla viel\u00e4 vaarallinenkin, mutta ett\u00e4 h\u00e4nen kohuttu esikoisromaaninsa ei vakuuttanut ket\u00e4\u00e4n. <\/div>\n

<\/p>\n

<\/div>\n

<\/p>\n

En pysty kommentoimaan Eskelisen my\u00f6hempi\u00e4 t\u00f6it\u00e4, koska en ole niit\u00e4 seurannut. Unohdin h\u00e4net ja trilogian muiden osien synoptisen marginaalin. Voi olla, ett\u00e4 Eskelinen on my\u00f6hempin\u00e4 aikoina julkaissut mestariteoksia, joista min\u00e4 en tied\u00e4 mit\u00e4\u00e4n. Nonstopista<\/em> ei kuitenkaan mestariteokseksi ollut, ei likimainkaan, ja se oli noloa, koska Eskelinen oli ennen esikoisromaaninsa julkaisemista yritt\u00e4nyt nolata koko suomalaisen kirjallisuuden. N\u00e4in tehdess\u00e4\u00e4n h\u00e4n loi odotuksen, ett\u00e4 h\u00e4nell\u00e4 itsell\u00e4\u00e4n on tarjota pirkkosaisioiden koneellisen nollaproosan tilalle jotain huimasti parempaa.<\/div>\n

<\/p>\n

<\/div>\n

<\/p>\n

Muistot noista kaukaisista vuosista her\u00e4siv\u00e4t luettuani Anita Konkan pohdintoja<\/a> suomalaisen proosan tilasta. En nyt tarkoita, ett\u00e4 rinnastaisin toisiinsa Anita Konkan ja Markku Eskelisen, en miss\u00e4\u00e4n nimess\u00e4. Mutta nuo Konkan pohdinnat ovat kirjallisuuspiireiss\u00e4 nyky\u00e4\u00e4n varsin yleisi\u00e4. Olen tavannut monia ihmisi\u00e4, jotka ajattelevat ett\u00e4 runous on meill\u00e4 el\u00e4v\u00e4\u00e4, sykkiv\u00e4\u00e4 ja uudistusmielist\u00e4, mutta proosa pystyyn kuollutta, kaavoihinsa kangistunutta ja taantumuksellista. Moni n\u00e4ist\u00e4 ihmisist\u00e4 tosin my\u00f6nt\u00e4\u00e4, ettei juuri lue suomalaista proosaa. “Ei sit\u00e4 voi lukea, koska se on niin paskaa”. Tiet\u00e4v\u00e4t sen kai sitten lukemattakin. <\/div>\n

<\/p>\n

<\/div>\n

<\/p>\n

Minulla ei olisi mit\u00e4\u00e4n sit\u00e4 vastaan, ett\u00e4 suomalaisen proosan tilasta alettaisiin keskustella kriittisesti. Ei se minunkaan mielest\u00e4ni miss\u00e4\u00e4n paraatikunnossa ole. Harva kotimainen romaani koettelee proosakerronnan konventioita, avartaa kirjallista mielikuvitusta tai iskee palleaan niin ett\u00e4 tuntuu. Harmikseni en kuitenkaan kuule vakavahenkist\u00e4 keskustelua vaan l\u00e4hes pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n “suomalainen proosa on paskaa” -suunsoittoa. Punnitut ja tasokkaat keskustelunavaukset loistavat poissaolollaan. Miksi ihmeess\u00e4? Jos kerran Suomessa on suuri joukko valveutuneita ihmisi\u00e4, jotka tiedostavat proosamme alennustilan, miksi he eiv\u00e4t ryhdy pohtimaan, mit\u00e4 asialle voitaisiin tehd\u00e4? Miss\u00e4 luuraavat uuden proosan etujoukot, jotka ly\u00f6v\u00e4t p\u00f6yt\u00e4\u00e4n omat teesins\u00e4 tai laativat omat manifestinsa? Kustantamoja on t\u00e4st\u00e4 hiljaiselosta turha syytt\u00e4\u00e4. Olen useammaltakin taholta kuullut, ett\u00e4 kustantamoihin ei mitenk\u00e4\u00e4n tulvimalla tulvi briljantteja proosak\u00e4sikirjoituksia, jotka haastaisivat perinteiset kirjallisuusk\u00e4sitykset ja uudistaisivat suomalaista fiktiota. Harvassa ovat sellaiset yritelm\u00e4t. Eiv\u00e4t kustantamot pahantahtoisuuttaan j\u00e4t\u00e4 uusia uria aukovia k\u00e4skirjoituksia julkaisematta. Voisin kuvitella, ett\u00e4 ne pikemminkin toivottaisivat sellaiset tervetulleeksi.<\/div>\n

<\/p>\n

<\/div>\n

<\/p>\n

Ei kai t\u00e4ss\u00e4 auta muu kuin j\u00e4\u00e4d\u00e4 toiveikkaana odottamaan, ett\u00e4 jossain vaiheessa “suomalainen proosa on paskaa” -suunsoitto jalostuu vakavahenkiseksi keskusteluksi ja kiinnostaviksi k\u00e4sikirjoituksiksi. Kainona toiveena esit\u00e4n, ett\u00e4 proosaamme ei yritett\u00e4isi vied\u00e4 nykyaikaan samanlaisella keskustelutyylill\u00e4 kuin mit\u00e4 Markku Eskelinen harrasti parikymment\u00e4 vuotta sitten. Niin viihdytt\u00e4v\u00e4lt\u00e4 kuin h\u00e4nen l\u00e4rv\u00e4ilyns\u00e4 tuntuikin kusip\u00e4isest\u00e4 kirjallisuudenopiskelijasta.<\/div>\n

<\/p>\n

<\/div>\n

<\/p>\n

P.S.<\/div>\n

<\/p>\n

<\/div>\n

<\/p>\n

Koska kaikki kuuluu kyseenalaistaa, jossain vaiheessa voitaisiin arvioida kriittisesti uudelleen my\u00f6s proosan uudistamisen ja kirjallisten kokeilujen k\u00e4sitteet. Oliko Arto Salminen suomalaisen kirjallisuuden uudistaja? Mielest\u00e4ni oli, vaikka tuskin moni h\u00e4nt\u00e4 sellaisena pit\u00e4\u00e4. Ei uudistavan kirjallisuuden tarvitse olla esimerkiksi pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n sellaista, jonka j\u00e4ljet johtavat suoraan mannermaisten yliopistojen filosofian laitoksille. Eik\u00e4 kokeellisuus itsess\u00e4\u00e4n ole laadun tai edes kiinnostavuuden tae. Kuten Infinite Jestin<\/em> kirjoittaja David Foster Wallace sanoi, enemmist\u00f6 kokeellisesta proosasta on typerrytt\u00e4v\u00e4n tyls\u00e4\u00e4 roskaa. Sit\u00e4 paitsi tietyiss\u00e4 piireiss\u00e4 liikuttaessa mik\u00e4\u00e4n ei ole sen konformistisempaa kuin kirjoittaa teksti\u00e4, joka sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 juuri oikeat intertekstuaaliset viittaukset ja on juuri oikealla tavalla kompleksista, monihahmotteista ja pakenevaa. <\/div>\n

<\/p>\n

<\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Joskus kahdeksankymment\u00e4luvun lopulla katsoin televisio-ohjelmaa, jossa olivat keskustelemassa Markku Eskelinen ja Pirkko…<\/p>\n","protected":false},"author":66,"featured_media":832,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[21],"tags":[],"acf":[],"platta":{"numLikes":0,"numComments":78,"category":null,"themes":[],"commercial_partner":null,"thumbnail":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/38\/2015\/03\/Huuto-2.jpg","blog_id":38},"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/38\/2015\/03\/Huuto-2.jpg","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/posts\/259"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/users\/66"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/comments?post=259"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/posts\/259\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2144,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/posts\/259\/revisions\/2144"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/media\/832"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/media?parent=259"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/categories?post=259"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/tags?post=259"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}