{"id":2609,"date":"2019-10-10T16:04:50","date_gmt":"2019-10-10T13:04:50","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/?p=2609"},"modified":"2019-10-10T16:09:33","modified_gmt":"2019-10-10T13:09:33","slug":"tuoreen-kirjallisuusnobelistin-kapina-merkityksettomyytta-vastaan","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/tuoreen-kirjallisuusnobelistin-kapina-merkityksettomyytta-vastaan\/","title":{"rendered":"Tuoreen kirjallisuusnobelistin kapina merkityksett\u00f6myytt\u00e4 vastaan"},"content":{"rendered":"<p><img decoding=\"async\" loading=\"lazy\" class=\"alignnone size-full wp-image-2615\" src=\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/38\/2019\/10\/peter-handke.jpg\" alt=\"\" width=\"1200\" height=\"1200\"><\/p>\n<p>Tuore kirjallisuuden nobelisti Peter Handke on yksi ensimm\u00e4isist\u00e4 kirjailijoista, jotka tekiv\u00e4t minuun vaikutuksen. Se tapahtui, kun olin parikymppinen ja luin <em>Puhtaan kokemisen hetken<\/em>.<\/p>\n<p>N\u00e4in romaanin sankarissa Keuschingissa samaa sankarillista kapinaa kuin Albert Camus&#8217;n <em>Sivullisen<\/em> Meursault\u2019ssa. Molemmat kielt\u00e4ytyiv\u00e4t kumartamasta kollektiivisia myyttej\u00e4 ja sopetumasta porvarillisiin normeihin.<\/p>\n<p>Vuosia my\u00f6hemmin <em>Puhtaan kokemisen hetki<\/em> paljastui toisenlaiseksi kirjaksi kuin miksi olin sit\u00e4 alun perin kuvitellut. Olin tunnistanut Keuschingissa normaaliuden valheesta her\u00e4nneen r\u00e4yh\u00e4hengen, mutta paljon muuta en ollut h\u00e4ness\u00e4 osannut n\u00e4hd\u00e4.<\/p>\n<p>Lukiessani <em>Puhtaan kokemisen hetke\u00e4<\/em> uudestaan mieless\u00e4ni viiv\u00e4hti Handken it\u00e4valtalainen maanmies Thomas Bernhard. Tyylillisesti he eiv\u00e4t ole l\u00e4heist\u00e4 sukua toisilleen, sill\u00e4 Handken proosa on tunnustelevaa ja havaintoihin tarkentuvaa, kun taas Bernhardin py\u00f6rteiset virkkeet saavat tehonsa toistoista ja muunnelmista. Heid\u00e4n kirjojensa mielenmaisemassa on kuitenkin samoja ulottuvuuksia.<\/p>\n<p>Handke ja Bernhard n\u00e4ytt\u00e4ytyv\u00e4t merkityksett\u00f6myytt\u00e4 vastaan kapinoivina kirjailijoina ja suuntaavat vihansa niit\u00e4 voimia vastaan, jotka latistavat ihmisel\u00e4m\u00e4n \u201dhornamaiseksi keskivertomaailmaksi\u201d, kuten Keuschnig ymp\u00e4rill\u00e4\u00e4n vallitsevaa todellisuutta kuvaa. Bernhard l\u00f6ysi latistavat mekanismit It\u00e4vallan katolisista ja kansallissosialistisista perinteist\u00e4, Handke kaupallisuutta ja kulutusta p\u00f6nkitt\u00e4vist\u00e4 sosioekonomisista rakenteista.<\/p>\n<p>Keuschnig kokee itsens\u00e4 haamumaiseksi, koska tuntee n\u00e4iden rakenteiden vaikutuksen itseens\u00e4. Kun h\u00e4n kohtaa kadulla asiakirjasalkkua kantavan miehen, arkip\u00e4iv\u00e4n haalean tohvelisankarin, h\u00e4nen sis\u00e4ll\u00e4\u00e4n kiehahtaa: \u201dEttei h\u00e4pe\u00e4!\u201d Seuraavassa hetkess\u00e4 h\u00e4n kuitenkin tajuaa kantavansa itse samanlaista asiakirjasalkkua ja j\u00e4hmett\u00e4neens\u00e4 naamansa samanlaiseen yst\u00e4v\u00e4lliseen idiootinhymyyn. Viha suuntautuu sek\u00e4 sis\u00e4\u00e4n- ett\u00e4 ulosp\u00e4in.<\/p>\n<p><em>Puhtaan kokemisen hetken<\/em> credo puhuu aistit auki kulkemisesta, n\u00e4kemisen ja kokemisen taidosta. Havaitsemisen teot ovat kiintymyksen tekoja, koska liitt\u00e4v\u00e4t havaitsijan siihen maailmaan, joka on olemassa merkityksi\u00e4 latistavien imperatiivien tuolla puolen. On avattava silm\u00e4ns\u00e4 n\u00e4hd\u00e4kseen, kuinka el\u00e4m\u00e4 kuhisee ymp\u00e4rill\u00e4.<\/p>\n<blockquote><p><em>Bussissa h\u00e4n ajatteli: Ehk\u00e4p\u00e4 en ole pitk\u00e4\u00e4n aikaan, viime y\u00f6h\u00f6n saakka ainakaan, tuntenut kokeneeni mit\u00e4\u00e4n siksi, ett\u00e4 olen selvitt\u00e4nyt itselleni etuk\u00e4teen, mit\u00e4 el\u00e4mys on. Kuten matkailumainoksessa esitti alusta pit\u00e4en pelkk\u00e4 esine el\u00e4myst\u00e4. Mainokselle \u201dnuotio on el\u00e4mys\u201d \u2013 minulle katuojan virtaava vesi, kenk\u00e4voiteen pehme\u00e4nsiloinen pinta uudessa purkissa, vastasijattu vuode, yh\u00e4 viel\u00e4kin uteliaan vanhan ihmisen n\u00e4keminen. \u2013 Ettei tarvitsisi el\u00e4\u00e4 en\u00e4\u00e4 n\u00e4iden el\u00e4mysvakuutusten varassa, h\u00e4n ajatteli.<\/em><\/p><\/blockquote>\n<p>***<\/p>\n<p>Rax Rinnekangas kertoo esseekokoelmassaan <em>Nocturama<\/em> tapaamisestaan Handken kanssa viinilasin \u00e4\u00e4rell\u00e4 Pariisissa syksyll\u00e4 2011. He puhuvat siit\u00e4, kuinka tajuntateollisuus jyr\u00e4\u00e4 alleen kirjallisen kulttuurin, tekee kirjoistakin kulutushy\u00f6dykkeit\u00e4, jotka ovat olemassa pikemminkin tullakseen myydyiksi kuin luetuiksi.<\/p>\n<p>Handke sanoo, ettei tunne en\u00e4\u00e4 ket\u00e4\u00e4n, joka lukisi h\u00e4nen kirjallisuuttaan. Se ei tietenk\u00e4\u00e4n pid\u00e4 paikkansa kirjaimellisessa mieless\u00e4. Lehtien kulttuurisivuilla Handken nimen eteen on liitetty rutiininomaisesti epiteetti \u201dyksi t\u00e4rkeimmist\u00e4 saksankielisist\u00e4 nykykirjailijoista\u201d. Vastedes h\u00e4nest\u00e4 puhutaan nobelistina.<\/p>\n<p>Symbolisen p\u00e4\u00e4oman runsaus ei silti tee tyhj\u00e4ksi sit\u00e4, ett\u00e4 Handken kulttuuriselle relevanssille on k\u00e4ynyt samoin kuin kaunokirjallisuuden kulttuuriselle relevanssille ylip\u00e4\u00e4ns\u00e4 \u2013 entinen loisto on tiess\u00e4\u00e4n.<\/p>\n<p>Otava lopetti Handken suomentamisen 1990-luvun alussa, eik\u00e4 h\u00e4nell\u00e4 sen j\u00e4lkeen ole ollut Suomessa asiaa suurten kustantamoiden listoille. Eurooppalaista kirjallisuutta esill\u00e4 pit\u00e4v\u00e4 Lurra Editions on onneksi julkaissut Handkea suomeksi t\u00e4ll\u00e4 vuosituhannella.<\/p>\n<p>Tim Parks on pohtinut esseiss\u00e4\u00e4n sit\u00e4, kuinka k\u00e4\u00e4nn\u00f6smarkkinoiden kasvu on luonut uudenlaisen romaanityypin, jota h\u00e4n nimitt\u00e4\u00e4 \u201dglobaaliksi romaaniksi\u201d. Menestyneimm\u00e4t kirjailijat Suomessa, Ruotsissa, Hollannissa tai It\u00e4vallassa eiv\u00e4t en\u00e4\u00e4 kirjoita ensi sijassa kotimaiselle yleis\u00f6lle, vaan kansainv\u00e4liselle. Se muuttaa romaanien kielt\u00e4, kuvastoa ja kerronnantapoja. Paikallinen, huonosti maailmankielille \u2013 eli k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 englanniksi \u2013 k\u00e4\u00e4ntyv\u00e4 esoteerinen aines huuhtoutuu pois. Romaanit r\u00e4\u00e4t\u00e4l\u00f6id\u00e4\u00e4n niin, ett\u00e4 niit\u00e4 on helppo markkinoida k\u00e4\u00e4nn\u00f6soikeuksien ostajille.<\/p>\n<p>Globaalin romaanin maailmassa Handken kaltaisille kirjailijoille j\u00e4\u00e4 niukasti jalansijaa. Handken romaanit edustavat tunnelmaltaan ja viritykselt\u00e4\u00e4n niin selv\u00e4sti vanhaa Eurooppaa, ett\u00e4 angloamerikkalaiseen m\u00f6ss\u00f6\u00f6n tottunut lukija vierastaa niit\u00e4 tai kokee ne luotaanty\u00f6nt\u00e4v\u00e4ksi.<\/p>\n<p>Onneksi Handke ei ole luopunut uskostaan romaanimuodon mahdollisuuksiin tavoittaa ihmisen\u00e4 olemisesta jotain sellaista, mit\u00e4 nautintoperiaatetta palvelevat kulttuurituotteet eiv\u00e4t tavoita.<\/p>\n<p>Samat teemat ja asetelmat, jotka ovat l\u00e4sn\u00e4 <em>Puhtaan kokemisen hetkess\u00e4<\/em>, hallitsevat my\u00f6s h\u00e4nen uudempaa tuotantoaan. Handken arkkityyppinen romaanihahmo on kulkija, joka etsii aitoja havaintoja ja kokemuksia normaaliuden \u201dkuolleen valon\u201d takaa.<\/p>\n<p>Vaikka Handken kirjoissa on paljon reflektointia, ne eiv\u00e4t tyhjene yksitt\u00e4isiin v\u00e4itelauseisiin. H\u00e4nen tuotantonsa totuus on romaanimuodossa itsess\u00e4\u00e4n, k\u00e4sityksess\u00e4, jonka mukaan \u201dtila, jossa ajatellaan on yht\u00e4 t\u00e4rke\u00e4 kuin ajatus sin\u00e4ns\u00e4\u201d, kuten Handkea ihaileva Karl Ove Knausg\u00e5rd asian ilmaisee.\u00a0T\u00e4st\u00e4 romaanin sis\u00e4isen tilan kartoittamisesta syntyi modernistinen romaani, johon Handkekin ankkuroituu.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Tuore kirjallisuuden nobelisti Peter Handke on yksi ensimm\u00e4isist\u00e4 kirjailijoista, jotka tekiv\u00e4t minuun&hellip;<\/p>\n","protected":false},"author":66,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"acf":[],"platta":{"numLikes":5,"numComments":0,"category":"kulttuuri","themes":["kirjallisuus"],"commercial_partner":null,"thumbnail":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/38\/2019\/10\/peter-handke.jpg","blog_id":38},"jetpack_featured_media_url":"","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/posts\/2609"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/users\/66"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/comments?post=2609"}],"version-history":[{"count":8,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/posts\/2609\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2618,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/posts\/2609\/revisions\/2618"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/media?parent=2609"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/categories?post=2609"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/tags?post=2609"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}