{"id":262,"date":"2010-09-26T08:53:00","date_gmt":"2010-09-26T06:53:00","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.image.fi\/antiaikalainen\/kirjallisuuden-mustat-listat\/"},"modified":"2018-02-28T09:30:31","modified_gmt":"2018-02-28T07:30:31","slug":"kirjallisuuden-mustat-listat","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/kirjallisuuden-mustat-listat\/","title":{"rendered":"Kirjallisuuden mustat listat"},"content":{"rendered":"

\"\"<\/a><\/p>\n

<\/div>\n

<\/p>\n

Rakastan l\u00e4hestulkoon kaikkea, mit\u00e4 E.M. Cioran on kirjoittanut. En kauheasti innostu Milan Kunderan romaaneista, mutta monia h\u00e4nen esseit\u00e4\u00e4n rakastan.<\/div>\n

<\/p>\n

<\/div>\n

<\/p>\n

Vastik\u00e4\u00e4n julkaistussa esseeteoksessaan Encounter<\/em> (alkuteos Une Recontre<\/em>) Kundera pohdiskelee kirjallisuuden mustia listoja. H\u00e4n muistelee, kuinka tapasi Cioranin matkustettuaan nuorukaisena Ranskaan. Kundera tuli puhuneeksi jotain Anatole Francesta, jolloin Cioran kumartui h\u00e4nen puoleensa ja kuiskasi sardoninen hymy naamallaan: “\u00c4l\u00e4 koskaan mainitse Anatole Francen nime\u00e4 t\u00e4\u00e4ll\u00e4 \u00e4\u00e4neen tai kaikki nauravat sinulle”. Se oli mestarin hyv\u00e4ntahtoinen neuvo oppipojalle.<\/div>\n

<\/p>\n

<\/div>\n

<\/p>\n

Anatole France oli nimitt\u00e4in er\u00e4\u00e4nlainen Ranskan kirjallisuuden V.A. Koskenniemi. Elinaikanaan Francella riitti arvostajia ja ihailijoita, mutta kun h\u00e4nest\u00e4 aika j\u00e4tti, yksi jos toinen nuoremman polven kirjailija leimasi h\u00e4nen tuotantonsa taantumukselliseksi roskaksi. Ne, jotka Francea lukivat, oppivat pit\u00e4m\u00e4\u00e4n suunsa kiinni Pariisin kirjallisissa salongeissa liikkuessaan.<\/div>\n

<\/p>\n

<\/div>\n

<\/p>\n

Mustat listat ovat Kunderan mukaan ranskalaisessa kirjallisuudessa l\u00e4sn\u00e4 vahvemmin kuin muissa maissa:<\/div>\n

<\/p>\n

<\/div>\n

<\/p>\n

“Nowhere in the world have salons played so great a role as in France. Thanks to the centuries-old aristocratic tradition, and thanks to Paris, where, in a small area, the whole intellectual elite of the nation piles together and manufactures opinions; it propagates them not through critical studies or expert discussion but through dazzling phrasemaking, wordplay, glittering nastiness (that’s the way it is: decentralized countries dilute meanness, centralized ones concentrate it.)<\/em><\/div>\n

<\/p>\n

<\/div>\n

<\/p>\n

Ent\u00e4p\u00e4 mik\u00e4 on ollut Cioranin, nuorta Kunderaa opastaneen mestarin kohtalo? H\u00e4n on ollut milloin juhlittu kirjallinen sankari, milloin mustalle listalle suistettu surkimus. El\u00e4m\u00e4ns\u00e4 ja kirjallisen uransa loppuvaiheessa Cioran her\u00e4tti enimm\u00e4kseen halveksuntaa ja ylenkatsetta. Kun Kundera kohtasi er\u00e4\u00e4n tunnetun intellektuellin, jonka nime\u00e4 h\u00e4n ei esseess\u00e4 paljasta, t\u00e4m\u00e4 tokaisi ivallisesti: “Ai Cioran? Se olemattomuuden dandy.” (Olemattomuuden dandy on mielest\u00e4ni aika v\u00e4nk\u00e4 nimitys, jos sen ensin riisuu pilkasta.)<\/div>\n

<\/p>\n

<\/div>\n

<\/p>\n

Onko suomalaisessa kirjallisuudessa mustalle listalle joutuneita? Onhan toki. Jo mainitsemani V.A. Koskenniemi on paraatiesimerkki. Taantumuksellinen j\u00e4\u00e4r\u00e4, joka sympatiseerasi natseja ja suolsi naurettavan mahtipontisia runos\u00e4keit\u00e4. My\u00f6nn\u00e4n, ett\u00e4 en ole koskaan syventynyt Koskenniemen tuotantoon, se on ollut helppo sivuuttaa, koska ihmisten puheiden perusteella opin jo varhain mielt\u00e4m\u00e4\u00e4n Koskenniemen turhanp\u00e4iv\u00e4iseksi hahmoksi. Kun olen joskus lehteillyt h\u00e4nen runojaan, olen l\u00f6yt\u00e4nyt sielt\u00e4 juuri niit\u00e4 naurettavuuksia, joita sielt\u00e4 “kuuluukin” l\u00f6yt\u00e4\u00e4. <\/div>\n

<\/p>\n

<\/div>\n

<\/p>\n

En usko, ett\u00e4 minulla on oikeudenmukaista kuvaa Koskenniemest\u00e4. Sen enemp\u00e4\u00e4 kuin oli niill\u00e4 ranskalaisilla kirjailijoilla, jotka pilkkasivat Anatole Francea siksi, ett\u00e4 se oli jokaisen itse\u00e4\u00e4n kunnioittavan kirjallisen eliitin j\u00e4senen velvollisuus.<\/div>\n
<\/div>\n

<\/p>\n

Kun katson maamme nykyist\u00e4 kirjallista kulttuuria, n\u00e4en ett\u00e4 mustat listat ovat l\u00e4sn\u00e4 runoudessa. Liikkuessani nuoremman polven runoilijoiden liepeill\u00e4, tied\u00e4n suunnilleen, mitk\u00e4 nimet ovat sellaisia, joita kuuluu ilkkua tai joista on v\u00e4hint\u00e4\u00e4nkin hyv\u00e4 olla hiljaa. Viisikymment\u00e4lukulainen lyriikan modernismi on pass\u00e9 ja sen kirjallinen paavi Tuomas Anhava samanlainen naurettava surkimus kuin Anatole France kuolemansa j\u00e4lkeen Ranskassa. “\u00c4l\u00e4 koskaan mainitse Tuomas Anhavan nime\u00e4 t\u00e4\u00e4ll\u00e4 \u00e4\u00e4neen tai kaikki nauravat sinulle”, voisi joku kokeneempi tekij\u00e4 supista uraansa aloittelevan nuoren lyyrikon korvaan. My\u00f6s tietyt ys\u00e4rit, yhdeks\u00e4nkymment\u00e4lukulaiset runoilijat, saavat osakseen halveksuntaa.<\/div>\n

<\/p>\n

<\/div>\n

<\/p>\n

Kotimaisten prosaistien parissa liikkuessani taas en tied\u00e4 kovinkaan tarkasti, keist\u00e4 kuuluu pit\u00e4\u00e4 ja keist\u00e4 ei. Aika moni tosin tuntuu n\u00e4lviv\u00e4n nyky\u00e4\u00e4n Paul Austeria, mutta t\u00e4m\u00e4 johtunee siit\u00e4 ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4, ett\u00e4 Helsingin Sanomat on jo pitemm\u00e4n aikaa sy\u00f6tt\u00e4nyt suomalaiselle yleis\u00f6lle valhepropagandaa, jonka mukaan Auster ja h\u00e4nen vaimonsa Siri Hustvedt ovat suunnilleen Yhdysvaltain merkitt\u00e4vimm\u00e4t nykyprosaistit. Se on halpamaista. Eik\u00e4 vain halpamaista vaan my\u00f6s anteeksiantamatonta.<\/div>\n

<\/p>\n

<\/div>\n

<\/p>\n

Ah! Kuten edellisest\u00e4 huomaatte, min\u00e4kin sorrun t\u00e4m\u00e4n t\u00e4st\u00e4 patsaiden kivitt\u00e4miseen ja kuvien kaatamiseen. Olen nimitt\u00e4in er\u00e4s niist\u00e4, jotka suhtautuvat Austeriin pense\u00e4sti. Eik\u00e4 siin\u00e4 mit\u00e4\u00e4n. Mielest\u00e4ni kirjallisuuteen kuuluu antidemokraattinen eetos: yhdet ovat merkitt\u00e4vi\u00e4 ja toiset pelkki\u00e4 kuplia, yhdet kirjoittavat mestariteoksia ja toiset sontaa. Huomasin jo kauan sitten olevani sellainen lukija, joka tykk\u00e4\u00e4 rakastaa ja vihata kirjoja ja kirjalijoiden tuotantoja, jakaa hyv\u00e4ksynt\u00e4\u00e4 ja halveksuntaa.<\/div>\n
<\/div>\n

<\/p>\n

Mutta vaikka henkil\u00f6kohtaisella tasolla asenteeni on intohimoinen ja puolueellinen, en kuitenkaan tykk\u00e4\u00e4 mustista listoista. Ne kertovat pikemminkin kirjallisen kulttuurin ahtaudesta kuin rikkaudesta. Aina kun lausun jotain ilke\u00e4\u00e4 Paul Austerista, toivon ett\u00e4 h\u00e4nell\u00e4 on my\u00f6s vahvat puolustajansa. Niin kuin h\u00e4nell\u00e4 onkin, aina HS:n kulttuuritoimitusta my\u00f6ten. Mustat listat olkoot henkil\u00f6kohtaiseen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6mme, niist\u00e4 ei pit\u00e4isi tehd\u00e4 koko kirjallista kulttuuria m\u00e4\u00e4ritt\u00e4vi\u00e4. T\u00e4m\u00e4 on toki naiivi toive, el\u00e4mmeh\u00e4n ihmisten maailmassa.<\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Rakastan l\u00e4hestulkoon kaikkea, mit\u00e4 E.M. Cioran on kirjoittanut. En kauheasti innostu Milan…<\/p>\n","protected":false},"author":66,"featured_media":834,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[21,2],"tags":[],"acf":[],"platta":{"numLikes":0,"numComments":31,"category":null,"themes":[],"commercial_partner":null,"thumbnail":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/38\/2015\/03\/Cioran-1.jpg","blog_id":38},"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/38\/2015\/03\/Cioran-1.jpg","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/posts\/262"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/users\/66"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/comments?post=262"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/posts\/262\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2147,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/posts\/262\/revisions\/2147"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/media\/834"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/media?parent=262"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/categories?post=262"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/tags?post=262"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}