{"id":2641,"date":"2021-04-30T14:42:00","date_gmt":"2021-04-30T11:42:00","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/?p=2641"},"modified":"2021-04-30T14:42:00","modified_gmt":"2021-04-30T11:42:00","slug":"poliittisesta-katumisesta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/poliittisesta-katumisesta\/","title":{"rendered":"Poliittisesta katumisesta"},"content":{"rendered":"

\"\"
\nLuettuani lehtijuttuja Lauri Hokkasen taistolaismenneisyytt\u00e4 ruotivasta kirjasta Kenen joukossa seisoin<\/em> olen miettinyt poliittisen katumuksen merkityst\u00e4. Joskus puhutaan halveksivasti takink\u00e4\u00e4nt\u00e4jist\u00e4, vaikka ihminen, joka pit\u00e4\u00e4 j\u00e4\u00e4r\u00e4p\u00e4isesti kiinni ajatuksistaan, on paljon ep\u00e4ilytt\u00e4v\u00e4mpi kuin ihminen, joka reflektoi ajatuksiaan kriittisesti, valmiina tunnustamaan \u00e4lylliset harharetkens\u00e4.<\/p>\n

Ranskalainen filosofi ja kirjailija Pascal Bruckner on kirjoittanut rehellisen, s\u00e4\u00e4lim\u00e4tt\u00f6m\u00e4n ja traagisen kirjan is\u00e4st\u00e4\u00e4n, vakaumuksellisesta fasistista, rasistista ja antisemitistist\u00e4, joka oli kyvyt\u00f6n ja haluton tuntemaan poliittista katumusta.<\/p>\n

Bruckner v\u00e4itteli ja riiteli is\u00e4ns\u00e4 kanssa poliittisista ja maailmankatsomuksellisista kysymyksist\u00e4 t\u00e4m\u00e4n vuonna 2012 tapahtuneeseen kuolemaan asti. Molemmat toivoivat, ett\u00e4 toinen sanoisi: \u201dHyv\u00e4 on, annan periksi, sin\u00e4 olet oikeassa\u201d. Mutta kumpikaan ei taipunut. Is\u00e4 piti demokraattisia arvoja kannattanutta poikaansa \u201djuutalaisten m\u00e4d\u00e4tt\u00e4m\u00e4n\u00e4\u201d, poika piti is\u00e4\u00e4ns\u00e4 myrkyllisen ideologian sy\u00f6vytt\u00e4m\u00e4n\u00e4.<\/p>\n

Viimeisin\u00e4 vuosinaan Brucknerin is\u00e4 joutui sairaalaan, jossa h\u00e4nt\u00e4 pesiv\u00e4t ja pukivat afrikkalaistaustaiset sairaanhoitajat. Is\u00e4 nimitteli heit\u00e4 \u201dlaiskoiksi apinoiksi\u201d ja v\u00e4itti, ett\u00e4 heid\u00e4n pit\u00e4isi tuntea kiitollisuutta saadessaan palvella h\u00e4nen kaltaistaan ylemm\u00e4n luokan ihmist\u00e4.<\/p>\n

Toivon kipin\u00f6it\u00e4 is\u00e4 l\u00f6ysi sionismia vastaan taistelevista islamistiterroristeista, vaikka n\u00e4m\u00e4 eiv\u00e4t marssineetkaan uljaina tyylikk\u00e4iss\u00e4 univormuissa, kuten SS-joukot. Ranskan, Unkarin ja Kreikan \u00e4\u00e4rinationalistit sit\u00e4 vastoin olivat h\u00e4nelle pettymys. Heiss\u00e4 oli liikaa l\u00e4ski\u00e4 ja liian v\u00e4h\u00e4n lihasta, olut ja hampurilaiset turmelivat eurooppalaisten uusfasistien vitaalisuuden.<\/p>\n

Kirjan karu lopetus tiivist\u00e4\u00e4 sen, kuinka surulliseksi hahmoksi muuttuu ihminen, joka ei suostu palaamaan \u00e4lylliselt\u00e4 harharetkelt\u00e4\u00e4n, vaikka kaikki inhimilliset ja j\u00e4rjelliset syyt sit\u00e4 vaativat:<\/p>\n

\u201dIs\u00e4 raukka, h\u00e4n unelmoi arjalaisen rodun hallitsemasta maailmasta, vaalean pedon valtakunnasta, mutta p\u00e4\u00e4tyi sairaalaan afrikkalaisten ja muslimien hoivattavaksi. H\u00e4nen lapsenlapsensa on juutalainen, h\u00e4nen mini\u00e4ns\u00e4 ruandalainen. H\u00e4nen hautajaisiinsa tuli vain kourallinen v\u00e4ke\u00e4 (\u2026) ja pappi lausui h\u00e4nen nimens\u00e4 monta kertaa v\u00e4\u00e4rin. Ainoan merkinn\u00e4n h\u00e4nen muistokirjaansa raapusti korealainen turisti, joka luuli sit\u00e4 kirkon vieraskirjaksi. Kun astuimme kirkosta ulos, n\u00e4imme joukon nuoria harjoittelemassa tanssikoreografiaa Elton Johnin kappaleisiin. Is\u00e4ni inhosi Elton Johnia h\u00e4nen el\u00e4m\u00e4ntyylins\u00e4 t\u00e4hden. Is\u00e4n hautajaisten j\u00e4lkeen kirkossa j\u00e4rjestettiin h\u00e4\u00e4t, ep\u00e4ilem\u00e4tt\u00e4 komeat. Toisinaan Jumalalla on huumorintajua\u201d.<\/em><\/p>\n

Luin Brucknerin kirjan englanninkielisen k\u00e4\u00e4nn\u00f6ksen, nimelt\u00e4\u00e4n A Dutiful Son.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Luettuani lehtijuttuja Lauri Hokkasen taistolaismenneisyytt\u00e4 ruotivasta kirjasta Kenen joukossa seisoin olen miettinyt poliittisen katumuksen merkityst\u00e4.<\/p>\n","protected":false},"author":66,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"acf":[],"platta":{"numLikes":4,"numComments":0,"category":"kulttuuri","themes":["kirjallisuus","politiikka"],"commercial_partner":null,"thumbnail":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/38\/2021\/04\/dutiful-son.jpg","blog_id":38},"jetpack_featured_media_url":"","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/posts\/2641"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/users\/66"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/comments?post=2641"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/posts\/2641\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2643,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/posts\/2641\/revisions\/2643"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/media?parent=2641"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/categories?post=2641"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/tags?post=2641"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}