{"id":2653,"date":"2021-05-26T12:35:31","date_gmt":"2021-05-26T09:35:31","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/?p=2653"},"modified":"2021-05-26T15:42:56","modified_gmt":"2021-05-26T12:42:56","slug":"pakoon-vapaudesta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/pakoon-vapaudesta\/","title":{"rendered":"Pakoon vapaudesta"},"content":{"rendered":"<p><img decoding=\"async\" loading=\"lazy\" class=\"alignnone size-full wp-image-2654\" src=\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/38\/2021\/05\/hokkasen-kirja.jpg\" alt=\"\" width=\"710\" height=\"960\" srcset=\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/38\/2021\/05\/hokkasen-kirja.jpg 710w, https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/38\/2021\/05\/hokkasen-kirja-222x300.jpg 222w\" sizes=\"(max-width: 710px) 100vw, 710px\" \/><\/p>\n<p>God That Failed oli nimelt\u00e4\u00e4n esseeteos, jonka julkaisi kuusi kirjailijaa \u2013 Louis Fischer, Andr\u00e9 Gide, Arthur Koestler, Ignazio Silone, Stephen Spender ja Richard Wright \u2013 vuonna 1949.<\/p>\n<p>He kirjoittivat siit\u00e4, kuinka menettiv\u00e4t uskonsa kommunismiin ja hylk\u00e4siv\u00e4t sen.<\/p>\n<p>Lauri Hokkanen esitt\u00e4\u00e4 samantyyppisen tilinteon teoksessaan Kenen joukoissa seisoin. Paremmasta maailmasta haaveilleena ylioppilaana h\u00e4n liittyi nuortaistolaisiin ja paiski hommia Skp:n v\u00e4hemmist\u00f6n politrukkina kuohuvalla 1970-luvulla.<\/p>\n<p>Nuortaistolaisille Nkp edusti jumalaa ja Nkp:n linjanvedot jumalan sanaa. Hokkasen mielest\u00e4 taistolaisuudessa oli samat piirteet kuin uskonlahkoissa: se oli sis\u00e4\u00e4np\u00e4in k\u00e4\u00e4ntynyt liike, joka vaati j\u00e4senilt\u00e4\u00e4n uskollisuutta ja kuuliaisuutta ja jota el\u00e4hdytti ulkoisten vihollisten torjunta. Vihollisia eiv\u00e4t olleet vain kapitalistit, vaan my\u00f6s v\u00e4\u00e4r\u00e4oppiset vasemmistolaiset.<\/p>\n<p>Politiikan ja uskonnon v\u00e4listen yhtym\u00e4kohtien osoittaminen on sen verran houkuttelevaa (ovathan l\u00e4ntisen kulttuurin poliittiset hyveet maallistuneita kristillisi\u00e4 hyveit\u00e4), ett\u00e4 siin\u00e4 piilee laiskan ajattelun vaara. Hokkanen perustelee n\u00e4kemyksens\u00e4 huolellisesti ja liitt\u00e4\u00e4 henkil\u00f6kohtaiset kokemuksensa laajempiin viitekehyksiin.<\/p>\n<p>Se, miksi h\u00e4nen kaltaisensa v\u00e4lkyt nuoret, jotka havahtuivat riiston, sorron ja ep\u00e4tasa-arvon aiheuttamiin v\u00e4\u00e4ryyksiin, valitsivat johtot\u00e4hdekseen vanhenevien ja haurastuvien, alkoholismista ja kognitiivisten kykyjen heikkenemisest\u00e4 k\u00e4rsivien Kremlin ukkojen johtaman suurvallan, nousee kirjan t\u00e4rke\u00e4ksi kysymykseksi.<\/p>\n<p>Siihen ei ole vain yht\u00e4 vastausta, mutta er\u00e4s niist\u00e4 liittyy Erich Frommin kuvaamaan \u201dpakoon vapaudesta\u201d. Neuvostokommunismiin kiinnittym\u00e4ll\u00e4 nuortaistolaiset liittyiv\u00e4t osaksi suurta voimaa. Se antoi el\u00e4m\u00e4lle suunnan ja tarkoituksen, mutta ennen kaikkea vapautti ep\u00e4ilyn piinasta.<\/p>\n<p>Kuten Hokkanen kirjoittaa, h\u00e4n ja h\u00e4nen aatetoverinsa luopuivat vapaaehtoisesti omasta ajattelusta: <em>\u201dMuutostamme summerhillil\u00e4isist\u00e4 hipeist\u00e4 ja 1960-luvun vapaamielisist\u00e4 vasemmistolaisista yrmeiden stalinistien kumppaneiksi voi luonnehtia poliittiseksi lobotomiaksi. Siihen ei tarvittu kirurgin veist\u00e4, me luovuimme tahdostamme ihan itse.\u201d<\/em><\/p>\n<p>Ulosp\u00e4in nuortaistolaiset eiv\u00e4t n\u00e4ytt\u00e4neet aivonsa narikkaan laittaneilta marioneteilta. Heid\u00e4n esiintymist\u00e4\u00e4n ja olemustaan el\u00e4hdytti historian oikealla puolella olevan ihmisen itsevarmuus. He nauroivat liikkeen ulkopuolisille tuttavilleen ja ilkkuivat heid\u00e4n j\u00e4lkeenj\u00e4\u00e4neisyytt\u00e4\u00e4n. Valmiiden ajatusten katalogistaan he osasivat v\u00e4ittelyiss\u00e4 aina poimia vakuuttavan kuuloiset argumentit Lenin-sitaateilla ryyditettyn\u00e4.<\/p>\n<p>Taistolaiset eiv\u00e4t saavuttaneet Suomessa suurta poliittista valtaa, vaan olivat v\u00e4hemmist\u00f6l\u00e4isi\u00e4 muutenkin kuin oman puoleensa sis\u00e4ll\u00e4. Hokkanen tuntee silti h\u00e4pe\u00e4\u00e4 ja katumusta liikkeens\u00e4 tekem\u00e4st\u00e4 myyr\u00e4nty\u00f6st\u00e4.<\/p>\n<p>1970-luvulla Suomessa oli maan tapa ummistaa silm\u00e4t Neuvostoliiton synkilt\u00e4 puolilta, kuten toisinajattelijoiden vainolta ja vankileirien saaristoilta. Hokkasen mukaan taistolaiset eiv\u00e4t vain vaienneet, vaan olivat aktiivisia ilmiantajia, raportoivat eteenp\u00e4in v\u00e4h\u00e4isimm\u00e4tkin Neuvostoliittoa kritisoineet puheet. Tiedonantaja julkaisi viikoittain paljastuksia \u201dneuvostovastaisuudesta\u201d, ja merkitt\u00e4vimm\u00e4t ajatusrikokset v\u00e4litettiin suoraan it\u00e4isen suurvallan l\u00e4hetyst\u00f6virkailijoille.<\/p>\n<p>J\u00e4rkytt\u00e4vint\u00e4 oli Hokkasen mielest\u00e4 v\u00e4linpit\u00e4m\u00e4t\u00f6n suhtautuminen kommunistisen vainon ja terrorin uhreihin. Taistolaisten piiriss\u00e4 tiedettiin Neuvostoliiton hirmuteoista, mutta niist\u00e4 hiiskuttiin vain pieniss\u00e4 porukoissa. Julkisissa yhteyksiss\u00e4 niist\u00e4 puhuminen olisi ollut sosiaalinen itsemurha.<\/p>\n<p>Taistolaiset eiv\u00e4t \u2013 ainakaan puheissaan \u2013 kaihtaneet v\u00e4kivaltaa, jos se johtaisi uuteen yhteiskuntaan eli perinteisen demokratian vaihtumiseen sosialistiseen demokratiaan. Perinteinen demokratia edusti taistolaisille &#8221;porvarillista diktatuuria&#8221;.<\/p>\n<p>Nykyinen europarlamentaarikko Nils Torvalds sanoi, ett\u00e4 Suomessa olisi luvassa teloituksia vallankumouksen tapahtuessa, mutta t\u00e4hdensi, ett\u00e4 niist\u00e4 p\u00e4\u00e4tett\u00e4isiin asiallisissa oikeudenk\u00e4ynneiss\u00e4.<\/p>\n<p>Kenen joukoissa seisoin ei ole pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n \u2013 eik\u00e4 ehk\u00e4 voittopuolisestikaan \u2013 henkil\u00f6kohtainen tilitys- tai tunnustuskirja. Hokkanen maalaa 1900-luvun poliittista historiaa leve\u00e4ll\u00e4 pensselill\u00e4 ja asettaa taistolaisuuden kontekstiinsa.<\/p>\n<p>Kirjan mielenmaisemaa v\u00e4ritt\u00e4\u00e4 er\u00e4\u00e4nlainen historiasuru, joka kumpuaa kauniiden tavoitteiden ruhjoutumisesta karun todellisuuden alle.<\/p>\n<p>Neuvostoliitto edusti Hokkaselle ja h\u00e4nen aatetovereilleen ihmiskunnan tulevaisuutta, edistyst\u00e4. <em>\u201dOlimme liittoutuneet mielest\u00e4mme ennenn\u00e4kem\u00e4tt\u00f6m\u00e4n voiman kanssa. Meid\u00e4n ajattelutavassamme oli vain yksi mutta sit\u00e4kin suurempi ja koko ideologispoliittisen rakenteen romahduttava aukko. Neuvostoliitto ei ollut maailmankatsomuksemme mukaisen utopian lipunkantaja vaan dystopia. Sen maineikas historia oli joukkomurhien historiaa.\u201d<\/em><\/p>\n<p>Nykyisiss\u00e4 verkkokeskusteluissa tuohtuneet ihmiset esitt\u00e4v\u00e4t rutiininomaisesti taistolaisrinnastuksia, kun kohtaavat ajatuksia, jotka eiv\u00e4t syyst\u00e4 tai toisesta miellyt\u00e4 ja jotka tuntuvat jotenkin \u00e4\u00e4rimm\u00e4isilt\u00e4. Varsinkin vanhempi suomalainen ik\u00e4polvi tuntuu saaneen pysyv\u00e4n kammon taistolaisuutta kohtaan, mit\u00e4 voi pit\u00e4\u00e4 yliampuvana liikkeen vaikutusvaltaan n\u00e4hden.<\/p>\n<p>Erilaisia sis\u00e4ryhmi\u00e4, totuusyhteis\u00f6j\u00e4 ja kultteja on ollut ennen taistolaisia ja heid\u00e4n j\u00e4lkeens\u00e4. Ihmiskunta kest\u00e4\u00e4 \u2013 T. S. Eliotia mukaillakseni \u2013 huonosti todellisuutta. Todellisuus on suttuista, ep\u00e4varmaa, ambivalenttia. Pako vapaudesta houkuttelee etenkin silloin kun peliss\u00e4 on painavia eksistentiaalisia kysymyksi\u00e4.<\/p>\n<p>N\u00e4in\u00e4 aikoina erilaiset populistiset liikkeet ja salaliittoteoriat esitt\u00e4v\u00e4t maailman selv\u00e4piirteisen\u00e4 syiden ja seurausten verkostona ja tarjoavat j\u00e4rk\u00e4ht\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4t maailmankatsomukselliset opinkappaleet niille, joita moniselitteisyys ahdistaa.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>God That Failed oli nimelt\u00e4\u00e4n esseeteos, jonka julkaisi kuusi kirjailijaa \u2013 Louis&hellip;<\/p>\n","protected":false},"author":66,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"acf":[],"platta":{"numLikes":7,"numComments":0,"category":"kulttuuri","themes":["kirjallisuus","politiikka","historia"],"commercial_partner":null,"thumbnail":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/38\/2021\/05\/hokkasen-kirja.jpg","blog_id":38},"jetpack_featured_media_url":"","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/posts\/2653"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/users\/66"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/comments?post=2653"}],"version-history":[{"count":5,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/posts\/2653\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2659,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/posts\/2653\/revisions\/2659"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/media?parent=2653"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/categories?post=2653"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/tags?post=2653"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}