{"id":271,"date":"2010-06-20T18:42:00","date_gmt":"2010-06-20T16:42:00","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.image.fi\/antiaikalainen\/eurooppa-rahaa-vai-henkea\/"},"modified":"2018-02-28T09:30:34","modified_gmt":"2018-02-28T07:30:34","slug":"eurooppa-rahaa-vai-henkea","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/eurooppa-rahaa-vai-henkea\/","title":{"rendered":"Eurooppa, rahaa vai henke\u00e4?"},"content":{"rendered":"

\"\"<\/a><\/p>\n

Eurooppaa ei ole olemassa. Se on vain kasa ideoita, tarinoita, aatteita ja historiantulkintoja. Saman asian voi tietysti sanoa niinkin, ett\u00e4 ei ole olemassa yht\u00e4 Eurooppaa vaan monia. <\/div>\n

<\/p>\n

<\/div>\n
Ranskalais-ven\u00e4l\u00e4inen filosofi Alexandre Koj\u00e9ve niitti maailmansotien v\u00e4lill\u00e4 mainetta Hegelin hengen fenomenologian tuntijana. Toisen maailmansodan j\u00e4lkeen h\u00e4n ty\u00f6skenteli Ranskan valtiovaraininministeri\u00f6n korkea-arvoisena virkailijana ja osallistui eurooppalaisten sis\u00e4markkinoiden luomiseen.<\/div>\n

<\/p>\n

<\/div>\n
Koj\u00e9ve taisi uskoa, ett\u00e4 EU on 20. vuosisadan loppupuoliskon maailmanhengen ilmentym\u00e4. Tai sitten h\u00e4n vain piti EU:ta parhaana keinona varmistaa, etteiv\u00e4t ranskalaiset ja saksalaiset rupea taas tappamaan toisiaan.<\/div>\n

<\/p>\n

<\/div>\n
Sis\u00e4markkina-EU tuotti lopulta my\u00f6s yhteisen eurooppalaisen valuutan. Viel\u00e4 jokin aika sitten euroaluetta pidettiin tukevana rakennelmana, jopa merkitt\u00e4v\u00e4n\u00e4 taloushistoriallisena saavutuksena. Uskosta ja luottamuksesta kieli se, ett\u00e4 euromaiden valtionlainojen v\u00e4liset korkoerot olivat hyvin pieni\u00e4. Nyt on kaikki toisin. Valtionlainojen v\u00e4liset korkoerot ovat r\u00e4v\u00e4ht\u00e4neet velkakriisin my\u00f6t\u00e4 tuntuviksi ja talousviisaat pohtivat huolestuneina, onko euroalue tuomittu hajoamaan.<\/div>\n

<\/p>\n

<\/div>\n
Mutta eih\u00e4n t\u00e4ss\u00e4 pit\u00e4isi olla mit\u00e4\u00e4n yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4\u00e4. Eurooppa vain toteuttaa perusluonnettaan eli aiheuttaa pettymyksi\u00e4. Sit\u00e4h\u00e4n se on tehnyt l\u00e4pi historiansa.<\/div>\n

<\/p>\n

<\/div>\n
Talousm\u00e4\u00e4rittyneelle maailmankuvalle rakentuva EU-Eurooppa oli sek\u00e4 ideana ett\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6n\u00e4 jo alun perinkin melkoisen hutera. Voiko olla yhteist\u00e4 valuuttaa ilman yhteist\u00e4 talouspolitiikkaa? Ei n\u00e4yt\u00e4 voivan. Euroa kuitenkin yritet\u00e4\u00e4n pit\u00e4\u00e4 hengiss\u00e4, koska peliss\u00e4 on niin paljon poliittista arvovaltaa.<\/div>\n

<\/p>\n

<\/div>\n
Raymond Aron sanoi 1970-luvulla Euroopan ideaa myytiksi ja totesi, ett\u00e4 ei ole olemassa sellaisia olentoja kuin eurooppalaiset. Olen h\u00e4nen kansaan pitk\u00e4lti samaa mielt\u00e4. Keskiajalla eurooppalaista papistoa ja sivistyneist\u00f6\u00e4 sitoi yhteinen usko ja kieli, mutta sittemmin ei ole vastaavaa universaalisuuden astetta Euroopassa saavutettu.<\/div>\n

<\/p>\n

<\/div>\n
Kuvitelma siit\u00e4, ett\u00e4 Eurooppa voisi tiivisty\u00e4 yhten\u00e4iseksi taloudellisten etujen pohjalta on todellisuudelle ja historialle vieras.<\/div>\n

<\/p>\n

<\/div>\n
Eurooppalaiset voivat tuntea jonkinlaista yhteenkuuluvuutta vain tiedostamalla ja tunnustamalla eroavaisuutensa. N\u00e4it\u00e4 eroavaisuuksia voi kuvailla monella tavalla, ja er\u00e4\u00e4n osuvimmista esitti Slavoj \u017di\u017eek ruotiessaan saksalaisia, ranskalaisia ja englantilaisia heid\u00e4n k\u00e4ym\u00e4l\u00f6idens\u00e4 perusteella.<\/div>\n

<\/p>\n

<\/div>\n
Saksassa WC-p\u00f6nt\u00f6n reik\u00e4 sijaitsee etuosassa, jolloin tarpeitaan tekev\u00e4 voi tutkiskella ja haistella paskaansa ennen kuin se huuhtoutuu viem\u00e4rin uumeniin. Ranskassa taas WC-p\u00f6nt\u00f6n reik\u00e4 piilotetaan h\u00e4veli\u00e4\u00e4sti takaosaan niin, ett\u00e4 paskasta p\u00e4\u00e4see eroon joutumatta edes vilkaisemaan sit\u00e4. Brittil\u00e4inen k\u00e4ym\u00e4l\u00e4 edustaa saksalaisen ja ranskalaisen v\u00e4limuotoa, sill\u00e4 briteill\u00e4 WC-p\u00f6ntt\u00f6 on er\u00e4\u00e4nlainen l\u00e4hteensilm\u00e4 eli sen pohjalla on vett\u00e4, jossa paska kelluu ennen p\u00f6nt\u00f6n huuhtelua, mutta sit\u00e4 ei voi tutkiskella eik\u00e4 haistella.<\/div>\n

<\/p>\n

<\/div>\n
\u017di\u017eekin mielest\u00e4 mik\u00e4\u00e4n n\u00e4ist\u00e4 kolmesta k\u00e4ym\u00e4l\u00e4kulttuurista ei selity puhtaasti utilitaarisin termein, vaan niiss\u00e4 ilmenee spesifi, ideologisesti v\u00e4rittynyt k\u00e4sitys siit\u00e4, mik\u00e4 on paras tapa hankkiutua eroon ulosteista. Saksalaisia luonnehtii kontemplatiivinen mielenkiinto paskaansa kohtaan, ranskalaisia halu p\u00e4\u00e4st\u00e4 paskastaan mahdollisimman nopeasti eroon ja brittil\u00e4isi\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6llisyyteen pyrkiv\u00e4 pragmatismi. N\u00e4m\u00e4 k\u00e4ym\u00e4l\u00e4kulttuurissa heijastuvat eksistentiaaliset perustat ovat l\u00e4sn\u00e4 my\u00f6s laajemmassa eurooppalaisessa todellisuudessa: Saksa edustaa konservatismia, Ranska radikalismia ja Britannia liberalismia. Mutta eroavaisuuksista huolimatta niiden hengenel\u00e4m\u00e4ss\u00e4 vaikuttaa tietty perheyht\u00e4l\u00e4isyys, eurooppalaisuuden juonne. Ne ovat paljon l\u00e4hemp\u00e4n\u00e4 toisiaan kuin vaikkapa Intiaa, Kiinaa tai Japania.<\/div>\n
<\/div>\n
N\u00e4kisin EU:n mieluummin vapaan ja rikkaan hengenel\u00e4m\u00e4n saarekkeena kuin taloudellisten etujensa ajamiseen keskittyv\u00e4n\u00e4 linnakkeena. Pelkk\u00e4 politiikka ja raha eiv\u00e4t tarjoa riitt\u00e4vi\u00e4 kulttuurisia kiinnikkeit\u00e4 meille vanhan mantereen asukeille. Etenkin kun nykyisen\u00e4 maailmanaikana hegemoniseen asemaan noussut anglosaksinen talous- ja yhteiskuntamalli ei vetoa useimpiin eurooppalaisiin. Jos eurooppalaisten annettaisiin vapaasti p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4, he valitsisivat lempe\u00e4mm\u00e4n version kapitalismista, vaikka sellainen ei olisi niin tehokas eik\u00e4 lupaisi niin vahvaa talouskasvua kuin anglosaksinen malli. Mutta vaikka n\u00e4in on asian laita, lienee turha kuvitella, ett\u00e4 EU-johtajia voisivat kiinnostaa muutkin asiat kuin ne, joilla saa yst\u00e4vi\u00e4, rahaa ja vaikutusvaltaa. He jatkavat taloudellisen kilpailukyvyn korostamista ja sanovat ett\u00e4 “vaihtoehtoja ei ole”.<\/div>\n

<\/p>\n

<\/div>\n
Kulttuuripessimismist\u00e4\u00e4n tunnettu Theodore Dalrymple on luonnehtinut Euroopan tragediaksi sit\u00e4, ett\u00e4 se ei ole muuttuessaan kyennyt pit\u00e4m\u00e4\u00e4n kiinni kulttuuripohjastaan, ainoasta arvokkaasta ominaisuudestaan. Hengen ja traditioiden kuolema on paljon vakavampi juttu kuin yhteisvaluutan hidas mutta v\u00e4\u00e4j\u00e4\u00e4m\u00e4t\u00f6n kuihtuminen.<\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Eurooppaa ei ole olemassa. Se on vain kasa ideoita, tarinoita, aatteita ja…<\/p>\n","protected":false},"author":66,"featured_media":838,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[34,2],"tags":[],"acf":[],"platta":{"numLikes":0,"numComments":3,"category":null,"themes":[],"commercial_partner":null,"thumbnail":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/38\/2015\/03\/europe.jpg","blog_id":38},"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/38\/2015\/03\/europe.jpg","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/posts\/271"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/users\/66"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/comments?post=271"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/posts\/271\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2156,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/posts\/271\/revisions\/2156"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/media\/838"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/media?parent=271"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/categories?post=271"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/tags?post=271"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}