{"id":285,"date":"2010-03-06T09:35:00","date_gmt":"2010-03-06T07:35:00","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.image.fi\/antiaikalainen\/paluu-amislandiin\/"},"modified":"2018-02-28T09:30:38","modified_gmt":"2018-02-28T07:30:38","slug":"paluu-amislandiin","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/paluu-amislandiin\/","title":{"rendered":"Paluu Amislandiin"},"content":{"rendered":"

\"\"<\/a><\/p>\n

<\/em><\/div>\n

<\/p>\n

Pregnant Widow<\/em> on kirja, jota min\u00e4 ja muut Martin Amisin vannoutuneet lukijat odotimme hartaasti. Kuusikymppisell\u00e4 Amisilla on takanaan pitk\u00e4 ura, mutta h\u00e4n ei ole niit\u00e4, jotka puskevat romaanin markkinoille vuoden tai kahden v\u00e4lein. S\u00e4\u00e4steli\u00e4\u00e4n julkaisutahdin vuoksi h\u00e4nen uutuusteoksensa ovat aina tapauksia, ainakin fanien keskuudessa.<\/div>\n

<\/p>\n

<\/div>\n
Amisin aiemmista 2000-luvun romaaneista Yellow Dog<\/em> oli nolo pettymys (ainakin odotuksiin n\u00e4hden) ja poiki murskakritiikkej\u00e4. House of Meetings<\/em> toimi paremmin, mutta ei onnistunut h\u00e4lvent\u00e4m\u00e4\u00e4n ep\u00e4ilyksi\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 Amisin t\u00e4hti on laskussa. Pari vuotta sitten ilmestyneess\u00e4 islamilaista terrorismia ruotineessa esseeteoksessa The Second Plane<\/em> julkaistiin pari heikohkoa novellia, jotka her\u00e4ttiv\u00e4t pahoja aavistuksia Amisin kaunokirjallisen otteen kirpoamisesta. <\/div>\n

<\/p>\n

<\/div>\n

Uskon, ett\u00e4 useimmat Amisin fanit odottivat Pregnant Widow’ta<\/em> pelonsekaisin tuntein. Min\u00e4 ainakin odotin. Kun kirja saapui helmikuun alussa, luin sen ahmimalla ja ajattelin kirjoittaa siit\u00e4 heti t\u00e4h\u00e4n blogiin. En kuitenkaan p\u00e4\u00e4ssyt tuumasta toimeen. En tiennyt, mit\u00e4 kirjasta sanoisin. Enk\u00e4 viitsinyt kirjata yl\u00f6s pelkki\u00e4 hajanaisia vaikutelmiani.<\/p>\n

Nyt kun Pregnant Widow’n<\/em> lukemisesta on kulunut muutama viikko, huomaan sen ankkuroituneen mieless\u00e4ni suoraviivaiseksi teemaromaaniksi seksuaalisesta vallankumouksesta, mik\u00e4 tuntuu pikkuisen h\u00e4iritsev\u00e4lt\u00e4. Kertooko t\u00e4m\u00e4 kirjallisen mielikuvitukseni ohuudesta vai Pregnant Widow’n<\/em> ohuudesta fiktiivisen\u00e4 teoksena? Toivottavasti vika on minussa.<\/p>\n

Kirjan tapahtumat sijoittuvat kes\u00e4\u00e4n 1970 ja tapahtumien keski\u00f6ss\u00e4 on kirjallista uraa suunnitteleva parikymppinen Keith Nearing. Elet\u00e4\u00e4n toisin sanoen 1960-lukulaisen kulttuurivallankumouksen kukkeinta aikaa. Vanha maailma arvoineen on murtunut ja ihmisill\u00e4 (siis nuorisolla) on vapaus toteuttaa estoitta itse\u00e4\u00e4n seksin, taiteen ja politiikan alueilla. Romaanin kertoja siteeraa Philip Larkinia, jonka mukaan sukupuoliyhdynt\u00e4 keksittiin vuonna 1963, Lady Chatterleyn rakastajan<\/em> pannasta vapautumisen ja The Beatlesin esikoisalbumin v\u00e4liss\u00e4.<\/p>\n

Alun perin Keithist\u00e4 oli kai tarkoitus tulla Martin Amisin omakuva nuoruuden vuosilta, mutta kirjailija on kertonut teosta viimeistelless\u00e4\u00e4n karsineensa omael\u00e4m\u00e4kerrallisia aineksia. Keith on selv\u00e4 oman aikansa tuote, h\u00e4nelle Larkinin mainitsema fiktiivinen sukupuoliyhdynn\u00e4n keksimisvuosi merkitsee ajanlaskun alkua. Seksuaalista vallankumousta edelt\u00e4nyt maailma on vieras ja k\u00e4sitt\u00e4m\u00e4t\u00f6n. Viktoriaanisia romaaneja lukiessaan Keith taivastelee sit\u00e4, ett\u00e4 tarvittiin tuhat sivua pohjustusta ennen ensimm\u00e4ist\u00e4 panoa. Jane Austenin teoksissa h\u00e4nt\u00e4 kiinnostaa se, millaisia eufemismeja niiss\u00e4 k\u00e4ytettiin henkil\u00f6hahmojen seksuaalisesti merkityksellisten ruumiinosien kuvailuun. T\u00e4t\u00e4 kaikkea kehyst\u00e4\u00e4 Amisille tunnusomainen sarkasmi, joka on parhaimmillaan herkullista. Iskevint\u00e4 Amis-huumori on kuitenkin varhaisemmissa teoksissa, valitettavasti. Pregnant Widow<\/em> on j\u00e4lkikaikuinen romaani, joka her\u00e4tt\u00e4\u00e4 halun lukea uudestaan vuosikymmenten takaista Amisia. Voiko sen laskea ansioksi? Ehk\u00e4p\u00e4.<\/p>\n

Tiedostavat piirit ovat syytt\u00e4neet Amisia l\u00e4pi h\u00e4nen uransa sovinistiksi ja misogyyniksi. Jos arvioin Pregnant Widow’ta<\/em> sukupuolin\u00e4k\u00f6kulmalla niin leimallista on sen mieshahmojen, muidenkin kuin Keithin, h\u00e4mmennys seksuaalisesti vapautuneiden naishahmojen edess\u00e4. Keith kavereineen haluaa naisten olevan antautumisvalmiita, mutta samalla he kavahtavat “typyk\u00f6it\u00e4, jotka k\u00e4ytt\u00e4ytyv\u00e4t yht\u00e4 ronskisti kuin j\u00e4tk\u00e4t.” Vapaus on helppo sallia itselleen, mutta toisten vapautta on vaikeampi siet\u00e4\u00e4. Etenkin, jos nuo toiset esitt\u00e4v\u00e4t vaatimuksia oman asemansa parantamiseksi, kuten feministit Keithin maailmassa alkoivat tehd\u00e4.<\/p>\n

Sympaattista Pregnant Widow’ssa<\/em> on, ett\u00e4 se ei ole mik\u00e4\u00e4n sankarikertomus seksuaalisesta vallakumouksesta. Amis ei ole irstas set\u00e4, joka vanhoilla p\u00e4ivill\u00e4\u00e4n muistelee nuoruutensa seikkailuja sotaveteraanien kaiholla ja paatoksella. Vaikka Pregnant Widow’n<\/em> maailmassa kaikki py\u00f6rii lihan ilojen ymp\u00e4rill\u00e4, seksi on my\u00f6s noloa ja raadollista. Pregnant Widow’ta<\/em> lukiessani silmiini osui New York Review of Booksista Tony Judtin 1970-luvun kuohuja muisteleva essee. Siin\u00e4 Judt antaa ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 rakkaus ei ollut radikaalinuorison keskuudessa l\u00e4hesk\u00e4\u00e4n niin vapaata kuin kuvitellaan:<\/p>\n

“English students thought a lot about sex but did surprisingly little; French students were far more sexually active (as it seemed to me) but kept sex and politics quite separate. Except for the occasional exhortation to \u201cmake love, not war,\u201d their politics were intensely\u2014even absurdly\u2014theoretical and dry. Women participated\u2014if at all\u2014as coffee makers and sleeping partners (and as shoulder-borne visual accessories for the benefit of press photographers). Little wonder that radical feminism followed in short order.”<\/em><\/p>\n

Amiskin tulee l\u00e4helle sit\u00e4, ett\u00e4 kuittaisi seksuaalisen vallankumouksen kuplaksi. Vapaan rakkauden vuosina vetovoimaisimmilla ja viettelykykyisimmill\u00e4 riitti suhinaa, mutta heid\u00e4n jaloissaan py\u00f6ri paljon sellaisia, joilla flaksi k\u00e4vi harvoin, jos koskaan. Suuresta yhteis\u00f6llisest\u00e4 unelmasta ja t\u00e4yttymyksest\u00e4 ei siis voida puhua. Seksuaalisessa vallankumouksessa menestyiv\u00e4t ne, jotka olisivat menestyneet muutenkin. Pregnant Widow’ssa<\/em> Keithin kevytkenk\u00e4inen sisar Violet huvittelee mieskunnoltaan heiver\u00f6isen poikayst\u00e4v\u00e4ns\u00e4 kustannuksella antamalla t\u00e4lle lempinimen Impy. Poikayst\u00e4v\u00e4 n\u00e4hd\u00e4\u00e4n suremassa ja nyyhkytt\u00e4m\u00e4ss\u00e4. Heikot sortuivat elon tiell\u00e4 my\u00f6s vapaan rakkauden maailmassa. Eip\u00e4 silti, my\u00f6s Violetin hahmo on lopulta traaginen. Violetin esikuva lienee Amisin sisar, jota Amis on luonnehtinut yhdeksi seksuaalisen vallankumouksen uhreista. H\u00e4n nai kaikkia, mutta ei saanut kenelt\u00e4k\u00e4\u00e4n rakkautta.<\/p>\n

Keith juttelee Violetista veljens\u00e4 kanssa t\u00e4h\u00e4n tapaan:<\/p>\n

“She fucked the builder?”<\/em><\/p>\n

“No”, said Nicholas on the phone. “She fucked the builders. With an ess.”<\/em><\/p>\n

“She fucked two builders.”<\/em><\/p>\n

“No. She fucked all the builders.”<\/em><\/p>\n

“But there were lots of builders.”<\/em><\/p>\n

“I know.”<\/em><\/p>\n

Kes\u00e4n 1970 lis\u00e4ksi Pregnant Widow<\/em> liikkuu nykyhetkess\u00e4. Varttuneeseen ik\u00e4\u00e4n ehtinyt Keith huomaa l\u00e4hipiirins\u00e4 nuorison olevan aivan toisenlaisella yhteiskunnallisen tietoisuuden tasolla kuin h\u00e4n itse nykyajassa tai nuoruudessaan. Jokainen sukupolvi on omalla tavallaan historiaton ja aloittaa oman ajanlaskunsa mist\u00e4 lyst\u00e4\u00e4. Seksuaalisen vallankumouksen tilinp\u00e4\u00e4t\u00f6s on nykyhetken Keithin mielest\u00e4 sangen lohduton: he palvoivat nuoruutta ja kauneutta, mutta heist\u00e4 tuli vanhoja ja rumia: The Sixities Crowd became the sixties crowd. Maailma kuuluu nuorisolle, kuten on kuulunut siit\u00e4 l\u00e4htien kun nuoriso keksittiin joskus 1960-luvulla. Paha kyll\u00e4 kukaan ei pysy ikuisesti nuorena.<\/p>\n

“There used to be the class system, and the race system, and the sex system. The three systems are gone or going. And now we have the age system.”<\/em><\/p>\n

Toivottavasti Pregnant Widow<\/em> l\u00f6yt\u00e4\u00e4 tiens\u00e4 suomenkielistenkin lukijoiden ulottuville, koska kyll\u00e4 siin\u00e4 kirjallisia ansioita piisaa. En kuitenkaan voi v\u00e4ltty\u00e4 ajattelemasta, ett\u00e4 Martin Amis ei en\u00e4\u00e4 koskaan kirjoita yht\u00e4 hyv\u00e4\u00e4 kirjaa kuin mestariteoksensa Money<\/em>. Vaan mit\u00e4p\u00e4 siit\u00e4. Joseph Hellerille sanottiin joskus, ett\u00e4 et en\u00e4\u00e4 koskaan yll\u00e4 esikoisteoksesi Catch-22 <\/em>tasolle. Heller vastasi siihen, ett\u00e4 eip
\n\u00e4 yll\u00e4 kukaan mukaan. T\u00e4rkeint\u00e4 on niiden parhaiden kirjojen olemassaolo. Ei se, milloin ne on kirjoitettu.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Pregnant Widow on kirja, jota min\u00e4 ja muut Martin Amisin vannoutuneet lukijat…<\/p>\n","protected":false},"author":66,"featured_media":851,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[13,21],"tags":[],"acf":[],"platta":{"numLikes":0,"numComments":4,"category":null,"themes":[],"commercial_partner":null,"thumbnail":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/38\/2015\/03\/pregnant-widow.jpg","blog_id":38},"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/38\/2015\/03\/pregnant-widow.jpg","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/posts\/285"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/users\/66"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/comments?post=285"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/posts\/285\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2170,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/posts\/285\/revisions\/2170"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/media\/851"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/media?parent=285"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/categories?post=285"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/tags?post=285"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}