{"id":294,"date":"2009-12-16T12:39:00","date_gmt":"2009-12-16T10:39:00","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.image.fi\/antiaikalainen\/hajanaisia-puolijouluisia-mietteita\/"},"modified":"2018-02-28T09:30:40","modified_gmt":"2018-02-28T07:30:40","slug":"hajanaisia-puolijouluisia-mietteita","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/hajanaisia-puolijouluisia-mietteita\/","title":{"rendered":"Hajanaisia puolijouluisia mietteit\u00e4"},"content":{"rendered":"

\"\"<\/a><\/p>\n

<\/div>\n

<\/p>\n

Joulu tulee ja pelastaa kauppiaat. N\u00e4in ainakin laman ruokkimisen turmiollisuudesta varoitelleet tahot toivovat.<\/div>\n

<\/p>\n

<\/div>\n
Ei ole sattumaa, ett\u00e4 kauppakeskuksia nimitet\u00e4\u00e4n v\u00e4lill\u00e4 ostosparatiiseiksi ja v\u00e4lill\u00e4 ostoshelveteiksi. Siin\u00e4 on kyse samasta ilmi\u00f6st\u00e4 kuin ett\u00e4 yrityksill\u00e4 on missioita, visioita ja arvoja. Maallistunut yhteiskunta on v\u00e4\u00e4r\u00e4ll\u00e4\u00e4n uskonnollisia muotoja ja puheenparsia. Ne tulevat kulttuurimme syv\u00e4rakenteista. <\/div>\n

<\/p>\n

<\/div>\n
Oikeastaan pit\u00e4isi puhua toisesta maallistumisesta. Ensin pantiin viralta Jumala ja sitten suuret aatteet. Uskonnollisten ja sekulaaristen traditioiden haipuminen on j\u00e4tt\u00e4nyt j\u00e4lkeens\u00e4 maailman, jossa on j\u00e4ljell\u00e4 en\u00e4\u00e4 taloudellisia pyyteit\u00e4 ja seksuaalisia haluja. Kuten John Fowles sanoo mietelm\u00e4kirjassaan Aristos<\/em>: ”Kapitalistisen yhteiskunnan koko filosofiahan voidaan tiivist\u00e4\u00e4 t\u00e4h\u00e4n: Olet itsellesi velkaa kaiken sen mink\u00e4 pystyt itsellesi saamaan oli kysymys rahasta, asemasta, omaisuudesta, el\u00e4m\u00e4n iloista tai kokemuksista.”<\/em><\/div>\n

<\/p>\n

<\/div>\n
Onko toisen maallistumisen maailmassa j\u00e4ljell\u00e4 mit\u00e4\u00e4n materian ylitse nousevaa? Sis\u00e4ltyyk\u00f6 (joulu)shoppailuun mit\u00e4\u00e4n sellaista, joka erottaisi sen paljaasta ja rehellisest\u00e4 addiktiosta?<\/div>\n

<\/p>\n

<\/div>\n
Paras lukemani metafora kulutusyhteiskunnan spirituaalisille ulottuvuuksille l\u00f6ytyy Don DeLillon romaanista Valkoinen kohina<\/em>. Siin\u00e4 esiintyy t\u00e4m\u00e4 Amerikan kuvatuin lato, jota ihmiset saapuvat autoletkoissa p\u00e4llistelem\u00e4\u00e4n pitkien matkojen p\u00e4\u00e4st\u00e4. Eiv\u00e4t nuo ihmiset saavu n\u00e4hd\u00e4kseen v\u00e4h\u00e4p\u00e4t\u00f6isen h\u00f6k\u00f6tyksen, joka ei mitenk\u00e4\u00e4n poikkea miljoonista muista ladoista. He eiv\u00e4t voi n\u00e4hd\u00e4 sit\u00e4, koska tulevat katsomaan ”Amerikan kuvatuinta latoa”, kollektiivista illuusiotaan. He yll\u00e4pit\u00e4v\u00e4t ja vahvistavat tuota kuvaa niin kuin mik\u00e4 tahansa seurakunta yll\u00e4pit\u00e4\u00e4 ja vahvistaa jumalansa kuvaa.<\/div>\n
<\/div>\n

<\/p>\n

Valkoisessa kohin<\/em>assa esiintyv\u00e4 populaarikulttuurin tutkija Murray Jay Siskind analysoi n\u00e4kem\u00e4\u00e4ns\u00e4: ”N\u00e4emme vain sen mink\u00e4 muutkin n\u00e4kev\u00e4t. Ne tuhannet, jotka olivat t\u00e4\u00e4ll\u00e4 menneisyydess\u00e4, ne jotka tulevat t\u00e4nne my\u00f6hemmin. Olemme suostuneet osaksi kollektiivista havaitsemista. Se kirjaimellisesti v\u00e4ritt\u00e4\u00e4 n\u00e4kem\u00e4mme. Tavallaan uskonnollinen kokemus…”<\/em><\/div>\n

<\/p>\n

<\/div>\n
Sit\u00e4h\u00e4n (joulu)shoppailukin on, ”tavallaan uskonnollinen kokemus”, jos siin\u00e4 haluaa n\u00e4hd\u00e4 muutakin kuin pelk\u00e4n ostamisen aktin (joka ei tietysti koskaan ole ”pelkk\u00e4” ostamisen akti). Mit\u00e4\u00e4n alkuper\u00e4ist\u00e4 ja juurevaa ei meille toisen maallistumisen ihmisille, kulutusyhteiskunnan asukeille ole tarjolla. Ei ainakaan valtavirrasta. Ne, jotka haluavat astua valtavirrasta sivuun, voivat toki rakentaa omat pyh\u00e4kk\u00f6ns\u00e4, kuka mist\u00e4kin aineksista.<\/div>\n

<\/p>\n

<\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Joulu tulee ja pelastaa kauppiaat. N\u00e4in ainakin laman ruokkimisen turmiollisuudesta varoitelleet tahot…<\/p>\n","protected":false},"author":66,"featured_media":858,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"acf":[],"platta":{"numLikes":0,"numComments":2,"category":null,"themes":[],"commercial_partner":null,"thumbnail":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/38\/2015\/03\/joulu.jpg","blog_id":38},"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/38\/2015\/03\/joulu.jpg","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/posts\/294"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/users\/66"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/comments?post=294"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/posts\/294\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2179,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/posts\/294\/revisions\/2179"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/media\/858"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/media?parent=294"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/categories?post=294"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/tags?post=294"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}