{"id":300,"date":"2009-10-28T00:17:00","date_gmt":"2009-10-27T22:17:00","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.image.fi\/antiaikalainen\/ihmiskriittisyytta\/"},"modified":"2018-02-28T09:30:42","modified_gmt":"2018-02-28T07:30:42","slug":"ihmiskriittisyytta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/ihmiskriittisyytta\/","title":{"rendered":"Ihmiskriittisyytt\u00e4"},"content":{"rendered":"<p><a rel=\"nofollow\" href=\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/38\/2015\/03\/ajattelija-1.jpg\"><img decoding=\"async\" style=\"MARGIN: 0px 10px 10px 0px; WIDTH: 106px; FLOAT: left; HEIGHT: 85px; CURSOR: hand\" id=\"BLOGGER_PHOTO_ID_5397408479871753586\" border=\"0\" alt=\"\" src=\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/38\/2015\/03\/ajattelija-1-300x198.jpg\" \/><\/a><\/p>\n<div><\/div>\n<p><\/p>\n<div>Suomessa on tapana, ett\u00e4 aika ajoin joku kotimaisen proosan tilasta huolestunut korottaa \u00e4\u00e4nens\u00e4 ja kysyy: \u201dMiss\u00e4 on yhteiskunta, miss\u00e4 ihminen t\u00e4ss\u00e4 ajassa?\u201d Vallitsevan k\u00e4sityksen mukaan \u201dyhteiskuntakriittisyys\u201d on kirjallisuudessa hyv\u00e4st\u00e4 ja sen puute pahasta. <\/div>\n<p><\/p>\n<div>Muutama vuosi sitten er\u00e4s kirjallisuuskriitikko herkesi vakuuttamaan huolestuneille, ett\u00e4 kyll\u00e4 Suomessa julkaistaan painokasta yhteiskunnallista kirjallisuutta, dekkareita.<\/div>\n<p><\/p>\n<div>Dekkareiden maailma on useimmiten looginen syiden ja seurausten kokonaisuus. Rikokset ankkuroituvat huojentavan yksiselitteisesti sosiaaliseen todellisuuteemme, ulkoistuvat. Ihminen ei ole paha vaan pahuus piilee rakenteissa. Tiedostavan kirjailijan teht\u00e4v\u00e4 on paljastaa v\u00e4kivaltaa, kurjuutta ja laittomuuksia synnytt\u00e4v\u00e4t mekanismit. Poikkeuksetta h\u00e4n ne paljastaakin. H\u00e4n l\u00f6yt\u00e4\u00e4 pahan ja osoittaa sit\u00e4 sormella. Lukijat ja kriitikot kiitt\u00e4v\u00e4t. Tiedostamme kaikki yhteen \u00e4\u00e4neen.<\/div>\n<p><\/p>\n<div>Mutta voiko pahan ulkoistaminen johtaa parhaimmillaankaan muuhun kuin puolitotuuksiin? Sellaista olentoa kuin yhteiskunta ei ole olemassa, ihmiset vain k\u00e4ytt\u00e4ytyv\u00e4t niin kuin sellainen olisi. Eik\u00f6 siis pit\u00e4isi katsoa my\u00f6s ihmist\u00e4? Katsoa h\u00e4nt\u00e4 ry\u00f6st\u00e4m\u00e4ss\u00e4, ahmimassa ja kuluttamassa, katsoa h\u00e4nt\u00e4 sotimassa itse\u00e4\u00e4n, lajitovereitaan ja luontoa vastaan. Katsoa pimeytt\u00e4, joka tulee ihmisen sis\u00e4st\u00e4, vaikka toivomme sen tulevan \u201dtuolta ulkoa\u201d, rakenteista.<\/div>\n<div>Kirjallisuudessa ja yleisemminkin kulttuurissamme ihmisen pahuutta on tapana k\u00e4sitell\u00e4 yksitt\u00e4istapauksina. Silloin se patologisoituu tai mystifioituu. Pahoiksi kelpaavat \u00e4\u00e4rimm\u00e4iset psykopaatit ja sosiopaatit, jotka ovat pikemminkin hirvi\u00f6it\u00e4 kuin ihmisi\u00e4. \u201dOnko sattumaa, ett\u00e4 juuri tasa-arvoa korostava, joskin perusolettamuksensa mukaan ihmisen hyvyyteen uskova, humaani ja optimistinen kulttuurimme kehitt\u00e4\u00e4 ehtimiseen paholaisia n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6ille ja niiden seuraajia kaduille?\u201d kysyy Timo Vihavainen kirjassaan <em>L\u00e4nsimaiden tuho<\/em>. Me tarvitsemme paholaisia, koska pelk\u00e4\u00e4mme itse\u00e4mme. Emme uskalla katsoa ihmist\u00e4.<\/div>\n<p><\/p>\n<div>Humanistinen kulttuuriv\u00e4ki arvostaa kirjallisuutta, joka asettuu rohkeasti \u201dihmisen puolelle\u201d. Voisiko t\u00e4llainen kirjallisuus olla muunkinlaista kuin yhteiskuntakriittist\u00e4? Voisiko se olla ihmiskriittist\u00e4, edes vaihtelun vuoksi? Eik\u00f6 olisi suuri palvelus, jos kirjat paljastaisivat meille sellaista itsest\u00e4mme, mit\u00e4 emme halua kohdata, mutta mik\u00e4 meid\u00e4n pit\u00e4isi tiet\u00e4\u00e4. Luulisi, ett\u00e4 ihmiskriittiselle kirjallisuudelle on suoranainen tilaus, koska yhteiskuntakriittinen kirjallisuus on kangistunut niin ennalta arvattavaksi, ettei se pysty kertomaan maailmasta mit\u00e4\u00e4n sellaista, mit\u00e4 s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti uutisia seuraava kansalainen ei entuudestaan tied\u00e4.<\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Suomessa on tapana, ett\u00e4 aika ajoin joku kotimaisen proosan tilasta huolestunut korottaa&hellip;<\/p>\n","protected":false},"author":66,"featured_media":863,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[13,2],"tags":[],"acf":[],"platta":{"numLikes":0,"numComments":4,"category":null,"themes":[],"commercial_partner":null,"thumbnail":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/38\/2015\/03\/ajattelija-1.jpg","blog_id":38},"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/38\/2015\/03\/ajattelija-1.jpg","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/posts\/300"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/users\/66"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/comments?post=300"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/posts\/300\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2185,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/posts\/300\/revisions\/2185"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/media\/863"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/media?parent=300"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/categories?post=300"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/tags?post=300"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}