{"id":312,"date":"2009-08-30T08:51:00","date_gmt":"2009-08-30T06:51:00","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.image.fi\/antiaikalainen\/kielletty-lahipiirilta\/"},"modified":"2018-02-28T09:30:46","modified_gmt":"2018-02-28T07:30:46","slug":"kielletty-lahipiirilta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/kielletty-lahipiirilta\/","title":{"rendered":"Kielletty l\u00e4hipiirilt\u00e4"},"content":{"rendered":"

\"\"<\/a><\/p>\n

<\/div>\n

<\/p>\n

Palaan viel\u00e4 hetkeksi Julian Barnesin proosakirjaan Nothing to be Frightened of<\/em>.<\/div>\n

<\/p>\n

<\/div>\n
Barnes kertoo siin\u00e4 kirjailijanuransa alussa tekem\u00e4st\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4t\u00f6ksest\u00e4: yrit\u00e4n kirjoittaa kirjani niin kuin vanhempiani ei olisi olemassa. Saattaa kuulostaa triviaalilta, mutta ei se sit\u00e4 miss\u00e4\u00e4n nimess\u00e4 ole. Varmaan jokainen kirjailija joutuu v\u00e4lill\u00e4 miettim\u00e4\u00e4n, uskallanko kirjoittaa niin kuin vaisto vaatii sill\u00e4kin uhalla ett\u00e4 syntyy groteskia ja jopa iljett\u00e4v\u00e4\u00e4 teksti\u00e4. T\u00e4llaisina ep\u00e4varmuuden hetkin\u00e4 mieless\u00e4 v\u00e4ikkyv\u00e4t tuttujen ihmisten kuvat. Mit\u00e4 he ajattelevat? Loukkaantuvatko he? Vai h\u00e4pe\u00e4v\u00e4tk\u00f6 per\u00e4ti?<\/div>\n
<\/div>\n

<\/p>\n

Kerrotaan, ett\u00e4 nuori Pentti Haanp\u00e4\u00e4 tuhahti \u00e4idilleen, joka halusi lukea poikansa kirjan: ”Ei sit\u00e4 ole tarkoitettu luettavaksi!” Ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4 reaktio kirjailijalta. Olisi paljon helpompaa, jos lukijakunta koostuisi vain ”yleis\u00f6st\u00e4”, kriitikoista ja kustannustoimittajista, ei l\u00e4hipiirin ihmisist\u00e4. On nimitt\u00e4in niin, ett\u00e4 useimpien ihmisten — jopa kirjallisesti sivistyneiden — on vaikea ottaa teksti pelkk\u00e4n\u00e4 tekstin\u00e4 silloin, kun sen on kirjoittanut joku tuttu tai l\u00e4heinen. Mutta siit\u00e4 kuitenkin on aina kyse silloin kun puhutaan kaunokirjallisuudesta: pelk\u00e4st\u00e4 tekstist\u00e4. Ei kaunokirjallisuus kuvaa yksiselitteisesti tekij\u00e4ns\u00e4 arkimin\u00e4n ajatuksia, tuntemuksia tai kokemuksia. Jokainen kirjailija on valehtelija, v\u00e4\u00e4rent\u00e4j\u00e4, huijari ja varas. Etenkin silloin, kun v\u00e4itt\u00e4\u00e4 olevansa avoin ja tunnustuksellinen.<\/div>\n

<\/p>\n

<\/div>\n
Miksi sitten on niin vaikea ”kirjoittaa kuin vanhempiani ei olisi olemassa?” Ei kai siihen muuta syyt\u00e4 ole kuin se, ett\u00e4 joka ty\u00f6ss\u00e4 on omat vaikeutensa. Niiden kanssa on vain elett\u00e4v\u00e4, opittava el\u00e4m\u00e4\u00e4n. Eniten kaduttavaa on sellaisella kirjailijalla, joka pelkuruuttaan kirjoittaa toisin kuin vaisto kehottaa tekem\u00e4\u00e4n.<\/div>\n

<\/p>\n

<\/div>\n
Sit\u00e4 paitsi on asiassa valoisakin puoli: niin kauan kuin kirjailijat joutuvat tuskailemaan sill\u00e4, mit\u00e4 tutut ja l\u00e4heiset tekstist\u00e4ni ajattelevat, asiat ovat hyvin. Olisi paljon ik\u00e4v\u00e4mp\u00e4\u00e4 joutua varomaan yhteiskunnan virallisia sensoreita ja kirjoittamaan aisopoksen kielt\u00e4 heid\u00e4n harhauttamisekseen. Sananvapaudesta on toisinaan jopa hy\u00f6ty\u00e4.<\/div>\n
\n
<\/blockquote>\n<\/div>\n
P.S.<\/div>\n
Ei liene tavatonta, ett\u00e4 kirjailijat pit\u00e4v\u00e4t ty\u00f6ss\u00e4\u00e4n v\u00e4hiten julkaisemisesta. Kuten Flaubert kirjoitti Louis Bouilhet’lle (syd\u00e4nyst\u00e4v\u00e4lleen, jota h\u00e4n kutsui ”vasemmaksi kiveksekseen”): ”Paras ty\u00f6skennell\u00e4 vain itselleen. Tehd\u00e4 niin kuin haluaa ja toteuttaa omia ideoitaan, arvostaa ja miellytt\u00e4\u00e4 itse itse\u00e4\u00e4n: eik\u00f6 se ole t\u00e4rkeint\u00e4? Sill\u00e4 yleis\u00f6 on niin typer\u00e4\u00e4. Sit\u00e4 paitsi, kuka edes lukee? Ja mit\u00e4 ihmiset lukevat? Ja mit\u00e4 he arvostavat?”<\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Palaan viel\u00e4 hetkeksi Julian Barnesin proosakirjaan Nothing to be Frightened of. Barnes…<\/p>\n","protected":false},"author":66,"featured_media":874,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[18],"tags":[],"acf":[],"platta":{"numLikes":0,"numComments":0,"category":null,"themes":[],"commercial_partner":null,"thumbnail":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/38\/2015\/03\/suurennuslasi-1.jpg","blog_id":38},"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/38\/2015\/03\/suurennuslasi-1.jpg","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/posts\/312"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/users\/66"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/comments?post=312"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/posts\/312\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2197,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/posts\/312\/revisions\/2197"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/media\/874"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/media?parent=312"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/categories?post=312"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/tags?post=312"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}