{"id":34,"date":"2014-08-23T18:34:00","date_gmt":"2014-08-23T16:34:00","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.image.fi\/antiaikalainen\/kirjallisuuden-mahdollisuudet-totaalisen-havityksen-edessa\/"},"modified":"2018-02-28T09:25:22","modified_gmt":"2018-02-28T07:25:22","slug":"kirjallisuuden-mahdollisuudet-totaalisen-havityksen-edessa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/kirjallisuuden-mahdollisuudet-totaalisen-havityksen-edessa\/","title":{"rendered":"Kirjallisuuden mahdollisuudet totaalisen h\u00e4vityksen edess\u00e4"},"content":{"rendered":"
<\/a><\/div>\n

Muodostelma lensi per\u00e4 edell\u00e4 yli Saksan kaupungin, joka oli liekeiss\u00e4. Pommittajat avasivat pommiluukkunsa, panivat k\u00e4yntiin ihmeellisen magnetismin, joka kukisti liekit, ker\u00e4si ne lieri\u00f6n muotoisiin ter\u00e4ss\u00e4ili\u00f6ihin ja nosti s\u00e4ili\u00f6t koneiden vatsaan. S\u00e4ili\u00f6t varastoitiin siististi telineisiin. Maassa oli saksalaisilla omia ihmeellisi\u00e4 laitteita, jotka olivat pitki\u00e4 ter\u00e4sputkia. Niill\u00e4 he imiv\u00e4t pommikoneista ja miehist\u00e4 pois sirpaleita. Mutta viel\u00e4 oli j\u00e4ljell\u00e4 muutamia haavoittuneita amerikkalaisia, ja jotkut koneet olivat pahasti korjauksen tarpeessa. Ranskan yll\u00e4 tulivat kuitenkin taas saksalaiset h\u00e4vitt\u00e4j\u00e4t paikalle ja paikkasivat miehet ja koneet t\u00e4yteen kuntoon.<\/i><\/p><\/blockquote>\n

Siin\u00e4 armelias n\u00e4kym\u00e4 amerikkalaisten Saksaan tekemiin pommituslentoihin toisessa maailmansodassa. Se on per\u00e4isin Kurt Vonnegutin ehk\u00e4 parhaasta romaanista Teurastamo 5<\/i> (suomentanut Juhani Jaskari). Romaani perustuu kirjailijan omiin kokemuksiin sotavankina maan tasalle pommitetussa Dresdeniss\u00e4. Siteeraamassani katkelmassa Teurastamo 5:n <\/i>p\u00e4\u00e4henkil\u00f6 Billy Pilgrim katsoo sotafilmi\u00e4 takaperin. Samalla tekniikalla on Martin Amis kirjoittanut holokaustia k\u00e4sittelev\u00e4n romaanin Ajan suunta <\/i>(suomentanut Seppo Loponen).<\/p>\n

Pilgrim luonnehtii Dresdenin pommitusta toisen maailmansodan suurimmaksi joukkoteurastukseksi. Siin\u00e4 kuoli 135 000 ihmist\u00e4. Dresden ei kuitenkaan ollut yksitt\u00e4istapaus. Samanlaista h\u00e4vityst\u00e4 liittoutuneet kylviv\u00e4t muihinkin vihollismaansa kaupunkeihin. Tilastot ovat karuja. Ilmasota vaati Saksassa 600 000 kuolonuhria, tuhosi kolme ja puoli miljoonaa asuntoa ja j\u00e4tti sodan p\u00e4\u00e4tteeksi kodittomiksi seitsem\u00e4n ja puoli miljoonaa ihmist\u00e4.<\/p>\n

Teoksessaan Ilmasota ja kirjallisuus<\/i> (suomentanut Oili Suominen) W.G. Sebald kertoo, ett\u00e4 tuhon j\u00e4ljilt\u00e4 oli K\u00f6lniss\u00e4 kivimurskaa 31,4 kuutiometri\u00e4 jokaista asukasta kohti ja Dresdeniss\u00e4 42,8 kuutiometri\u00e4. ”Silti emme tied\u00e4, mit\u00e4 se kaikki todellisuudessa tarkoitti”, Sebald v\u00e4itt\u00e4\u00e4. Ilmasota ja kirjallisuus<\/i> perustuu luentosarjaan, jonka kirjailija piti Z\u00fcrichiss\u00e4 1997. Sen l\u00e4ht\u00f6kohtana oli tarkastella, miten ilmasotaa on kuvattu saksalaisessa kirjallisuudessa.<\/p>\n

Lyhyt vastaus on, ett\u00e4 hyvin niukasti. Esimerkiksi Heinrich B\u00f6ll j\u00e4tti oman pommitusten tuhoja k\u00e4sittelev\u00e4n teoksensa pitk\u00e4ksi aikaa julkaisematta.<\/p>\n

Muistellessaan omaa lapsuuttaan Sebald (joka syntyi sodan lopulla 1944) ihmettelee, kuinka v\u00e4h\u00e4n pommituksista puhuttiin tavallisten ihmisten kesken, vaikka l\u00e4hestulkoon jokainen saksalainen oli menett\u00e4nyt niiss\u00e4 perheenj\u00e4seni\u00e4\u00e4n, sukulaisiaan tai tuttaviaan.<\/p>\n

Mik\u00e4 selitt\u00e4\u00e4 pid\u00e4ttyv\u00e4isyyden? Yksinkertaisin vastaus varmaankin olisi, ett\u00e4 saksalaisten syyllisyydentunto natsien hirmuteoista. Kuolihan keskitysleireill\u00e4 paljon enemm\u00e4n ihmisi\u00e4 kuin liittoutuneiden pommituksissa, ja Saksa oli kiistatta sotaan syyllinen.<\/p>\n

Sodanj\u00e4lkeisten vuosikymmenten historiakatsauksissa saksalaisten kaupunkien tuho esitettiin j\u00e4lleenrakennuksen alkupisteen\u00e4, vuotena nolla, eik\u00e4 h\u00e4vityn sodan lopputulemana. Niiss\u00e4 oli kaksi valokuvaa rinnakkain: toisessa valokuvassa n\u00e4kyi pelkki\u00e4 raunioita ja toisessa valokuvassa kukoistava urbaani maisema. Viesti oli yksinkertaisuudessaan tehokas: n\u00e4in pitk\u00e4lle olemme j\u00e4lleenrakennuksessa edistyneet!<\/p>\n

Sebaldin mielest\u00e4 syyllisyydentunto ja halu katsoa tulevaisuuteen eiv\u00e4t kuitenkaan ole ainoat selitykset ilmasodan sivuuttamiselle saksalaisessa kirjallisuudessa. Oma vaikutuksensa on my\u00f6s sill\u00e4, ett\u00e4 pommitusten tuhojen kuvaaminen sanoin on paitsi vaikeaa my\u00f6s traumatisoivaa. Sebald k\u00e4vi luentosarjaansa valmistellessaan l\u00e4pi aikalaisten silminn\u00e4kij\u00e4raportteja ja kiinnitti huomiota siihen, kuinka niiss\u00e4 nousivat esille samanlaiset fraasinomaiset kuvailut. H\u00e4n pit\u00e4\u00e4 selv\u00e4n\u00e4, ett\u00e4 kun tulimyrsky tuhoaa muutamassa tunnissa kokonaisen kaupungin, se v\u00e4\u00e4j\u00e4\u00e4m\u00e4tt\u00e4 kuormittaa ja lamaannuttaa tuhosta pelastuneiden ajattelukyky\u00e4 ja tunnevoimaa. Autenttisen kokemuksen pukeminen sanoiksi k\u00e4y mahdottomaksi. Puhe typistyy hokemiksi.<\/p>\n

Jokainen voi kuvitella, milt\u00e4 tuntuisi kokea jotain t\u00e4llaista:<\/p>\n

Hyv\u00e4ksi havaittuun tapaan aloitettiin kaksituhatkiloisilla miinapommeilla, jotka repiv\u00e4t ovet sijoiltaan ja s\u00e4rkiv\u00e4t ikkunat, sitten sytytettiin kevyill\u00e4 palopanoksilla ullakot tuleen ja raskaammat, noin 15-kiloiset palopommit iskeytyiv\u00e4t rakennusten perustuksiin saakka. Muutamassa minuutissa syttyi kaikkialle noin kahdenkymmenen neli\u00f6kilometrin suuruiselle hy\u00f6kk\u00e4ysalueelle valtavia tulipaloja, jotka kasvoivat yhteen niin nopeasti, ett\u00e4 jo nelj\u00e4nnestunnin kuluttua siit\u00e4 kun ensimm\u00e4iset pommit olivat pudonneet oli koko n\u00e4k\u00f6piiri yhten\u00e4 tulimeren\u00e4. Ja siit\u00e4 viiden minuutin p\u00e4\u00e4st\u00e4, kello 1.20, syntyi tulimyrsky, jollaista kukaan ihminen ei ollut siihen menness\u00e4 voinut edes kuvitella. Liekkimeri, joka leiskui nyt kahdentuhannen metrin korkeuteen, imi itseens\u00e4 kaiken hapen sellaisella voimalla, ett\u00e4 ilmavirtaukset yltiv\u00e4t hirmumyrskyn nopeuteen ja pauhasivat kuin mahtavat urut, joiden kaikki \u00e4\u00e4nikerrat soivat yhtaikaa. Palo roihusi kolme tuntia. Pahimmillaan myrsky irrotti taloista p\u00e4\u00e4dyt ja katot, lenn\u00e4tti parvekkeita ja mainosseini\u00e4 halki ilman, v\u00e4\u00e4nsi puut juuriltaan ja viskeli ihmisi\u00e4 ilmassa palavina soihtuina.<\/i><\/p><\/blockquote>\n

Aikalaistodistukset kertovat tuhotuista kaupungeista paenneista ihmislaumoista, jotka olivat sekop\u00e4isin\u00e4 j\u00e4rkytyksest\u00e4 n\u00e4hty\u00e4\u00e4n omaistensa ja naapureidensa k\u00e4rventyneen el\u00e4v\u00e4lt\u00e4. Sebald nostaa Friedrich Reckin p\u00e4iv\u00e4kirjasta esiin pys\u00e4ytt\u00e4v\u00e4n yksitt\u00e4istapauksen. Reck n\u00e4kee yl\u00e4baijerilaisella rautatieasemalla Hampurista paenneen naisen, jonka matkalaukku aukeaa ja matkalaukusta putoaa asemalaiturille lapsen ruumis. Samanlaisia tapauksia todistettiin muuallakin. Tulimyrsky kutisti monet ruumiit kolmannekseen luonnollisesta koostaan. N\u00e4it\u00e4 hiiltyneit\u00e4 lapsenraatoja vanhemmat sitten kantoivat matkalaukuissaan.<\/p>\n

Miten kirjallisuus voi kuvata t\u00e4llaista kauheutta?<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4 on Ilmasodan ja kirjallisuuden<\/i> ydinkysymys. Eik\u00e4 Sebald peittele omaa kantaansa. H\u00e4n korostaa totuuden ihanteen merkityst\u00e4, se on h\u00e4nen mielest\u00e4\u00e4n kirjailijalle ainoa legitiimi perusta kuvata totaalista h\u00e4vityst\u00e4. Mit\u00e4 paljaampaa, mit\u00e4 rehellisemp\u00e4\u00e4, mit\u00e4 asiallisempaa teksti\u00e4, sen parempi, koska esteettisten tai n\u00e4enn\u00e4isesteettisten efektien rakentelu tuhotun maailman raunioille vie kirjallisuudelta oikeutuksen.<\/p>\n

Vastenmielisen\u00e4 esimerkkin\u00e4 Sebald mainitsee sanataiturin maineessa olevan Arno Schmidtin, jonka tekstit lavastavat lukijoiden eteen ilmahy\u00f6kk\u00e4yksen spektaakkelin. Kielellisell\u00e4 ilotulituksella Schmidt yritt\u00e4\u00e4 kuvata tuhon py\u00f6rrett\u00e4 kaikessa mielett\u00f6myydess\u00e4\u00e4n ja j\u00e4lki on t\u00e4llaista: ”Lihava pilvinainen asettui varastorakennuksen viereen, pullisti p\u00f6mpp\u00f6mahansa ja purskautti suustaan kakkaran yl\u00e4ilmoihin, nauraa k\u00e4hisi: ohhoh! ja oli kompastua raajoihinsa, k\u00e4\u00e4nsi paksut pakaransa meihin p\u00e4in ja pieraisi perseest\u00e4\u00e4n kuumia rautaputkia, loputtomiin, taitavasti, niin ett\u00e4 pensaatkin niiailivat ja pulisivat.” Sebald ei s\u00e4\u00e4stele sanojaan roimiessaan Schmidtin avantgardehenkist\u00e4 kielellist\u00e4 radikalismia:<\/p>\n

En pysty n\u00e4kem\u00e4\u00e4n mit\u00e4\u00e4n siit\u00e4, mit\u00e4 tuossa kuvataan, n\u00e4en aina vain kirjailijan, innokkaana ja sinnikk\u00e4\u00e4n\u00e4 n\u00e4pertelem\u00e4ss\u00e4 kielell\u00e4. Kaikenlaisille harrastelijanikkaroijille on tyypillist\u00e4, ett\u00e4 he toistavat keksim\u00e4\u00e4ns\u00e4 yh\u00e4 uudelleen, ja samoin Arno Schmidt my\u00f6s t\u00e4ss\u00e4 \u00e4\u00e4ritapauksessa pysyy j\u00e4rk\u00e4ht\u00e4m\u00e4tt\u00e4 lestiss\u00e4\u00e4n ja tarjoaa lukijoille kaleidosk
\nooppimaisia kuvioita, ihmiskeskeisen k\u00e4sityksen luonnosta, muutaman kortistolaatikosta poimimansa sanan, erin\u00e4isi\u00e4 leksikaalisia harvinaisuuksia, groteskeja kohtauksia ja metaforia, huumoria ja \u00e4\u00e4nnemaalailua, vulgaaria ja valikoitua, raakuuksia, r\u00e4j\u00e4hdyksi\u00e4 ja r\u00e4hin\u00e4\u00e4.<\/i><\/p><\/blockquote>\n

Totaalisen h\u00e4vityksen kuvaajana kirjallisuus useimmiten kalpenee muodon ja tyylin kysymyksist\u00e4 piittaamattoman ei-kirjallisuuden eli puhtaan dokumentoinnin rinnalla. Sebald lukee j\u00e4rkyttyneen\u00e4 teosta nimelt\u00e4 Patologis-anatomisia tutkimustuloksia Hampurin pommitusten uhreista vuosilta 1943-1945<\/i>. Siin\u00e4 on pikkutarkkoja kuvailuja pommituksissa menehtyneiden ruumiista, joita tulimyrsky on koetellut eri tavoin. ”Se, mink\u00e4 Schmidtin tekokieli peitt\u00e4\u00e4 n\u00e4kyvist\u00e4, tuijottaa meit\u00e4 t\u00e4st\u00e4 kauhun virkamiesten kielest\u00e4, kun he j\u00e4rk\u00e4ht\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ja suuremmin siekailematta tekev\u00e4t teht\u00e4v\u00e4\u00e4ns\u00e4”, kirjoittaa Sebald.<\/p>\n

Sebald on varmasti oikeassa. Toisaalta uskon, ett\u00e4 joku Paul Celanin kaltainen runoilija olisi pystynyt kirjoittamaan Dresdenin tai Hampurin h\u00e4vityksest\u00e4 j\u00e4rkytt\u00e4v\u00e4n todentuntuisia s\u00e4keit\u00e4, sortumatta kauhupornoon.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Muodostelma lensi per\u00e4 edell\u00e4 yli Saksan kaupungin, joka oli liekeiss\u00e4. Pommittajat avasivat…<\/p>\n","protected":false},"author":66,"featured_media":677,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"acf":[],"platta":{"numLikes":0,"numComments":13,"category":null,"themes":[],"commercial_partner":null,"thumbnail":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/38\/2015\/03\/WP_20140823_17_47_10_Smart.jpg","blog_id":38},"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/38\/2015\/03\/WP_20140823_17_47_10_Smart.jpg","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/posts\/34"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/users\/66"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/comments?post=34"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/posts\/34\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1920,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/posts\/34\/revisions\/1920"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/media\/677"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/media?parent=34"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/categories?post=34"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/tags?post=34"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}