{"id":374,"date":"2008-11-25T18:02:00","date_gmt":"2008-11-25T16:02:00","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.image.fi\/antiaikalainen\/sankariateistin-salaiset-toiveet\/"},"modified":"2018-02-28T09:32:32","modified_gmt":"2018-02-28T07:32:32","slug":"sankariateistin-salaiset-toiveet","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/sankariateistin-salaiset-toiveet\/","title":{"rendered":"Sankariateistin salaiset toiveet"},"content":{"rendered":"

\"\"<\/a><\/p>\n

Uskonnosta piisaa puhetta k\u00e4sitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4n paljon siihen n\u00e4hden, kuinka v\u00e4h\u00e4n se oikeasti<\/em> hetkauttaa nykyihmist\u00e4, t\u00e4t\u00e4 surutonta sopeutujaa, joka kuluttaa, \u00e4\u00e4nest\u00e4\u00e4, huvittuu, hekumoi ja palvoo sankareita mieluummin kuin Jumalaa. <\/p>\n
<\/blockquote>\n<\/div>\n
<\/div>\n
Kenties uskonnosta puhuttaisiin v\u00e4hemm\u00e4n ilman Al-Qaidaa, Sarah Palinia ja suviseuroja, n\u00e4it\u00e4 aina niin otollisia mediahehkutuksen kohteita. <\/p>\n
<\/blockquote>\n<\/div>\n
<\/div>\n
Omilla tahoillaan t\u00e4t\u00e4 puhemylly\u00e4 tietysti py\u00f6ritt\u00e4v\u00e4t kaikenmaailman Richard Dawkinsit ja Christopher Hitchensit, palavasieluiset jumalankielt\u00e4j\u00e4t, joiden mielest\u00e4 uskonto ei ole pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n typer\u00e4\u00e4 ja turhanp\u00e4iv\u00e4ist\u00e4 vaan my\u00f6s vaarallista. Siit\u00e4 huolimatta, ett\u00e4 jo Nietzsche havaitsi ihmisten tulleen liian kelvottomiksi uskomaan Jumalaan. <\/p>\n
<\/blockquote>\n<\/div>\n
<\/div>\n
My\u00f6s vanha fallosentrikko, kirjallisuuden kunniadinosaurus Philip Roth intoutuu koskettelemaan uskontoa (tai pikemminkin sen “yhteiskunnallista roolia”) uusimmassa romaanissaan Indignation<\/em>. Romaanin p\u00e4\u00e4henkil\u00f6, nuori opiskelija Marcus Messner pit\u00e4\u00e4 uskonnonvastaisen palopuheen joutuessaan yliopistonsa dekaanin kuulusteluun. Messner siteeraa ulkomuistista pitk\u00e4t p\u00e4tk\u00e4t Bertrand Russellin luentoa Why I Am Not A Christian<\/em>. Kirjassa elet\u00e4\u00e4n 1950-lukua, Korean sodan aikaa. Jos elett\u00e4isiin nykyaikaa, Russellin paikalla olisi Dawkins: <\/div>\n
<\/blockquote>\n
<\/div>\n
“Religion, he declares, is based primarily and mainly on fear – fear of the mysterious, fear of defeat, and fear of death. Fear, Bertrand Russell says, is the parent of cruelty, and it is therefore no wonder that cruelty and religion have gone hand in hand throughout the centuries.” <\/p>\n
<\/blockquote>\n

<\/em><\/div>\n

<\/em><\/div>\n
Kiintoisaa ei ole Messnerin palopuheen sis\u00e4lt\u00f6, seh\u00e4n vilisee tutuimpia ja kuluneimpia uskonnonvastaisia argumentteja. Kiintoisaa on se, ett\u00e4 Roth kuvaa Messnerin melkoiseksi huurup\u00e4\u00e4ksi ja reppanaksi, vaihdettavat vaihtaen h\u00e4n sopisi sormea herist\u00e4v\u00e4ksi uskonkiihkoilijan karikatyyriksi. <\/p>\n
<\/blockquote>\n<\/div>\n
<\/div>\n
Messnerin kohtalo romaanissa on tyypillinen fanaatikon kohtalo: h\u00e4n yritt\u00e4\u00e4 lintsata opiskelijoille pakollisista uskonnollisista tilaisuuksista, mutta j\u00e4\u00e4 kiinni. Dekaani antaa Messnerille viimeisen mahdollisuuden: jos h\u00e4n osallistuu tuplam\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n vaadittuja uskonnollisia tilaisuuksia, h\u00e4n s\u00e4\u00e4styy erottamiselta. Messner ei alistu, saa potkut yliopistosta ja joutuu rintamalle Koreaan, jossa saa surmansa v\u00e4h\u00e4n ennen 20-vuotisp\u00e4iv\u00e4\u00e4ns\u00e4. Jonkinlainen ateismin marttyyri siis. <\/p>\n
<\/blockquote>\n<\/div>\n
<\/div>\n
Paha kyll\u00e4 Roth vesitt\u00e4\u00e4 kiintoisat teemat ennalta-arvattavimmalla tavalla, manaamalla henkiin 60-lukulaisen edistyksellisyyden ihanteet ja iskulauseet. Romaani p\u00e4\u00e4ttyy v\u00e4l\u00e4hdykseen Messnerin opinahjosta parikymment\u00e4 vuotta h\u00e4nen kuolemansa j\u00e4lkeen. Opiskelijaliike on saanut vaatimuksensa l\u00e4pi ja uskonnolliset velvoitteet on poistettu tutkintovaatimuksista. <\/p>\n
<\/blockquote>\n<\/div>\n
<\/div>\n
Indignation k\u00e4\u00e4ntyy jonkinlaiseksi historialliseksi paralleeliksi, Roth on kirjoittavinaan huurup\u00e4isest\u00e4 opiskelija-ateistista ja Korean sodasta, mutta kirjoittaa samalla my\u00f6s nykyp\u00e4iv\u00e4n Yhdysvalloista, joka sotii rajojensa ulkopuolella Irakissa ja jota uhkaa rajojensa sis\u00e4puolella kristillinen arvokonservatismi, uskonnollinen oikeisto. Yliviritetty yhteiskunnallinen kehystys tukehduttaa romaania. <\/p>\n
<\/blockquote>\n<\/div>\n
<\/div>\n
En kuitenkaan voi v\u00e4ltty\u00e4 vaikutelmalta, ett\u00e4 Rothin romaani aivan kuten Dawkinsin ja Hitchensin kiivailevat pamfletit k\u00e4tkee sis\u00e4\u00e4ns\u00e4 salaisen toiveen: ett\u00e4 uskonto ei sittenk\u00e4\u00e4n olisi turhaa ja tyhj\u00e4np\u00e4iv\u00e4ist\u00e4, onhan se liian hyv\u00e4 vastustaja ja vastavoima menetett\u00e4v\u00e4ksi. El\u00e4m\u00e4 voisi olla aika karua ja karmivaa maailmassa, josta uskovat ovat h\u00e4vinneet. <\/p>\n
<\/blockquote>\n

Mieleeni tulee katkelma Don DeLillon Valkoisesta kohinasta<\/em>. Siin\u00e4 p\u00e4\u00e4henkil\u00f6 Jack Gladney menee hoidattamaan ampumahaavaansa katoliselle poliklinikalle. Gladneyt\u00e4 hoitava nunna sanoo:<\/div>\n

<\/blockquote>\n
<\/div>\n
“Usko on j\u00e4tetty meille. Hupsuille, lapsille. Niiden jotka ovat hyl\u00e4nneet uskon t\u00e4ytyy viel\u00e4 uskoa meihin. He ovat varmoja ett\u00e4 ovat oikeassa torjuessaan uskon, mutta he tiet\u00e4v\u00e4t ett\u00e4 usko ei saa h\u00e4vit\u00e4 kokonaan. Kadotus tulee silloin kun kukaan ei usko (…) Me omistamme el\u00e4m\u00e4mme sille, ett\u00e4 teid\u00e4n olisi mahdollista el\u00e4\u00e4 ilman uskoa.”<\/em><\/div>\n
<\/div>\n
<\/div>\n
<\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Uskonnosta piisaa puhetta k\u00e4sitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4n paljon siihen n\u00e4hden, kuinka v\u00e4h\u00e4n se oikeasti hetkauttaa…<\/p>\n","protected":false},"author":66,"featured_media":924,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"acf":[],"platta":{"numLikes":0,"numComments":23,"category":null,"themes":[],"commercial_partner":null,"thumbnail":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/38\/2015\/03\/P-Roth.jpg","blog_id":38},"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/38\/2015\/03\/P-Roth.jpg","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/posts\/374"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/users\/66"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/comments?post=374"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/posts\/374\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2256,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/posts\/374\/revisions\/2256"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/media\/924"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/media?parent=374"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/categories?post=374"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/tags?post=374"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}