{"id":39,"date":"2014-07-13T15:59:00","date_gmt":"2014-07-13T13:59:00","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.image.fi\/antiaikalainen\/keynes-ajattelijoista-ajankohtaisimpia\/"},"modified":"2018-02-28T09:25:23","modified_gmt":"2018-02-28T07:25:23","slug":"keynes-ajattelijoista-ajankohtaisimpia","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/keynes-ajattelijoista-ajankohtaisimpia\/","title":{"rendered":"Keynes, ajattelijoista ajankohtaisimpia"},"content":{"rendered":"
<\/a><\/div>\n


<\/span><\/span>Penkoessani sekalaista hylkytavaraa l\u00f6ysin vanhan vihkon, johon olen opiskeluaikoina kirjoittanut listan “t\u00e4rkeist\u00e4 tyypeist\u00e4”, ja sielt\u00e4h\u00e4n l\u00f6ytyv\u00e4t usual suspecteina Foucault ja Derrida ynn\u00e4 muut ranskalaiset valop\u00e4\u00e4t, sent\u00e4\u00e4n my\u00f6s Bourdieu.<\/span><\/span>

<\/span><\/span>Mink\u00e4lainen olisi “t\u00e4rkeiden tyyppien” listani nykyisin? K\u00e4rkip\u00e4\u00e4h\u00e4n nousisivat ainakin Keynes, Orwell, Tocqueville, Berlin. Vanhalta listalta mukaan p\u00e4\u00e4sisiv\u00e4t vain Camus (ikisuosikki) ja Machiavelli (josta suunnittelin gradua, mutta en sitten tehnyt). <\/span><\/span>

<\/span><\/span>Joku voisi ep\u00e4ill\u00e4, ett\u00e4 olen vuosien my\u00f6t\u00e4 tullut hengelt\u00e4ni anglosaksiksi. Se ei kuitenkaan pid\u00e4 aivan t\u00e4ysin paikkansa. Samaan aikaan kun ranskalaisten teoreetikkojen vaikutus mielenmaisemaani on supistunut, on vastaavasti ranskalaisten kirjailijoiden vaikutus kasvanut.<\/span><\/span>

<\/span><\/span>Kuten olen todennut: Ranskasta tulevat maailman parhaat kirjailijat ja surkeimmat filosofit. <\/span><\/span>

<\/span><\/span>Toki tuosta s\u00e4\u00e4nn\u00f6st\u00e4, kuten kaikista s\u00e4\u00e4nn\u00f6ist\u00e4, on my\u00f6s poikkeuksia. Mieleen tulee oitis Thomas Piketty, jonka teosta Capital in the Twenty-First Century<\/i> olen blogissani ylist\u00e4nytkin<\/a>. Harva kirja t\u00e4ll\u00e4 vuosituhannella on antanut minulle yht\u00e4 paljon ajattelun aihetta. Piketty tosin ei ole filosofi vaan ekonomisti, mutta ei kuitenkaan perinteisen rajoittuneella tavalla. H\u00e4nest\u00e4 voisi sanoa, kuten Keynesin vaimo sanoi Keynesist\u00e4: “Enemm\u00e4n kuin ekonomisti.” Historioitsija, poliittinen taloustieteilij\u00e4, yhteiskuntafilosofi.<\/span><\/span>

<\/span><\/span>Nuorena Pikettyll\u00e4 oli avoinna loistokas ura amerikkalaisissa huippuyliopistoissa, mutta h\u00e4n p\u00e4\u00e4tti palata kotimaahansa Ranskaan, jossa taloustieteell\u00e4 ei ole l\u00e4hesk\u00e4\u00e4n yht\u00e4 vahvaa ja arvostettua asemaa kuin Yhdysvalloissa. <\/span>Capital in the Twenty-First Centuryn<\/i> esipuheessa Piketty tunnustaa, ettei vakuuttunut jenkkiekonomistien ty\u00f6st\u00e4. He askartelivat teoreettisten mallien parissa ja sivuuttivat yhteiskunnalliset kysymykset. Pahimmillaan he sortuivat pelkk\u00e4\u00e4n ideologiseen spekulointiin. <\/span><\/span>\u201dTaloustieteilij\u00e4t keskittyv\u00e4t aivan liian usein v\u00e4h\u00e4p\u00e4t\u00f6isiin matemaattisiin ongelmiin, jotka kiinnostavat vain heit\u00e4 itse\u00e4\u00e4n\u201d, Piketty kirjoittaa.<\/span><\/span>

<\/span><\/span>Muistetaankohan Piketty joskus tulevaisuudessa yht\u00e4 merkitt\u00e4v\u00e4n\u00e4 hahmona kuin John Maynard Keynes nyky\u00e4\u00e4n?<\/span><\/span>

<\/span><\/span>***<\/span><\/span>

<\/span><\/span>Olen viime aikoina lueskellut Keynesin maailmansotien v\u00e4lisi\u00e4 kirjoituksia, ja v\u00e4lill\u00e4 oikein h\u00e4tk\u00e4ht\u00e4nyt, kuinka hyvin niiden pohjalta voi ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 ja eritell\u00e4 meid\u00e4n aikamme polttavia kysymyksi\u00e4. Esimerkiksi t\u00e4m\u00e4 katkelma vuonna 1925 kirjoitetusta esseest\u00e4 “Am I A Liberal” antaa ajattelemisen aihetta paitsi perint\u00f6verokeskusteluun my\u00f6s yleisemmin Pikettyn esille nostamaan tulevaisuudenkuvaan perij\u00f6iden ja koroillael\u00e4jien yhteiskunnasta:<\/span><\/span><\/p>\n

I believe that the seeds of the intellectual decay of Individualistic Capitalism are to be found in an institution which is not in the least characteristic of itself, but which it took over from the social system of Feudalism which preceded it, — namely, the hereditary principle. The hereditary principle in the transmission of wealth and the control of business is the reason why the leadership o<\/span>f the Capitalist Cause is weak and stupid. It is too much dominated by third-generation men.<\/span><\/i><\/span><\/p><\/blockquote>\n

Ja laajemmassa mieless\u00e4 Keynesin analyysit 1930-luvun suuresta lamasta soveltuvat ainakin p\u00e4\u00e4linjojen osalta vuoden 2008 finanssikriisi\u00e4 seuranneen sitke\u00e4n talousahdingon analysoimiseen.<\/span><\/span>

<\/span>Tietosanakirjam\u00e4\u00e4ritelmiss\u00e4 Keynesin talousopit tiivistet\u00e4\u00e4n yleens\u00e4 niin, ett\u00e4 valtion tulee laskusuhdanteessa harjoittaa aktiivista suhdannepolitiikkaa, vaikka julkisten menojen lis\u00e4\u00e4minen ja verojen kevent\u00e4minen painavatkin budjetin alij\u00e4\u00e4m\u00e4iseksi. Nousukauden koittaessa julkisia menoja t\u00e4ytyy sitten vastaavasti supistaa ja veroja kirist\u00e4\u00e4, mik\u00e4 taas k\u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4 budjetin ylij\u00e4\u00e4m\u00e4iseksi ja hillitsee talouden ylikuumenemista.<\/span><\/p>\n


<\/span><\/div>\n
T\u00e4m\u00e4 on toki yksinkertaistettu kuvaus. Keynesh\u00e4n ei ollut tiukka teoriaherra vaan joustava pragmaatikko: “When the facts change, I change my mind, what do you do, sir?” Julkisten menojen kasvattaminen, verojen leikkaaminen, korkojen lasku. Kulloistenkin olosuhteiden tulee sanella, mill\u00e4 tavalla eri talous- ja rahapoliittisia keinoja k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n ja painotetaan.<\/span><\/div>\n
<\/div>\n
Toisen maailmansodan j\u00e4lkeiset vuosikymmenet olivat keynesil\u00e4isyyden kultakautta. Teollisuusmaat nousivat Keynesin oppeja soveltaen sodan j\u00e4lkeisest\u00e4 j\u00e4lleenrakennuksesta ennen n\u00e4kem\u00e4tt\u00f6m\u00e4\u00e4n taloudelliseen kukoistukseen. Seitsem\u00e4nkymment\u00e4luvun alussa Richard Nixon julisti, ett\u00e4 \u201dolemme nyky\u00e4\u00e4n kaikki keynesil\u00e4isi\u00e4\u201d, joskin kyseinen lausunto kertonee ennen muuta Nixonin hillitt\u00f6m\u00e4st\u00e4 opportunismista. Tuskin oli Nixon sanansa lausunut, kun \u00f6ljykriisi puhkesi ja toi tullessaan stagflaation eli hitaan kasvun ja inflaation yhdistelm\u00e4n. Keynesil\u00e4isyys jout
\nui vuosikymmeniksi huonoon huutoon.<\/span><\/div>\n
<\/o:p><\/span><\/div>\n
<\/div>\n
Ronald Reaganin ja Margaret Thatcherin my\u00f6t\u00e4 uudeksi iskusanaksi tuli monetarismi. Tavoitteena oli painaa valtion rooli talouspoltiikassa minimiin. J\u00e4lkik\u00e4teen voidaan kuitenkin sanoa, ett\u00e4 Reaganin valtakaudella talouskasvu syntyi piilokeynesil\u00e4isin konstein: veroja laskettiin ja puolustusmenoja nostettiin, mik\u00e4 ruokki kokonaiskysynt\u00e4\u00e4. Perinn\u00f6kseen Reagan j\u00e4tti massiivisen julkisen talouden alij\u00e4\u00e4m\u00e4n, ja samalla Yhdysvallat muuttui maailman suurimmasta luotonantajasta maailman suurimmaksi velalliseksi. Monetarismin keulakuvana pidetty uusklassinen taloustieteilij\u00e4 Milton Friedman synkistelikin, ett\u00e4 sosialismin aste oli Yhdysvalloissa Reaganin valtakauden lopussa selv\u00e4sti suurempi kuin toisen maailmasodan j\u00e4lkeen.<\/span>

<\/span>S\u00e4\u00e4ntely\u00e4 oli kuitenkin merkitt\u00e4v\u00e4sti purettu, mik\u00e4 antoi finanssikeinoittelijoille yllin kyllin tilaa mellastaa.<\/span><\/p>\n<\/div>\n
***<\/span><\/div>\n
<\/div>\n

Vuoden 2008 finanssikriisin j\u00e4lkeen maailmantalous pelastui t\u00e4ystuholta massiivisten elvytyspakettien ansiosta, ja vapaan markkinatalouden airut Wall Street Journal<\/i> kirjoittikin Keynesin paluusta. Tosin Paul Krugmanin kaltaiset taloustieteilij\u00e4t varoittelivat, ett\u00e4 pelkk\u00e4 t\u00e4ystuhon torjunta ei riit\u00e4 vaan kasvun ja ty\u00f6llisyyden turvaaminen edellytt\u00e4\u00e4 lis\u00e4\u00e4 elvytyspaketteja. Niit\u00e4 ei kuitenkaan tullut, koska poliittiset p\u00e4\u00e4tt\u00e4j\u00e4t valitsivat <\/span>austerityn<\/i> eli kulukurin pel\u00e4tess\u00e4\u00e4n inflaatiota. Todellinen uhka oli kuitenkin deflaatio, kuten viime aikojen talouskehitys, varsinkin Euroopassa, osoittaa.<\/span><\/p>\n


<\/span><\/div>\n
Jos Keynes palaisi keskuuteemme, h\u00e4n varmaan kirjoittaisi purevan talouspoliittisen pamfletin nimelt\u00e4 The Economic Consequences of Austerity. <\/i>(Er\u00e4s h\u00e4nen tunnetuimmista teoksistaan on ensimm\u00e4isen maailmansodan rauhanehtoja kritisoiva The Economic Consequences of Peace<\/i>.)<\/span><\/div>\n

<\/span><\/div>\n
Nicholas Wapshott vertaa kirjassaan Keynes Hayek: The Clash that Defined Modern Economics<\/i> Keynesin ja vapaan markkinatalouden suuren puolestapuhujan ja valtion taloudellisen roolin palavasieluisen vastustajan Friedrich Hayekin ajatuksia (jos Hayekin teos The Road to Serfdom<\/i> pit\u00e4isi kirjamellisesti paikkansa, me pohjoismaisissa hyvinvointivaltioissa kasvaneet el\u00e4isimme nyt orjuudessa ja tyranniassa, koska Hayekin mukaan valtion roolin kasvu taloudessa johtaa v\u00e4\u00e4j\u00e4m\u00e4tt\u00e4 totalitarisimiin):<\/span><\/div>\n

<\/span><\/div>\n

Keynes offered a hopeful view of the future, with everyone employed, based on optimistic view of human nature. Hayek was a doubter and pessimist: those who strived to make the world better would likely end up inviting unintended consequences. The free market worked best according to rational decisions based on self-interest, and failed to work when tempered by idealism. Thus, optimists and idealists tended to follow Keynes; pessimists found in Hayek a sober guide to the disappointments of the real world.<\/i><\/span><\/p><\/blockquote>\n


<\/span><\/div>\n
Ep\u00e4ilem\u00e4tt\u00e4 Keynesiss\u00e4 oli poliittista idealismia, mutta mik\u00e4\u00e4n utopioiden rakentaja h\u00e4n ei silti ollut. Mielest\u00e4ni Keynesin t\u00e4rkein motiivi omana aikanaan oli pelastaa kapitalismi toisaalta kapitalisteilta itselt\u00e4\u00e4n, toisaalta vasemman ja oikean \u00e4\u00e4rilaidan edustajilta (kommunistit, fasistit). 1930-luvulla usko niin markkinatalouteen kuin demokratiaan oli hyvin h\u00e4ilyv\u00e4ist\u00e4, ja suuri osa niin l\u00e4nsimaiden \u00e4lymyst\u00f6st\u00e4 kuin tavallisista kansalaisistakin uskoi niiden edustavan pikemminkin menneisyyden kuin tulevaisuuden maailmaa.<\/span><\/div>\n

<\/span><\/div>\n
My\u00f6sk\u00e4\u00e4n Keynesin optimistinen k\u00e4sitys ihmisluonnosta ei ollut s\u00e4r\u00f6t\u00f6nt\u00e4. H\u00e4n puhui “el\u00e4imellisist\u00e4 vaistoista”, jotka johtavat vaarallisiin ylily\u00f6nteihin sek\u00e4 taloudessa ett\u00e4 yhteiskunnallisessa kehityksess\u00e4 yleisemminkin.<\/span><\/div>\n

<\/span><\/div>\n
***<\/span><\/div>\n

<\/span><\/div>\n
Pragmaatikkona Keynes osasi ottaa hy\u00f6dyn irti ihmisluonnon oikuista. H\u00e4n oli aktiivinen sijoittaja ja vietti aamup\u00e4iv\u00e4ns\u00e4 yleens\u00e4 puhelimessa antamassa toimeksiantoja meklarilleen.<\/span><\/div>\n

<\/span><\/div>\n
Vuoden 1929 p\u00f6rssiromahdus tosin yll\u00e4tti pahanp\u00e4iv\u00e4isesti my\u00f6s Keynesin, ja h\u00e4nen <\/span>sijoitustensa arvo suli l\u00e4hes olemattomiin. Jos Keynes olisi loppuvuonna 1929 j\u00e4\u00e4nyt junan alle, h\u00e4n olisi kuollut k\u00f6yhtyneen\u00e4 miehen\u00e4.<\/o:p><\/span> <\/span>H\u00e4n ei kuitenkaan lannistunut vaan ryhtyi kurssien karahdettua pohjille ostamaan uudestaan osakkeita. <\/span><\/div>\n

<\/span><\/div>\n
Vuoteen 1936 menness\u00e4 Keynesin omistusten arvo oli noussut 500 000 puntaan eli nykyrahassa suunnilleen 30 miljoonaan euroon. <\/span>H\u00e4nen salkkunsa arvo kasvoi 23-kertaiseksi kolmekymment\u00e4luvun alkupuoliskolla, kun samaan aikaan osakkeiden hinnat nousivat \u201dvain\u201d kolminkertaisiksi Wall Streetilla ja polkivat paikallaan Lontoossa.<\/span><\/div>\n
<\/div>\n
El\u00e4m\u00e4kerturi Robert Skidelsky jakaa Keynesin sijoittajauran kahteen jaksoon. Kaksikymment\u00e4luvulla Keynes oli puhdasverinen keinottelija, omien sanojensa mukaan \u201dtieteellinen uhkapeluri\u201d, joka spekuloi ennen kaikkea valuutoilla ja raaka-aineilla. Tarkoituksena oli \u201dvoittaa markkinat\u201d hy\u00f6tym\u00e4ll\u00e4 lyhytaikaisista heilahteluista.<\/span><\/div>\n
<\/div>\n
Kolmekymment\u00e4luvulla Keynes muutti sijoitusfilosofiaansa, ja p\u00e4\u00e4teoksessaan General Theory of Employment, Interest and Money<\/i> h\u00e4n tekeekin selv\u00e4n eron keinottelun ja sijoittamisen v\u00e4lille. <\/span>Keinottelun sijasta Keynes keskittyi haravoimaan osakemarkkinoilta hyvi\u00e4, pitk\u00e4aikaisia sijoituskohteita. <\/span><\/div>\n
<\/div>\n
\u201dEn h\u00e4pe\u00e4 yht\u00e4\u00e4n omistaa osakkeita silloin kun markkinat vajoavat pohjille. Vakavamielinen sijoittaja ei h\u00e4t\u00e4\u00e4nny ja p\u00f6tki pakoon kurssien laskiessa\u201d, Keynes kirjoitti vuonna 1938 ja jatkoi, ett\u00e4 paniikkiin alistuminen on raukkamaista ja horjuttaa koko talousj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4.<\/span><\/div>\n<\/div>\n
N\u00e4m\u00e4 my\u00f6h\u00e4iset ajatukset sijoittamisesta heijastelevat Keynesin yleisempi\u00e4 n\u00e4kemyksi\u00e4. H\u00e4n uskoi, ett\u00e4 kapitalistisen j\u00e4rjestelm\u00e4n ep\u00e4vakauden taustalla vaikuttaa osaltaan sijoittajien huono usko. Toisin sanoen talouttaa eiv\u00e4t ohjaa vain rationaaliset p\u00e4\u00e4t\u00f6kset (kuten Hayek uskoi) vaan my\u00f6s nuo \u201del\u00e4imelliset vaistot\u201d.<\/o:p><\/span><\/div>\n
<\/div>\n
Keynes v<\/span>ertasi p\u00f6rssi\u00e4 kauneuskilpailuun. Jokainen tuomari arvioi kilpailijoita sen perusteella, mit\u00e4 uskoo muiden n\u00e4ist\u00e4 ajattelevan eik\u00e4 sen perusteella milt\u00e4 kilpailijat h\u00e4nen omissa silmiss\u00e4\u00e4n n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t. Sijoittajat ovat kyll\u00e4 valmiita ottamaan sen riskin, ett\u00e4 ovat porukalla v\u00e4\u00e4r\u00e4ss\u00e4, mutta harvemmin sit\u00e4 riski\u00e4, ett\u00e4 ovat yksin oikeassa.<\/span><\/div>\n
<\/div>\n
Omissa sijoitusp\u00e4\u00e4t\u00f6ksiss\u00e4\u00e4n Keynes pyrki kulkemaan vastavirtaan. <\/span>\u201dMuuta mielt\u00e4si, jos joku on kanssasi samoilla linjoilla. Aina silloin, kun onnistun taivuttamaan koko johtokunnan jonkun tietyn osakkeen hankkimisen kannalle, tied\u00e4n ett\u00e4 nyt on oikea aika myyd\u00e4 tuota osaketta\u201d, Keynes tiivisti opetuksensa kirjoittaessan yst\u00e4v\u00e4lleen kokemuksistaan vakuutusyhti\u00f6n salkunhoitajana.<\/span><\/div>\n
<\/div>\n
Tuskin mik\u00e4\u00e4n, mit\u00e4 olemme saaneet todistaa rahoitusmarkkinoilla t\u00e4ll\u00e4 vuosituhannella, olisi Keynesi\u00e4 yll\u00e4tt\u00e4nyt. Niin tuttuja h\u00e4nelle olivat sijoittajien “el\u00e4imelliset vaistot”.<\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Penkoessani sekalaista hylkytavaraa l\u00f6ysin vanhan vihkon, johon olen opiskeluaikoina kirjoittanut listan “t\u00e4rkeist\u00e4…<\/p>\n","protected":false},"author":66,"featured_media":682,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"acf":[],"platta":{"numLikes":0,"numComments":12,"category":null,"themes":[],"commercial_partner":null,"thumbnail":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/38\/2015\/03\/keynes.jpg","blog_id":38},"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/38\/2015\/03\/keynes.jpg","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/posts\/39"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/users\/66"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/comments?post=39"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/posts\/39\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1925,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/posts\/39\/revisions\/1925"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/media\/682"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/media?parent=39"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/categories?post=39"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/tags?post=39"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}