{"id":41,"date":"2014-07-02T11:35:00","date_gmt":"2014-07-02T09:35:00","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.image.fi\/antiaikalainen\/sjon-uuden-kaannoskirjallisuutemme-helmi\/"},"modified":"2018-02-28T09:25:23","modified_gmt":"2018-02-28T07:25:23","slug":"sjon-uuden-kaannoskirjallisuutemme-helmi","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/sjon-uuden-kaannoskirjallisuutemme-helmi\/","title":{"rendered":"Sj\u00f3n, uuden k\u00e4\u00e4nn\u00f6skirjallisuutemme helmi"},"content":{"rendered":"
<\/div>\n
<\/a><\/div>\n


<\/span><\/span>Reykjav\u00edk vuonna 1918: maailmansota, espanjantauti, orastava modernin el\u00e4m\u00e4n syke, luvattomat intohimot. N\u00e4ist\u00e4 aineksista saisi mahtipontisen lukuromaanin, jossa piisaa verevi\u00e4 henkil\u00f6hahmoja ja vet\u00e4vi\u00e4 juonenk\u00e4\u00e4nteit\u00e4 ja jonka kerronnassa h\u00e4iv\u00e4ht\u00e4\u00e4 Balzacin tai Dickensin haamu muistuttamassa klassisen epiikan suuruuden p\u00e4ivist\u00e4.<\/span><\/span>

<\/span><\/span>Sj\u00f3nin vasta ilmestynyt Poika nimelt\u00e4 Kuukivi<\/i> (suomentanut Tuomas Kauko) ei kuitenkaan ole sellainen kirja. Onneksi. H\u00e4n on kirjoittanut askarruttavan ja tyylikk\u00e4\u00e4n 150-sivuisen proosataideteoksen. Sen lukee nopeasti, mutta se pysyy mieless\u00e4 kauan. Se vahvistaa uskoa kirjallisen mielikuvituksen voimaan.<\/span><\/span>

<\/span><\/span>Mahtipontiset lukuromaanit varmaankin houkuttavat suurta yleis\u00f6\u00e4, mutta <\/span><\/span>Sj\u00f3n<\/span> on haastattelulausunnoissaan tehnyt selv\u00e4ksi, ettei tahdo sellaisia kirjoittaa tai lukea. ”Olen l\u00e4hestulkoon immuuni realistiselle romaanille, minun on \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen vaikea lukea sellaista. Tulen iloiseksi aina kun huomaan kirjailijan antavan realistisessa romaanissa tilaa jonkinlaiselle kansantarustoon viittaavalle elementille.”<\/span><\/span>

<\/span><\/span>Poika nimelt\u00e4 Kuukivi <\/i>sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 <\/span>Sj\u00f3nin muiden teosten tapaan tuhdit siivut myyttej\u00e4, fantasiaa, folklorea ja surrealismia. Samalla h\u00e4nen kerrontansa on tehokkaasti latautunutta, tiivistyksen ja pelkistyksen estetiikkaan luottavaa. Subliimia ainesta tasapainottaa raaka naturalismi. Harva kirjailija osaa kuvata ruumiita, l\u00f6yhk\u00e4\u00e4 ja m\u00e4t\u00e4\u00e4 kuten <\/span>Sj\u00f3n.<\/span><\/span>

<\/span><\/span>Miten asemoida kirjalliselle kent\u00e4lle t\u00e4m\u00e4 omaper\u00e4inen ja taiteelliseen ohjelmaansa tinkim\u00e4tt\u00f6m\u00e4sti luottava islantilaiskirjailija? Onko h\u00e4n esimoderni, moderni vai postmoderni?<\/span><\/span>

<\/span><\/span>Asetelmiltaan Poika nimelt\u00e4 Kuukivi<\/i> on hyvinkin modernistinen. Se on v\u00e4\u00e4r\u00e4ll\u00e4\u00e4n suuria historiallisia teemoja, mutta ne suodattuvat yksil\u00f6tajunnan kautta. Romaanin keskushahmona toimii 16-vuotias poika, joka myy itse\u00e4\u00e4n vanhemmille miehille ja tarkkailee maailmanmenoa syrj\u00e4st\u00e4. H\u00e4nt\u00e4 voi pit\u00e4\u00e4 muunnelmana sivullisen arkkityypist\u00e4. Modernistinen romaani <\/span><\/span>teki selv\u00e4n pes\u00e4eron Balzacille ja Dickensille ominaiseen yleiskatsauksellisuuteen. Se nosti polttopisteeseen lavean sosiaalisen todellisuuden sijasta yksitt\u00e4iset tilanteet ja olosuhteet, joissa sosiaalinen todellisuus ilmaisee itse\u00e4\u00e4n. T\u00e4t\u00e4 kaavaa toteuttaa my\u00f6s Poika nimelt\u00e4 Kuukivi<\/i>. Toisaalta se on eklektinen ja leikkis\u00e4, yhdistelee kesken\u00e4\u00e4n mit\u00e4 erilaisempia aineksia ja elementtej\u00e4.<\/span><\/span>

<\/span><\/span>Ei siis m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 <\/span>Sj\u00f3nia, ainakaan lopullisesti ja ehdottomasti. Tai siteerataan mieluummin vaikkapa AS Byattia, joka New York Review of Booksissa tunnustautuu t\u00e4m\u00e4n islantilaiskirjailijan innostuneeksi lukijaksi.<\/span><\/span>

<\/span><\/span><\/p>\n

Modernism is by now not modern at all <\/span>\u2013 we are told a story about it that says if we have understood Sterne and James Joyce all sorts of writing become impossible. We have had postmodernism and its game-playing, which are also no longer modern. We need a word for modern which is not the same as ’contemporary’, something to do with the nature of literary forms. I feel that <\/span>Sj\u00f3n’s use of very many intervowen stories, old and new, is a new modern phenomenon.<\/span><\/i><\/span><\/p><\/blockquote>\n


<\/span><\/span>Flaubert-harrastajana en malta viel\u00e4 olla mainitsematta, ett\u00e4 Poika nimelt\u00e4 Kuukiven<\/i> avainkohtaus, jossa poikap\u00e4\u00e4henkil\u00f6 j\u00e4\u00e4 kiinni aktista tanskalaisen matruusin kanssa, muistuttaa tekniikaltaan ja toteutukseltaan hyvin paljon Rouva Bovaryn<\/i> kuuluisaa kollaasiepisodia, jossa Emma lurittelee lemmest\u00e4 rakastajattarensa kanssa ja samalla ulkoa kantautuu maatalousn\u00e4yttelyn kuulutuksia myyt\u00e4v\u00e4n\u00e4 olevista elikoista. Flaubertilla kohtaus tosin sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 paljon komiikkaa, <\/span><\/span>Sj\u00f3nilla taas pikemminkin tragediaa. <\/span>Mutta aina tekee hyv\u00e4\u00e4 aistia lukemistaan kirjoista kaikuja toisista kirjoista. Parhaimmillaan emme lue kirjoja vaan kirjallisuutta. <\/span><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Reykjav\u00edk vuonna 1918: maailmansota, espanjantauti, orastava modernin el\u00e4m\u00e4n syke, luvattomat intohimot. N\u00e4ist\u00e4…<\/p>\n","protected":false},"author":66,"featured_media":684,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"acf":[],"platta":{"numLikes":0,"numComments":3,"category":null,"themes":[],"commercial_partner":null,"thumbnail":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/38\/2015\/03\/WP_20140702_11_37_06_Smart.jpg","blog_id":38},"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/38\/2015\/03\/WP_20140702_11_37_06_Smart.jpg","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/posts\/41"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/users\/66"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/comments?post=41"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/posts\/41\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1927,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/posts\/41\/revisions\/1927"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/media\/684"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/media?parent=41"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/categories?post=41"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/tags?post=41"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}