{"id":424,"date":"2008-07-01T17:50:00","date_gmt":"2008-07-01T15:50:00","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.image.fi\/antiaikalainen\/valtiollisia-mietelmia-3\/"},"modified":"2018-02-28T09:32:47","modified_gmt":"2018-02-28T07:32:47","slug":"valtiollisia-mietelmia-3","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/valtiollisia-mietelmia-3\/","title":{"rendered":"Valtiollisia mietelmi\u00e4 3"},"content":{"rendered":"

\"\"<\/a><\/p>\n

“Demokratian koko haave on nostaa proletaari porvarin tyhmyyden tasolle”<\/em>, kirjoitti Gustave Flaubert vuonna 1871. Kansanvaltaiset arvot ja ihanteet her\u00e4ttiv\u00e4t h\u00e4ness\u00e4 vain leppym\u00e4t\u00f6nt\u00e4 vihaa ja katkeraa pilkkaa: <\/div>\n

<\/p>\n

<\/div>\n
“Ensimm\u00e4inen apu olisi lakkauttaa yleinen \u00e4\u00e4nioikeus, ihmis\u00e4lyn h\u00e4pe\u00e4. Siin\u00e4 muodossa kuin se on pantu kokoon, yksi ainoa elementti vallitsee kaikkia muita; M\u00e4\u00e4r\u00e4 hallitsee \u00e4ly\u00e4, sivistyst\u00e4, rotua ja jopa rahaa, joka on M\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 parempi.”<\/em><\/div>\n
<\/em><\/div>\n

<\/p>\n

Nykylukijasta Flaubertin ajatukset tuntuvat p\u00f6yhkeilt\u00e4, h\u00e4vytt\u00f6milt\u00e4 ja vastenmielisilt\u00e4. Tulee kiusaus kuitata ne ilmauksina taitelilijasieluisen kirjailijan kuohahtelevasta temperamentista tai oireina aikakauden yleisest\u00e4 poliittisesta kypsym\u00e4tt\u00f6myydest\u00e4. <\/div>\n

<\/p>\n

<\/div>\n
Vaikka sied\u00e4mme Flaubertin kaltaiselta kirjallisuushistorian merkkihenkil\u00f6lt\u00e4 paljon, meid\u00e4n on vaikea siet\u00e4\u00e4 ajatusta, ett\u00e4 h\u00e4n olisi vakaan harkinnan tuloksena ja j\u00e4rkevin perustein p\u00e4\u00e4tynyt tyystin vastakkaisiin k\u00e4sityksiin ja arvoihin kuin mit\u00e4 oma aikamme hellii, eik\u00e4 ainoastaan helli vaan pit\u00e4\u00e4 itsest\u00e4\u00e4n selvin\u00e4.<\/div>\n

<\/p>\n

<\/div>\n
Eik\u00f6 nuorisoa pit\u00e4isi varoittaa ja varjella Flaubertin kaltaiselta vaarallisten ajatusten esitt\u00e4j\u00e4lt\u00e4 sen sijaan ett\u00e4 patistelemme nuoria lukemaan Rouva Bovaryn<\/em>? Eik\u00f6 olisi turvallisempaa antaa nuorten pelata tietokonepelej\u00e4\u00e4n ja kuunnella rocklevyj\u00e4\u00e4n?<\/div>\n

<\/p>\n

<\/div>\n
On toki olemassa lievent\u00e4vi\u00e4 asianhaaroja. Flaubert ei ole maailmankirjallisuuden klassikoiden joukossa ainoa demokratianvastainen hahmo, l\u00f6ytyyh\u00e4n sielt\u00e4 jopa natsien my\u00f6t\u00e4ilij\u00f6it\u00e4 ja antisemitistej\u00e4. Sit\u00e4 paitsi \u00e4lymyst\u00f6 on ylip\u00e4\u00e4ns\u00e4 taipuvainen haaveilemaan valistuneen eliittijoukon johtamasta yhteiskunnasta, silloinkin kun nimellisesti kannattaa demokratiaa.<\/div>\n

<\/p>\n

<\/div>\n
“Totuus on, kuten hyvin tied\u00e4tte, ett\u00e4 jokainen \u00e4lyk\u00e4s ihminen uneksii siit\u00e4, ett\u00e4 saisi olla gangsteri ja hallita yhteiskuntaa pelk\u00e4ll\u00e4 v\u00e4kivallalla. Kun se ei ole yht\u00e4 helppoa kuin t\u00e4ss\u00e4 aihepiiriss\u00e4 liikkuvista romaaneista voisi p\u00e4\u00e4tell\u00e4, turvaudutaan tavallisesti politiikkaan ja valitaan siin\u00e4 julmin puolue”,<\/em> toteaa Albert Camus\u00b4n romaanin Putoaminen<\/em> p\u00e4\u00e4henkil\u00f6 Jean-Baptiste Clamence.<\/div>\n

<\/p>\n

<\/div>\n
Voidaan menn\u00e4 niinkin pitk\u00e4lle, ett\u00e4 kyseenalaistetaan tyystin demokratian ja kansanvallan demokraattisuus ja kansanvaltaisuus. Kuten Paavo Haavikko asian muotoili: kuka saa vallan, kun kansa saa vallan?<\/div>\n

<\/p>\n

<\/div>\n
Ettei t\u00e4m\u00e4 kirjoitus paisuisi liian pitk\u00e4ksi, nostan esiin vain yhden n\u00e4k\u00f6kohdan. Sit\u00e4 on kiintoisaa pohtia esimerkiksi Yhdysvaltain tulevissa presidentinvaaleissa. Demokraattien Barack Obamasta toivotaan politiikan uutta suunnann\u00e4ytt\u00e4j\u00e4\u00e4, ja muutkin kuin h\u00e4nen vannoutuneimmat kannattajansa vertaavat h\u00e4nt\u00e4 Martin Luther Kingin ja John F. Kennedyn kaltaisiin hahmoihin, jotka ovat saaneet s\u00e4dekeh\u00e4n, koska sattuivat kuolemaan ennen aikojaan.<\/div>\n

<\/p>\n

<\/div>\n
Obama on n\u00e4hd\u00e4kseni karismaattinen johtaja. Ja karisma – siin\u00e4 merkityksess\u00e4 kuin esimerkiksi Max Weber siit\u00e4 puhui – istuu hankalasti ajatukseen kansanvallasta eli prosessista, jossa vapaa ja valistunut porvarillinen subjekti eri vaihtoehtoja puntaroituaan tekee rationaalisen \u00e4\u00e4nestysp\u00e4\u00e4t\u00f6ksen.<\/div>\n

<\/p>\n

<\/div>\n
Karisman ydin on siin\u00e4, ett\u00e4 johtaja ik\u00e4\u00e4n kuin valitsee ensin itse itsens\u00e4 ja kansa sitten vahvistaa t\u00e4m\u00e4n valinnan vankkumattomalla kannatuksellaan. Juuri t\u00e4m\u00e4 myyttinen, korkeamman voiman kosketuksesta kertova elementti on se, mik\u00e4 antaa karismaattiselle poliitikolle sen s\u00e4ihkeen, jolla h\u00e4n saa kosketuksen suurin joukkoihin, “puhuttelee massoja”. Onko sill\u00e4 tekemist\u00e4 demokratian ja kansanvallan kanssa?<\/div>\n
<\/div>\n
<\/div>\n
<\/div>\n
<\/div>\n
<\/div>\n
<\/div>\n
David Foster Wallace yltyy pohtimaan esseeteoksessaan Consider the Lobster, <\/em>mitk\u00e4 ovat aidon poliittisen johtajuuden edellytykset nykyisess\u00e4 markkinoinnin l\u00e4pitunkemassa maailmassa. Sit\u00e4 siet\u00e4\u00e4kin pohtia, olemmehan me Suomessakin n\u00e4hneet, ett\u00e4 mainostoimistojen laatimat konseptit voivat vaikuttaa vaalien lopputulokseen siin\u00e4 miss\u00e4 puolueiden vaaliohjelmien sis\u00e4lt\u00f6.<\/div>\n

<\/p>\n

<\/div>\n
“And if you\u00b4re under, say, 35, this is what pretty much every US president you\u00b4ve grown up with has been: a very talented salesman, surrounded by smart, expensive political strategists and media consultants and spinmasters who manage his \u00b4campaign\u00b4 (as in also \u00b4advertising campaign\u00b4) and help him sell us on the idea that it\u00b4s in our interests to vote for him”,<\/em> kirjoitti David Foster Wallace seuratessaan vuoden 2000 Yhdysvaltain presidentinvaaleja.<\/div>\n

<\/p>\n

<\/div>\n
Jos politiikka on t\u00e4llaista – tai edes puoliksi t\u00e4llaista – emmek\u00f6 ole melkoisia typeryksi\u00e4 uskoessamme kirkkain silmin demokratiaan ja kansanvaltaan? Eik\u00f6 Flaubertilla olisi t\u00e4ysi oikeus ivata meit\u00e4?<\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

“Demokratian koko haave on nostaa proletaari porvarin tyhmyyden tasolle”, kirjoitti Gustave Flaubert…<\/p>\n","protected":false},"author":66,"featured_media":962,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[13,15],"tags":[],"acf":[],"platta":{"numLikes":0,"numComments":7,"category":null,"themes":[],"commercial_partner":null,"thumbnail":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/38\/2015\/03\/Flaubert-2.jpg","blog_id":38},"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/38\/2015\/03\/Flaubert-2.jpg","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/posts\/424"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/users\/66"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/comments?post=424"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/posts\/424\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2303,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/posts\/424\/revisions\/2303"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/media\/962"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/media?parent=424"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/categories?post=424"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/tags?post=424"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}