{"id":428,"date":"2008-06-21T11:39:00","date_gmt":"2008-06-21T09:39:00","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.image.fi\/antiaikalainen\/on-se-hyva-romaani\/"},"modified":"2018-02-28T09:32:48","modified_gmt":"2018-02-28T07:32:48","slug":"on-se-hyva-romaani","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/on-se-hyva-romaani\/","title":{"rendered":"On se hyv\u00e4 romaani…"},"content":{"rendered":"

\"\"<\/a><\/p>\n

Intouduin kommentoimaan Riku Korhosen L\u00e4\u00e4k\u00e4riromaania <\/em>Parnasson p\u00e4\u00e4toimittajan Papinniemen blogissa niin sanotusti tekoviiksien suojista, pseudonyymill\u00e4 Ehta Romu: “Riku K. on Turun James Joyce. Jos Turku pommitettaisiin hajalle, kaupunki voitaisiin rakentaa uudelleen L\u00e4\u00e4k\u00e4riromaanin pohjalta.” <\/div>\n
<\/div>\n

<\/p>\n

Tuossa kommentissa oli liioittelua sen verran kuin nimimerkin k\u00e4ytt\u00f6 ja kirjallisilla viittauksilla pelleily vaati.<\/div>\n
<\/div>\n

<\/p>\n

Olen kiitollinen Riku Korhoselle, koska h\u00e4n osaa tehd\u00e4 hienoja proosalauseita. Sellaisia, joissa on sopivassa suhteessa totuuden rakkautta ja kauneuden tajua sek\u00e4 vihaa, aggressiota ja kostonhimoa. Se on harvinainen taito. Ilman hienoja proosalauseita el\u00e4m\u00e4 olisi pelkk\u00e4\u00e4 journalismia eli h\u00e4din tuskin el\u00e4misen arvoista.<\/div>\n

<\/p>\n

<\/div>\n
Odotin L\u00e4\u00e4k\u00e4riromaanilta paljon, koska ihastuin aikoinaan Korhosen esikoisteokseen Kahden ja yhden y\u00f6n tarinoihin. <\/em>En voi sanoa, ett\u00e4 olisin pettynyt L\u00e4\u00e4k\u00e4riromaaniin, mutta kun erittelen tuoretta lukukokemustani, p\u00e4\u00e4llimm\u00e4iseksi nousee h\u00e4mmennys, joka uhkaa voimistua vastalauseiksi. (Disclaimer: Seuraavat huomiot eiv\u00e4t kuvaa niink\u00e4\u00e4n L\u00e4\u00e4k\u00e4riromaania kaunokirjallisena teoksena vaan niit\u00e4 ajatuksia, joita p\u00e4\u00e4ss\u00e4ni liikkuu lukukokemuksen j\u00e4lkil\u00e4mm\u00f6ss\u00e4. T\u00e4m\u00e4 ei ole mik\u00e4\u00e4n kirja-arvostelu.)<\/em><\/div>\n

<\/p>\n

L\u00e4\u00e4k\u00e4riromaani on kyll\u00e4stetty seksill\u00e4 ja erotiikalla, ja toisin kuin kotimaisessa proosassa usein, rasvaiset puheet eiv\u00e4t j\u00e4\u00e4 puheiksi. Sokkeli tulee kivitetyksi, moneen kertaan ja antaumuksella. Kun olin p\u00e4\u00e4ssyt romaanissa riitt\u00e4v\u00e4n pitk\u00e4lle, mieleeni alkoi hiipi\u00e4 ilke\u00e4mielisi\u00e4 eti\u00e4isi\u00e4: “Jaaha, t\u00e4h\u00e4n kohtaukseen on nyt ujutettu tuo punahupparinen tytt\u00f6, koska Niklas kohta panee sit\u00e4.” Ja tietenkin se Niklas pani.<\/div>\n

<\/p>\n

<\/div>\n
Yksityiskohtaiset aktikuvaukset eiv\u00e4t minua j\u00e4rkyt\u00e4 tai loukkaa. Enk\u00e4 ole samaa mielt\u00e4 kuin HS:n Jukka Koskelainen, jonka mielest\u00e4 ne muistuttavat enemm\u00e4n P\u00e4\u00e4taloa kuin Joycea ja Proustia. Vahva yliannostus heteroerotiikkaa ei murenna Korhosen proosaa, sen verran hyv\u00e4 kirjailija h\u00e4n on. <\/div>\n

<\/p>\n

<\/div>\n
Mutta vaarallisille vesille Korhonen L\u00e4\u00e4k\u00e4riromaanissa ajautuu, l\u00e4helle sit\u00e4 rajaa, jossa harkittu seksuaalikuvaus muuttuu pakkomielteiseksi. Ja kenties se raja ylittyykin. En osaa sanoa varmasti, t\u00e4ytynee lukea kirja uudelleen.<\/div>\n

<\/p>\n

Viettiel\u00e4m\u00e4n nautinnoissa rynt\u00e4ilevist\u00e4 miesprosaisteista ei ole todellakaan pulaa. Jenkeill\u00e4 on philiprothit, meill\u00e4 hannusalamat niin alkuper\u00e4isin\u00e4 kuin halpakopioina. Suuria narsisteja ja fallosentrikkoja kaikki tyynni, ja jokaisella yksi aihe ylitse muiden: min\u00e4 itse, minun seksiel\u00e4m\u00e4ni.<\/div>\n

<\/p>\n

<\/div>\n
L\u00e4\u00e4k\u00e4riromaania lukiessa koin klassisen PoMo<\/em>-fiilarin: Hei, m\u00e4 oon n\u00e4hny t\u00e4n ennenkin<\/em>. <\/div>\n

<\/p>\n

<\/div>\n
Panemiset ja pornoaddiktiot, koko suuri seksuaaliteema pit\u00e4isi kehyst\u00e4\u00e4 ja kontekstualisoida uudelleen, jotta se saisi kantovoimaa ja relevanssia.<\/div>\n
<\/div>\n
Michel Houellebecq osoittaa romaaneissaan taloudellisen liberalismin ja seksuaalisen liberalismin samankaltaisuuden. Molempien taustalla vaikuttaa maallisten ja taivaallisten arvojen, traditioiden ja auktoriteettien mureneminen. Molemmat pakottavat yksil\u00f6t vapaan kilpailun piiriin ja synnytt\u00e4v\u00e4t \u00e4\u00e4rimm\u00e4ist\u00e4 rikkautta ja \u00e4\u00e4rimm\u00e4ist\u00e4 k\u00f6yhyytt\u00e4. Yhdet saavat paljon, monet v\u00e4h\u00e4n, useat eiv\u00e4t lainkaan. Oli kyse materiasta tai seksist\u00e4.<\/div>\n

<\/p>\n

<\/div>\n
Kirjallisuus, joka nostaa keski\u00f6\u00f6n seksuaaliel\u00e4m\u00e4n himoshoppaajan, L\u00e4\u00e4k\u00e4riromaanin Niklaksen kaltaisen temmi ojossa kulkevan halukkaan ja halutun suorittajan (“Pitk\u00e4ksi mieheksi minulla on sirot k\u00e4det. Tied\u00e4n miksi. Minut tehtiin pit\u00e4m\u00e4\u00e4n naisia hyv\u00e4n\u00e4.”)<\/em> ei onnistu tavoittamaan seksuaaliseen liberalismiin perustuvan maailman koko brutaaliutta ja armottomuutta. Eik\u00e4 se pysty karistamaan harteiltaan 60-lukulaisten kirjallisten dinosaurusten painolastia.<\/div>\n

<\/p>\n

<\/div>\n
Siksi pid\u00e4n sytytt\u00e4v\u00e4mp\u00e4n\u00e4 sellaista miesproosaa, joka ankkuroi seksuaaliteemansa sellaisiin avainsanoihin kuin h\u00e4pe\u00e4, n\u00f6yryytys, impotenssi ja pelko. Houellebecq onnistuu t\u00e4ss\u00e4 hyvin, etenkin esikoisromaanissaan, jossa seikkaileva Tisserand on antiteesi nykykirjallisuuden tuhansille libidon kerskakulutukseen keskittyville romaanihenkil\u00f6ille. <\/div>\n

<\/p>\n

<\/div>\n
No jaa, tulipa vuodatettua pitk\u00e4\u00e4n. Ettei totuus unohtuisi: L\u00e4\u00e4k\u00e4riromaani on hyv\u00e4 romaani. Huolimatta niist\u00e4 vastalauseista, joita se minussa her\u00e4tt\u00e4\u00e4.<\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Intouduin kommentoimaan Riku Korhosen L\u00e4\u00e4k\u00e4riromaania Parnasson p\u00e4\u00e4toimittajan Papinniemen blogissa niin sanotusti tekoviiksien…<\/p>\n","protected":false},"author":66,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[13],"tags":[],"acf":[],"platta":{"numLikes":0,"numComments":3,"category":null,"themes":[],"commercial_partner":null,"thumbnail":false,"blog_id":38},"jetpack_featured_media_url":"","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/posts\/428"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/users\/66"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/comments?post=428"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/posts\/428\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2307,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/posts\/428\/revisions\/2307"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/media?parent=428"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/categories?post=428"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/tags?post=428"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}