{"id":433,"date":"2008-06-05T21:01:00","date_gmt":"2008-06-05T19:01:00","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.image.fi\/antiaikalainen\/naurua-pimeassa\/"},"modified":"2018-02-28T09:32:49","modified_gmt":"2018-02-28T07:32:49","slug":"naurua-pimeassa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/naurua-pimeassa\/","title":{"rendered":"Naurua pime\u00e4ss\u00e4"},"content":{"rendered":"<p><a rel=\"nofollow\" href=\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/38\/2015\/03\/houellebecq-4.jpg\"><img decoding=\"async\" loading=\"lazy\" id=\"BLOGGER_PHOTO_ID_5208474649496992386\" style=\"FLOAT: left; MARGIN: 0px 10px 10px 0px; WIDTH: 69px; CURSOR: hand; HEIGHT: 97px\" height=\"130\" alt=\"\" src=\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/38\/2015\/03\/houellebecq-4.jpg\" width=\"60\" border=\"0\" \/><\/a><\/p>\n<div>Posti toi eilen Michel Houellebecqin H.P. Lovecraftia k\u00e4sittelev\u00e4n esseeteoksen englanninkielisen laitoksen. Nyt minulla on hyllyss\u00e4 koko Houellebecqin proosatuotanto. <\/div>\n<div><\/div>\n<p><\/p>\n<div>En aio hankkia h\u00e4nen runojaan, koska en osaa lukea lyriikkaa ranskaksi. Jotain k\u00e4\u00e4nn\u00f6ksi\u00e4 olen n\u00e4hnyt ja niiden perusteella Houellebecq ei vaikuta kovin hyv\u00e4lt\u00e4 runoilijalta. Tosin nykyisin runojen luonnehtiminen hyviksi tai huonoiksi tuntuu auttamattoman vanhanaikaiselta. Olennaista tuntuu olevan se, ovatko runot kiinnostavia vai eiv\u00e4t. Pahinta, mit\u00e4 runoilijasta voi sanoa on, ett\u00e4 h\u00e4n kirjoittaa hyvin, mutta h\u00e4nen lyriikkansa ei ole kiinnostavaa. Sellaisella runoilijalla ei ole nykymaailmassa mit\u00e4\u00e4n toivoa.<\/div>\n<div><\/div>\n<p><\/p>\n<div>Kirjojen lis\u00e4ksi Houellebecq on julkaissut my\u00f6s \u00e4\u00e4nilevyj\u00e4, mutta ihan niin kova fani en ole, ett\u00e4 haluaisin kuulla niit\u00e4. <\/div>\n<div><\/div>\n<div>Esseeteoksen <em>Against the World, Against Life <\/em>(alkukielell\u00e4 <em>Contre le monde, contre le vie) <\/em>Houellebecq kirjoitti ennen romaanejaan. Toisen painoksen esipuheessa h\u00e4n toteaa, ett\u00e4 esseeteos oli tavallaan h\u00e4nen esikoisromaaninsa, vaikka siin\u00e4 h\u00e4n pysytteli faktoissa ja v\u00e4ltti romaanikirjailijalle tyypillist\u00e4 kuvittelua.<\/div>\n<div><\/div>\n<p><\/p>\n<div>Kuten hyvin tiedet\u00e4\u00e4n seksi ja raha py\u00f6ritt\u00e4v\u00e4t maailmaa. Lovecraftin tuotannossa niist\u00e4 ei puhuta mit\u00e4\u00e4n, Houellebecqin tuotannossa ei taas paljon muusta puhutakaan. Mutta t\u00e4m\u00e4 ei tarkoita, ett\u00e4 he olisivat vastakkaisilla linjoilla. P\u00e4invastoin: kirjailijalle voi olla teemojen tasolla yht\u00e4 t\u00e4rke\u00e4 ratkaisu se, mit\u00e4 h\u00e4n j\u00e4tt\u00e4\u00e4 nostamatta esiin kuin se mit\u00e4 h\u00e4n nostaa. Lovecraft oli sen verran radikaalimpi kuin Houellebecq, ett\u00e4 h\u00e4nell\u00e4 oli kanttia sivuuttaa seksi ja raha.<\/div>\n<div><\/div>\n<div><\/div>\n<div><\/div>\n<div>Houellebecqin sivilisaatiokritiikki ja kulttuuripessimismi vaikuttavat s\u00e4vykk\u00e4ilt\u00e4, jos niit\u00e4 vertaa Lovecraftin suureen kielt\u00e4ymykseen. &#8220;H\u00e4n vihasi maailmaa yleisesti ja modernia maailmaa erityisesti&#8221;, Houellebecq kiteytt\u00e4\u00e4 Lovecraftin vakaumuksen.<\/div>\n<div> <\/div>\n<div><\/div>\n<div><\/div>\n<div><\/div>\n<div>Lovecraftin tarinoita teinivuosinaan ahminut Houellebecq kertoo niiden tarjoavan ennen kaikkea lohtua, vaikka ne on punottu vihasta ja el\u00e4m\u00e4n kielt\u00e4misest\u00e4. &#8220;Lovecraftia lukiessa saattaa huomata hymyilev\u00e4ns\u00e4 tai hyr\u00e4ilev\u00e4ns\u00e4 musikaalis\u00e4velmi\u00e4&#8221;, h\u00e4n kirjoittaa.<\/div>\n<div><\/div>\n<div>Onko t\u00e4m\u00e4 paradoksi? On ja ei. N\u00e4inkin kirjallisuus voi toimia. Se voi olla naurua pime\u00e4ss\u00e4, iloa katkeruudessa. Mutta kirjan pit\u00e4\u00e4 olla hyv\u00e4. Tai ainakin kiinnostava.<\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Posti toi eilen Michel Houellebecqin H.P. Lovecraftia k\u00e4sittelev\u00e4n esseeteoksen englanninkielisen laitoksen. Nyt&hellip;<\/p>\n","protected":false},"author":66,"featured_media":967,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[13],"tags":[],"acf":[],"platta":{"numLikes":0,"numComments":2,"category":null,"themes":[],"commercial_partner":null,"thumbnail":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/38\/2015\/03\/houellebecq-4.jpg","blog_id":38},"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/38\/2015\/03\/houellebecq-4.jpg","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/posts\/433"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/users\/66"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/comments?post=433"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/posts\/433\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2312,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/posts\/433\/revisions\/2312"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/media\/967"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/media?parent=433"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/categories?post=433"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/tags?post=433"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}