{"id":48,"date":"2014-04-26T16:15:00","date_gmt":"2014-04-26T14:15:00","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.image.fi\/antiaikalainen\/paluu-balzacilaiseen-aikaan\/"},"modified":"2018-02-28T09:26:18","modified_gmt":"2018-02-28T07:26:18","slug":"paluu-balzacilaiseen-aikaan","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/paluu-balzacilaiseen-aikaan\/","title":{"rendered":"Paluu balzacilaiseen aikaan?"},"content":{"rendered":"
<\/a><\/div>\n

Olen lukenut vuoden t\u00e4rkeimm\u00e4n kirjan, ainakin itselleni t\u00e4rkeimm\u00e4n. N\u00e4in uskallan sanoa, vaikka elet\u00e4\u00e4n vasta huhtikuun loppua. Kirja on Thomas Pikettyn Capital in the Twenty-First Century <\/i>(alkuteos Le capital au XXI si\u00e9cle<\/i>), <\/i>yli kuusisataa sivuinen j\u00e4rk\u00e4le, jossa on tihe\u00e4\u00e4n ladottua teksti\u00e4 ynn\u00e4 runsaasti graafeja, taulukoita ja alaviitteit\u00e4.<\/p>\n

Vaativasta luku-urakasta huolimatta olen kirjasta innoissani, enk\u00e4 ole suinkaan ainoa, keikkuuhan Capital in the Twenty-First Century<\/i> bestsellerlistoilla ja Piketty\u00e4, 42-vuotiasta ranskalaista taloustieteen professoria, luonnehditaan maailman lehdiss\u00e4 alansa rokkistaraksi. Piketty ei ole mik\u00e4\u00e4n puoskari tai populisti, sill\u00e4 h\u00e4nen magnum opuksensa on saanut valtaosin kiitt\u00e4v\u00e4n ja arvostavan vastaanoton my\u00f6s taloustieteen eksperttien keskuudessa. Esimerkiksi Paul Krugman luonnehtii sit\u00e4 New York Review of Booksissa<\/a><\/i> alan merkkipaaluksi.<\/p>\n

Mist\u00e4 kirjassa on kysymys? Lyhyesti sanottuna Piketty kokoaa valtaisan m\u00e4\u00e4r\u00e4n historiallista dataa tulojen ja varallisuuden kehittymisest\u00e4 vuosisatojen ja vuosikymmenten ajalta. Vastaavaa aineistoa ei ole koskaan aiemmin niputettu yhteen. Lopputuloksena on vakuuttava tietopaketti, joka avartaa k\u00e4sityksi\u00e4 taloudellisen eriarvoisuuden pitkist\u00e4 trendeist\u00e4.<\/p>\n

***<\/p>\n

Olennaisen sanoman Capital in the Twenty-First Centuryst\u00e4<\/i> voi tiivist\u00e4\u00e4 muotoon r > g (p\u00e4\u00e4oman tuotto > talouskasvu). T\u00e4m\u00e4 tarkoittaa k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 sit\u00e4, ett\u00e4 menneisyydess\u00e4 kasaantunut varallisuus kasvaa nopeammin kuin tuotanto ja palkat, mik\u00e4 ruokkii taloudellista eriarvoisuutta. Sama mekanismi my\u00f6s muuttaa menestyv\u00e4t yritt\u00e4j\u00e4t ajan my\u00f6t\u00e4 koroillael\u00e4jiksi.<\/p>\n

Mit\u00e4 suurempi on p\u00e4\u00e4oman tuoton ja talouskasvun v\u00e4linen ero, sit\u00e4 pahemmaksi eriarvoisuus k\u00e4rjistyy. Kun tarkastellaan yksityisen varallisuuden osuutta kansantulosta pitkill\u00e4 aikasarjoilla, voidaan n\u00e4hd\u00e4 U:n muotoinen kehityskaari. Ensimm\u00e4ist\u00e4 maailmansotaa edelt\u00e4neell\u00e4 Belle \u00c9poquen<\/i> aikakaudella yksityinen varallisuus vastasi Euroopan maissa 6-7 vuoden kansantuloa. 1900-luvun alkupuoliskon sodat ja talouskriisit murensivat vanhan j\u00e4rjestyksen ja 1950-1970-luvuilla yksityinen varallisuus vastasi en\u00e4\u00e4 2-3 vuoden kansantuloa. Sen j\u00e4lkeen tilanne on muuttunut, p\u00e4\u00e4oman valta on alkanut j\u00e4lleen kasvaa, ja nykyisin yksityinen varallisuus vastaa 5-6 vuoden kansantuloa.<\/p>\n

Toisen maailmansodan j\u00e4lkeiset vuosikymmenet olivat j\u00e4lleenrakennuksen ja hyvinvointivaltion luomisen aikaa, jolloin talouskasvu oli vahvaa ja tuloerot tasaantuivat. Yleinen uskomus oli, ett\u00e4 p\u00e4\u00e4oman valtakausi on p\u00e4\u00e4ttynyt lopullisesti, n\u00e4htiinh\u00e4n 1960-luvulla jopa sellainenkin vaihe, jolloin tuloista kertyv\u00e4t rahavirrat nousivat perinn\u00f6ist\u00e4 kertyvi\u00e4 rahavirtoja suuremmiksi. Kannatti siis opiskella hyv\u00e4 ammatti ja tehd\u00e4 ahkerasti t\u00f6it\u00e4 eik\u00e4 haikailla perint\u00f6varallisuutta, toisin kuin Balzacin romaanihenkil\u00f6 Rastignac.<\/p>\n

N\u00e4m\u00e4 ajat eiv\u00e4t Pikettyn mukaan aivan heti palaa. Historia osoittaa, ett\u00e4 talouskasvu voi ylt\u00e4\u00e4 4-5 prosenttiin vuodessa vain sellaisissa maissa, jotka ottavat kiinni edistyneempien talouksien etumatkaa. Eurooppa eli t\u00e4llaista vaihetta toisen maailmansodan j\u00e4lkeen ja niin sanotut kehittyv\u00e4t maat el\u00e4v\u00e4t sit\u00e4 nykyp\u00e4iv\u00e4n\u00e4. Ennen pitk\u00e4\u00e4 talouskasvu tasaantuu 1-1,5 prosenttiin vuodessa, mik\u00e4 ihmiskunnan historiassa merkitsee edelleenkin huimaa vauhtia, sill\u00e4 ennen 1800-lukua ja teollista vallankumousta talouskasvuluvut olivat k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 nollassa (samoin kuin inflaatio) vuosisadasta toiseen. Piketty ennustaa, ett\u00e4 l\u00e4nsimaat palaavat 1-1,5 prosentin vuotuisen talouskasvun uralle tulevien vuosikymmenten aikana. Suurin syy t\u00e4h\u00e4n on demografia, sill\u00e4 v\u00e4est\u00f6n kasvu tyrehtyy tai k\u00e4\u00e4ntyy jopa laskuun.<\/p>\n

Samaan aikaan kun talouskasvu taantuu pitk\u00e4n ajan kasvu-uralleen, p\u00e4\u00e4oman vuosittaiset tuotot pysyv\u00e4t edelleen 4-5 prosentissa eli samoissa lukemissa kuin 1800-luvulla. Se tarkoittaa eriarvoisuuden k\u00e4rjistymist\u00e4, ellei asioihin puututa politiikan keinoin. Kyse on yksinkertaisesta matematiikasta: viiden prosentin vuotuisella kasvuvauhdilla p\u00e4\u00e4oma kasvaa yhden sukupolven aikana (30 vuodessa) 332 prosenttia, kun samaan aikaan talous kasvaa 1,5 prosentin vuotuisella kasvuvauhdilla 56 prosenttia. Ne, joilla on varallisuutta (itse hankittua tai peritty\u00e4) rikastuvat siis selv\u00e4sti nopeammin kuin ne, jotka el\u00e4tt\u00e4v\u00e4t itsens\u00e4 palkkatuloilla (jotka kasvavat suunnilleen saman verran kuin tuotanto).<\/p>\n

***<\/p>\n

Ket\u00e4\u00e4n tuskin yll\u00e4tt\u00e4\u00e4 Pikettyn kirjan kertoma siit\u00e4, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 kehitystrendi etenee vahvimmin Yhdysvalloissa. Siell\u00e4 kaikkein rikkaimmat ovat rikastuneet viime vuosikymmenin\u00e4 hurjasti lis\u00e4\u00e4 samalla kun keskiluokan ostovoima on kasvanut varsin nihke\u00e4sti. Ripeint\u00e4 tahtia kasvaa sen kuuluisan yhden prosentin varallisuus — ja etumatka 99 prosenttiin venyy entisest\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Mit\u00e4 pit\u00e4isi tehd\u00e4? Piketty esitt\u00e4\u00e4 kirjansa viimeisess\u00e4 luvussa globaalia progressiivista veroa p\u00e4\u00e4omalle. H\u00e4n my\u00f6nt\u00e4\u00e4 sen olevan utopistinen tavoite nykymaailmassa, mutta ajatusharjoituksena kehittelemisen arvoinen. Jonkinlaisia v\u00e4litavoitteita voisivat olla maa- tai maanosakohtaiset eriarvoisuutta lievent\u00e4v\u00e4t veroratkaisut. Kuten Piketty korostaa, tulo- ja varallisuuserojen \u00e4\u00e4rimm\u00e4inen k\u00e4rjistyminen ei ole kohtalonomainen kehityskulku, vaikka sin\u00e4ns\u00e4 perustuukin kapitalistisen j\u00e4rjestelm\u00e4n sis\u00e4\u00e4nrakennettuun riitasointuun (r > g). Poliittisilla ratkaisuilla on mahdollista vaikuttaa eriarvoisuuteen, ja t\u00e4m\u00e4 selitt\u00e4\u00e4kin sen, miksi Euroopassa ja varsinkin Pohjoismaissa tulo- ja varallisuuserot ovat olennaisesti pienempi\u00e4 kuin Yhdysvalloissa.<\/p>\n

T\u00e4hdennett\u00e4k\u00f6\u00f6n, ett\u00e4 Piketty ei tavoittele tasap\u00e4ist\u00e4v\u00e4\u00e4 sosialismia, toisin kuin er\u00e4iss\u00e4 h\u00e4nen kirjaansa k\u00e4sitteleviss\u00e4 nettijutuissa on v\u00e4itetty (niiden kirjoittajat tuskin ovat vaivautuneet kirjaa edes lukemaan vaan ovat toisen k\u00e4den tietojen varassa). H\u00e4nen mukaansa on kuitenkin tunnistettava, miss\u00e4 vaiheessa eriarvoisuus kasvaa niin suureksi, ett\u00e4 se alkaa nakertaa l\u00e4nsimaisten yhteiskuntien demokratiaan ja meritokratiaan perustuvia arvoja ja lopulta yhteiskuntarauhaa.<\/p>\n

Taloustieteellisess\u00e4 keskustelussa Piketty edustaa poliittisen taloustieteen linjaa. H\u00e4n arvostelee uusklassisia ekonomisteja, jotka ovat hurmaantuneet “tieteellisist\u00e4” metodeista ja nojautuvat matemaattisiin abstraktioihin ja empirismiin. Taloustiedekin on yhteiskuntatiedett\u00e4, Piketty korostaa. Ihmiset eiv\u00e4t ole atomeja eik\u00e4 kansantaloutta ole mahdollista tutkia kuin omalakista luonnonj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4.<\/p>\n

***<\/p>\n

Kirjallisuusihmisen\u00e4 minua vieh\u00e4tt\u00e4\u00e4 se, ett\u00e4 Piketty viittaa toistuvasti Honor\u00e9 de Balzacin, Jane Austenin ja Henry Jamesin kaltaisiin romaaniklassikoihin. Heid\u00e4n teoksiaan lukemalla saa oivallisen k\u00e4sityksen 1800-lukulaisen yhteiskunnan taloudellisista realiteeteista. Niiss\u00e4 vilisee koroillael\u00e4ji\u00e4, joille mukavan el\u00e4m\u00e4n edellytys on viiden prosentin vuotuinen p\u00e4\u00e4oman tuotto ja monikymmenkertaiset tulot v\u00e4est\u00f6n keskiarvoon n\u00e4hden. Romaaniklassikoiden henkil\u00f6hahmot puhuvat t\u00e4sm\u00e4llisin termein paitsi vallitsevista sosiaalisista hierarkioista my\u00f6s ansaitsemistaan summista.<\/p>\n

Nykyp\u00e4iv\u00e4n kertomakirjallisuudesta t\u00e4llaiset suorat rahalliset referenssit puuttuvat yksinkertaisesti siksi, ett\u00e4 inflaatio v\u00e4\u00e4rist\u00e4isi summat ja niiden merkityksen muutamassa vuosikymmeness\u00e4. 1800-luvulla oli toisin, koska talouskasvu oli hidasta ja inflaatio olematonta. Niinp\u00e4 Balzacin ja Au
\nstenin lukijat saattoivat viel\u00e4 vuosikymmeni\u00e4 my\u00f6hemmin hahmottaa, millaisesta ostovoimasta puhuttiin romaanihenkil\u00f6iden kertoessa tuloistaan. Toisaalta my\u00f6s perij\u00e4t ja koroillael\u00e4j\u00e4t h\u00e4visiv\u00e4t kertomakirjallisuudesta l\u00e4hes tyystin 1900-luvun edetess\u00e4. He kuuluivat menneeseen maailmaan, tai niin ainakin uskottiin. Jopa sana “koroillael\u00e4j\u00e4” sai pejoratiivista s\u00e4vy\u00e4, jollaista sill\u00e4 ei ollut 1800-luvun klassisissa romaaneissa.<\/p>\n

Ent\u00e4p\u00e4 tulevien vuosikymmenten kertomakirjallisuus? Palaavatko perij\u00e4t ja koroillael\u00e4j\u00e4t romaanien henkil\u00f6galleriaan yhteiskuntien polarisoituessa?<\/p>\n

Mahdollisesti. Tosin samalla t\u00e4ytyy muistaa, ett\u00e4 vaikka olemme siirtyneet p\u00e4\u00e4oman uuteen valtakauteen, sosiaalinen dynamiikka on aivan toisenlainen kuin 1800-luvulla. Varallisuus koostui silloin maaomaisuudesta ja valtionobligaatioista, nyt se koostuu kiinteist\u00f6ist\u00e4, yrityksist\u00e4 ja finanssivarallisuudesta. Toisaalta perij\u00f6it\u00e4 on lukum\u00e4\u00e4r\u00e4isesti huomattavasti enemm\u00e4n ja perinn\u00f6t keskim\u00e4\u00e4rin pienempi\u00e4, kun keskiluokkaisillakin ihmisill\u00e4 on omaisuutta siirrett\u00e4v\u00e4n\u00e4 j\u00e4lkel\u00e4isilleen.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Olen lukenut vuoden t\u00e4rkeimm\u00e4n kirjan, ainakin itselleni t\u00e4rkeimm\u00e4n. N\u00e4in uskallan sanoa, vaikka…<\/p>\n","protected":false},"author":66,"featured_media":691,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"acf":[],"platta":{"numLikes":0,"numComments":15,"category":null,"themes":[],"commercial_partner":null,"thumbnail":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/38\/2015\/03\/piketty.jpg","blog_id":38},"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/38\/2015\/03\/piketty.jpg","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/posts\/48"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/users\/66"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/comments?post=48"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/posts\/48\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1934,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/posts\/48\/revisions\/1934"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/media\/691"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/media?parent=48"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/categories?post=48"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/tags?post=48"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}